Suomen rahoitusjärjestelmä on pysynyt vakaana, vaikka Suomen talous on taantumassa, arvioi Suomen Pankki julkaisemassaan arviossa Suomen rahoitusjärjestelmän vakaudesta.
Riskit ovat pysyneet hallinnassa muun muassa rahoitussääntelyyn ja -valvontaan pitkäjänteisesti tehtyjen parannusten ja harjoitetun makrovakauspolitiikan ansiosta.
Keskuspankin mukaan Suomen rahoitusjärjestelmän toimintaympäristö on muuttunut olennaisesti kahden viime vuoden aikana.
Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa, Gazan konflikti ja valtioiden väliset kaupparajoitteet voivat kuitenkin aiheuttaa häiriöitä kansainvälisessä taloudessa ja rahoitusjärjestelmässä.
”Suomen rahoitusjärjestelmän riskinkestävyys on säilynyt hyvänä. Geopoliittiset jännitteet ovat lisääntyneet, mikä voi luoda uusia uhkia rahoitusjärjestelmän vakaudelle”, toteaa johtokunnan varapuheenjohtaja Marja Nykänen.
Asunto- ja kiinteistömarkkinat herkkiä korkojen muutoksille
Euroopan keskuspankki ja monet muut keskuspankit kiristivät rahapolitiikkaansa vuosina 2022–2023 hillitäkseen nopeaa inflaatiota. Korkojen jyrkkä nousu on hidastanut inflaatiota ja heikentänyt talouskehitystä Suomessa ja muualla euroalueella.
Markkinakorkojen nousu välittyi Suomessa nopeasti sekä uusien että vanhojen lainojen korkoihin, koska valtaosa lainoista on sidottu euribor-korkoihin
Asunto- ja kiinteistömarkkinoiden jähmettyminen ja suuri herkkyys korkojen muutoksille kasvattavat vakausarvion mukaan riskejä Suomen rahoitusjärjestelmässä.
Erityisesti asunto- ja kiinteistörahoituksen ja suurten kaupunkien asuntomarkkinoiden haavoittuvuudet kasvoivat alhaisten korkojen aikana. Lainoja nostettiin selvästi nykyistä enemmän. Kotitalouksien velkaantuneisuus kasvoi, koska uudet asuntolainat olivat aiempaa suurempia ja laina-ajaltaan pidempiä.
Suomen Pankin mukaan uudiskohteiden suuret taloyhtiölainat ja lainoille aiemmin myönnetyt pitkät lyhennysvapaat saattoivat lisätä asuntojen hankkimista suurella velkavivulla. Se saattaa vaikeuttaa sekä oman asunnon ostajien että asuntosijoittajien mahdollisuuksia ennakoida hankinnan kokonaiskustannuksia.
Asuntokauppa ja rakentaminen vaikeuksissa
Keskuspankin mukaan korkojen nopea nousu on laukaissut markkinoilla voimakkaan laskusuhdanteen, kun asuntojen kauppamäärät ovat vähentyneet, rakentaminen supistunut ja hinnat laskeneet. Rahoituksen kallistuminen on supistanut myös yritysten tuotannollisia investointeja.
Vanhojen asuntojen hinnat ovat laskeneet tuntuvasti, asuntokauppa on vähentynyt ja uusien asuntojen rakentaminen pysähtynyt lähes kokonaan.
Rakennusalan yritysten konkurssit ovat lisääntyneet, ja pankkien luottoriskit rakennusalalle myönnetyistä lainoista ovat kasvaneet. Samaan aikaan kotitalouksien velkaantuneisuus on pienentynyt, mikä on lievittänyt riskejä.
Korkojen lasku ja talouden toipuminen odotusten mukaisesti tukisivat Suomen rahoitusjärjestelmän vakautta. Toisaalta pankkien sekä asunto- ja kiinteistösijoittajien riskit voivat kasvaa, jos asuntojen ja kiinteistöjen kauppa ei piristy.
Suomen Pankin mukaan digitalisaatioon ja ilmastonmuutokseen liittyy uusia ja arvaamattomia uhkia, jotka voivat horjuttaa rahoitusjärjestelmän vakautta lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Rahoitussektorin digitalisoituminen luo mahdollisuuksia, mutta kasvattaa myös riskejä, jotka liittyvät väärän tiedon välittämiseen ja informaatiovaikuttamiseen. Ilmastonmuutoksen ja luontokadon aiheuttamat riskit rahoitusvakaudelle ovat osin vielä vaikeasti arvioitavissa.
