Uudiskohdekauppa on ollut hyvin tahmeaa jo yli puolitoista vuotta. Ilmiön taustalla on voimakas asuntorakentaminen, joka on ylittänyt asuntotuotannon tarpeen, kertoo Kiinteistövälitysalan Keskusliitto (KVKL) tiedotteessaan.
Koko Suomen asuntotuotantotarve on noin 30 000 asuntoa vuodessa. VTT:n nopean kasvun skenaariossa asuntotuotantotarve on 35 000 asuntoa vuodessa.
Tilastokeskuksen tilastojen mukaan asuntoaloitusten liukuva vuosisumma nousi heinäkuussa 2016 yli 35 000 aloitetun asunnon. Vuonna 2021 aloitusten määrä nousi noin 47 000 asuntoon, ja vasta viime vuoden maaliskuussa aloitusten vuosisumma laski alle 35 000 asunnon.
Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton toimitusjohtaja Tuomas Viljamaa väittää, että asuntotuotannon ylitarjonta on massiivista ja se on kohdistunut kysyntään nähden vääränlaisiin asuntoihin.
”Asuntoja on rakennettu viime vuosina kumulatiivisesti laskettuna kymmeniä tuhansia enemmän kuin arvioitu asuntotuotantotarve. Kun huomioidaan vielä, että suuri osa uusista asunnoista on ollut pieniä asuntoja, on samalla syntynyt myös eräänlainen asuntomarkkinoiden kohtaanto-ongelma”, Viljamaa toteaa.
Viljamaan mukaan Suomessa on tarjolla pieniä asuntoja, mutta kysyntä kohdistuu enemmän suurempiin asuntoihin.
Alhaiset korot ja asuntopolitiikka kiihdyttäneet asuntotuotantoa
Miksi asuntoja sitten on rakennettu niin paljon?
Viljamaan mukaan keskeiset syyt asuntojen suureen tuotantoon on pitkään jatkunut nollakorkoaika, mikä voiteli asuntokauppaa ja asuntorakentamista. Myös valtion asuntopolitiikka on ollut hänen mukaansa epäonnistunutta suhdannepolitiikan huomioimisessa.
”Vuonna 2015 valtion tukemaa ARA-tuotantoa ryhdyttiin lisäämään, vaikka suhdanne oli kuumenemassa ja lisättiin edelleen vuodelle 2021, vaikka asuntorakentaminen oli selvästi jo ylikuumentunut. Vastasyklisyyden puute on yksi asuntopolitiikan viime vuosien suurimpia epäonnistumisia.”
Valtio on jälleen pyrkinyt lisäämään ARA-tuotantoa. Viljamaan mukaan tämä tarkoittaa sitä, että tänä vuonna uudistuotanto on suurelta osin valtion tukemaa tuotantoa, mikä on todennäköisesti lisää segregaatiota ja pieniä asuntoja tuotetaan lisää, vaikka vuokra-asuntoja on tarjolla runsaasti ja myymättömien asuntojen kanta on poikkeuksellisen iso.
Asuntomarkkinoiden korjausliike on käynnissä
Kiinteistönvälittäjien kautta tehdyt yksiöiden asuntokaupat vähenivät vuoden 2021 ensimmäisen vuosineljänneksen 2 547 kaupasta vuoden 2024 vastaavan ajankohdan 1 075 kauppaan. Uudiskohdeyksiöiden kauppamäärät romahtivat vuoden 2021 ensimmäisen kvartaalin 675 kaupasta vain 84 kauppaan vuoden 2024 tammi–maaliskuussa.
”Vanhojen asuntojen kauppa käy uudiskohdekauppaa paremmin. Olisi tärkeää, että asuntomarkkinoille annetaan jatkossa tilaa toimia. Suhdanteita ei pitäisi valtion toimin kiihdyttää, ja tästä on syytä ottaa opiksi”, Viljamaa painottaa.
Jos kuumassa suhdanteessa valtion tukemaa ARA-tuotantoa ei olisi pidetty elvytystasoilla, nyt heikossa suhdanteessa elvyttämisellä olisi enemmän mahdollisuuksia ja tehoa.
Markkinat korjaavat ylitarjonnan tuoman haasteen, mikä tarkoittaa hintojen sopeutumista.
”Asuntomarkkinoilla on korjausliike käynnissä, ja asuntojen hintojen laskun myötä myös pienissä asunnoissa on mahdollisuus löytää hyviä ostokohteita ja koteja. Vanha viisaus menee, että hyvät asuntokaupat tehdään laskeviin korkoihin ja asuntoja hankitaan pitkällä aikajänteellä. Nykymarkkinassa ostettu asunto voi näyttää viiden vuoden päästä erinomaiselta hankinnalta”, Viljamaa muistuttaa.
