Kullan hinta on noussut voimakkaasti helmikuun puolesta välistä lähtien. Kun tuolloin jalometalli hinnoiteltiin noin 1990 dollariin unssilta, on hinta kivunnut nyt jo 2360 dollariin.
Yksi mahdollinen syy kullan hinnannousulle on se, että maailman keskuspankit ostavat valtavasti kultaa sen jälkeen, kun Yhdysvallat ja Euroopan unioni takavarikoivat 300 miljardia dollaria Venäjän valuuttavarannosta Moskovan hyökättyä Ukrainaan.
World Gold Councilin viime vuonna tekemän tutkimuksen mukaan 24 prosenttia kaikista keskuspankeista aikoo kasvattaa kultavarantojaan seuraavien 12 kuukauden aikana, koska ne suhtautuvat yhä pessimistisemmin Yhdysvaltain dollariin varantovälineenä.
Yksi maailman tärkeimmistä kullan ostajista on ollut Kiina. China Gold Associationin (CGA) mukaan maan kullan kulutus vuonna 2023 oli lähes 1090 tonnia, mikä tarkoittaa yli 8,7 prosentin kasvua edellisvuoteen verrattuna.
Myös pahentuneet geopoliittiset kriisit Ukrainassa ja Israelissa ovat mahdollisesti lisänneet turvasatamana pidetyn omaisuuserän kysyntää.
Kulta saattaa nousta valtiolainojen vaihtoehdoksi
Crescat Capitalin makrostrategi Otavio Costa pitää mahdollisena, että alkamassa on kullan uusi pitkäaikainen noususykli.
Syitä näkemykseensä Costa löytää monia.
”Olen vahvasti tämän näkemyksen kannalla, ja tässä ovat tärkeimmät syyt: Keskuspankit sijoittavat edelleen alle 20 prosenttia taseestaan kultaan, kun 1980-luvun alussa havaittiin 75 prosentin huippu”, Costa perustelee näkemystään viestipalvelu X:ssä.
Costan mukaan perinteiset 60/40-salkut – joissa siis on 60 prosenttia osakkeita ja 40 prosenttia valtiolainoja – ovat vasta alkaneet määritellä uudelleen allokaatioitaan sisällyttämällä niihin kullan kaltaisia kovia omaisuuseriä.
Näiden 60/40-salkkujen arvostushistoria kehittyy pitkien syklien kautta, ja tällä hetkellä on meneillään toinen kriittinen vaihe tässä dynamiikassa, Costa kertoo.
Makrostrategin mukaan valtiolainat ovat menettäneet aiemman vakaan omaisuuserän luonteensa.
”Tämä on ensimmäinen kerta 45 vuoteen, kun kulta on muuttunut vähemmän epävakaaksi kuin valtionlainat. Toisin sanoen: Valtiolainat eivät ole enää turvallisin vaihtoehto.”
Hänen mukaansa valtioiden holtiton finanssipolitiikka ja rahapolitiikan kurinalaisuuden puute pakottavat sijoittajat etsimään muita vaihtoehtoja kuin valtion takaamia arvopapereita.
Lisäksi globalisaatio on viime vuosina kokenut kovan kolauksen, kun USA ja Kiina ovat ajautuneet yhä syvemmälle kauppasotaan. Tämä globalisaation haaksirikko suosii kultasijoituksia.
”Kun globalisaation vastaiset suuntaukset ovat kasvussa, valtiollisten instituutioiden on välttämätöntä omistaa neutraaleja omaisuuseriä”, Costa esittää.
Tarjonta ei pysy kysynnän perässä
Kullan hinta riippuu kysynnästä ja tarjonnasta. Kasvavan kysynnän lisäksi myös tarjontatekijät saattavat antaa jatkossa tukea jalometallin hinnalle.
”Kullan tarjonta on tällä hetkellä rajoitetuimmillaan, ja varantojen laatu heikkenee. Maailman 10 suurimman kaivostoiminnan harjoittajan kultavarantojen keskimääräinen laatu on laskenut jatkuvasti. Jalometallien tuotanto laskee edelleen, mikä kuvastaa aiempia pitkän aikavälin syklejä”, Costa toteaa.
Uusia kultalöytöjä ei ole juurikaan tehty, mikä on johtanut olemassa olevien resurssien ehtymiseen.
Costan mukaan kaivosyhtiöiden investoinnit ovat tällä hetkellä historiallisen alhaisella tasolla huolimatta pyrkimyksistä uudelleensijoittamiseen, tuotannon uudistamiseen ja vihreään vallankumoukseen.
Kaiken lisäksi sitkeät inflaatiopaineet saavat sijoittajat suosimaan jälleen kerran kovia omaisuuseriä salkun allokaatiossa, Costa toteaa.
Makrostrategi ennustaa, että kullan hinta saattaa nousta ennennäkemättömälle ” älyttömälle” tasolle tulevan vuosikymmenen aikana, kun nämä pitkän aikavälin epätasapainotekijät aiheuttavat väistämättä huomattavia nousupaineita metallille.
