Useammassa kuin joka neljännessä, eli 28 prosentissa taloyhtiössä on viimeisen kolmen vuoden aikana lykätty remontteja tai pieniä korjauksia. Tiedot käyvät ilmi vakuutusyhtiö Ifin kyselytutkimuksesta, johon vastasi 1015 suomalaista taloyhtiön osakasta maalis-huhtikuussa 2024.
Tutkimuksen mukaan yleisintä lykkääminen on pienissä, alle 20 asunnon taloyhtiöissä sekä 70-luvulla rakennetuissa taloissa. Useimmin kohteena ovat olleet pienet remontit tai huollot, mutta isojakin korjauksia, kuten putki- tai julkisivuremontteja, on lykätty useammassa kuin joka kymmenennessä taloyhtiössä.
Lähes joka toinen kertoo lykkäysten taustalla olevan säästösyyt.
Säästösyyt korostuvat etenkin Uudenmaan ulkopuolella. Seuraavaksi yleisimpiä syitä ovat joidenkin osakkaiden vastustus (32 %) ja taloyhtiön hallituksen toiminta (27 %).
”Olemme tunnistaneet ilmiön myös vakuutusyhtiössä: kustannusten ja korkojen nousu pakottavat monet taloyhtiöt etsimään säästökohteita. Osan taloyhtiöistä on hankala saada rahoitusta peruskorjauksiin. Pidemmällä aikavälillä etenkin peruskorjausten lykkääminen voi yhä useammin näkyä taloyhtiöissä laajempina vahinkoina”, kertoo yritysten omaisuusvakuutuksista vastaava johtaja Suvi Rantanen Ifistä.
Kiinteistöjen ja rakenteiden kunto huolettaa osakkaita
Monet taloyhtiöiden osakkaat ovatkin syystä huolissaan taloyhtiönsä kiinteistöjen ja rakenteiden kunnosta.
Kyselytutkimuksen mukaan taloyhtiön omistusasujista yli kaksi viidestä (43 %) on vähintään jonkin verran huolissaan taloyhtiönsä kiinteistöjen ja rakenteiden kunnosta. Suurin huoli on 1970–1989 valmistuneissa taloyhtiöissä asuvilla. Seuraavaksi yleisimmin osakkaita huolettavat vuotovahingot (41 %) ja yhtiön taloudellinen tilanne (39 %). 1980-luvun taloissa asuvista osakkaista vuotovahinkoja pelkää jopa yli 60 prosenttia.
Ylivoimaisesti vähiten huolestuneita taloyhtiönsä asioista ovat alle 30-vuotiaat. Uudellamaalla asuvia mietityttävät muuta Suomea useammin murtoturvallisuus ja tuhoeläimet.
”Useampaa kuin joka kolmatta taloyhtiön osakasta huolettaa kyselyn perusteella se, onko taloyhtiön hallituksella riittävä tietämys kiinteistön hoidosta sekä mikä on isännöitsijän kyky tai halu ajaa taloyhtiön asioita. Taloyhtiön hallitukseen kuuluvat osakkaat ovat näistä huolissaan jopa hieman muita useammin”, Rantanen kertoo.
Rantasen mukaan huolta tuskin helpottaa, että etenkin pienissä taloyhtiöissä joudutaan nykyisessä taloustilanteessa miettimään hyvin tarkkaan, mistä palveluista isännöitsijälle tai huoltoyhtiölle maksetaan.
”Tämä kasvattaa hallituksen roolia ja vastuuta entisestään”, hän jatkaa.
Korjausvelka saattaa kasvaa tulevaisuudessa
POP Pankin arvion mukaan korjausrakentamisen osuus rakennusinvestoinneista on noin 50 prosenttia riippuen suhdannetilanteesta. Korjausvelkaa syntyy, kun rakennuksen kuluminen ylittää sen ylläpidon.
Pankin mukaan korkojen nousu, heikentynyt ostovoima ja tiukentunut taloustilanne ovat saaneet kotitaloudet ja taloyhtiöt harkitsemaan korjaushankkeiden toteuttamisen aloittamisen viivästyttämistä. Tämä voi vain pahentaa tilannetta ja kasvattaa tulevia korjauskustannuksia.
”Asuntojen korjaustarpeen kasvu on koko yhteiskunnan laajuinen haaste. Lähivuosina korjausvelka kasvaa entisestään, sillä rakennuskanta ikääntyy”, toteaa POP Pankin johtaja Timo Hulkko.
Hulkon mukaan asuntojen ja kiinteistöjen korjaaminen on hyvin oleellista niiden arvon säilyttämiseksi.
”Hiipuvilla alueilla tämä tietysti voi olla haastava tavoite, koska asuntojen kysyntä vähenee. Hiipuva kysyntä painaa hintoja alaspäin ja remontit voivat olla suhteettoman kalliita asunnon arvoon nähden”, hän toteaa.
Nämä asiat huolettavat osakkaita eniten omassa taloyhtiössä:
- Kiinteistöjen ja rakenteiden kunto, 43 %
- Putkistojen ja laitteiden aiheuttamat vuotovahingot, 41 %
- Taloudellinen tilanne, 39 %
- Hallituksen riittävä tietämys kiinteistön hoidosta, 38 %
- Isännöitsijän kyky/halu ajaa taloyhtiön asioita, 38 %
- Murtoturvallisuus, 35 %
- Tuhoeläimet, 35 %
- Sähköautojen ja muiden sähköisten kulkuvälineiden latausturvallisuus, 29 %
- Paloturvallisuus, 27 %
- Kiinteistönpitoa koskevan suunnitelman puute tai puutteellisuus, 25 %
