Kahden asunnon loukku pelottaa monia asuntokaupoilla, mutta ongelmaksi voi nousta myös nolla-asunnon loukku.
Asuntokauppa ja sen vilkkaus koostuu monista erilaisista tekijöistä. Markkinaintoa kasvattavat tai jarruttavat mm. yleinen taloudellinen tilanne, korkotaso, vuokrataso tai asuntojen arvon hintakehityksen liikkeet.
Joskus asuntokaupassa kaupantekoon vaikuttaa myös nykyisen ja seuraavan kodin ympärille rakentuvat asiat, jotka vaikuttavat yleensä etenkin omakotitalojen kaupassa. Toisin sanoen ostajan tai myyjän täytyy pystyä miettimään myös sitä, missä ja miten asuminen hoidetaan kauppakirjojen allekirjoituksen jälkeen.
Kahden asunnon loukku
Moni suomalainen on kuullut varmasti termin kahden asunnon loukusta. Termi on melko vanha, sillä sen juuret ulottuvat Suomessa etenkin 1990-luvun alun laman aikoihin. Sillä tarkoitetaan tilannetta, jossa asunnon ostaja ei pääsekään vanhasta asunnostaan eroon, jolloin seurauksena on kahden asunnon ylläpitokulujen yhtäaikainen maksaminen.
Kahden asunnon loukku on hyvin haastava tilanne, josta voi olla vaikea päästä irti ilman taloudellisia menetyksiä. Usein kahden asunnon loukkuun päätyneellä on kaksi vaihtoehtoa: joko maksetaan yhtä aikaa kahden asunnon ylläpito- ja rahoituskustannuksia kaupantekoon saakka, tai tämän välttämiseksi pudotetaan asunnon hintapyyntöä kaupanteon nopeuttamiseksi.
Hinnan tarkistaminen alaspäin voi toki tuoda mukanaan yllättäviä budjetointihaasteita, kun vanhasta asunnosta saakin odotettua vähemmän rahaa. Lisäksi asunto suomalaisten suurin omaisuus, joten asunnon hintalasku näkyy auttamatta myöhemmin myyjän varallisuudessa.
Kahden asunnon loukkua voi välttää ehdollisilla tarjouksilla. Ostaja voi asettaa tarjoukseen ehdon, jonka mukaan tarjous astuu voimaan vasta, kun ostajan nykyinen asunto on myyty. Tämä vähentää riskiä joutua maksamaan yhtä aikaa kahden asunnon kustannuksia, kun uuden asunnon hankinta edellyttää ensiksi vanhan myymistä.
Nolla-asunnon loukku
Kahden asunnon loukku ei ole ainoa asuntomarkkinoita hyydyttävä asia, vaan loukku voi syntyä myös silloin, jos myyjä ei onnistu ostamaan tilalle uutta asuntoa. Tästä tilanteesta on alettu puhumaan nolla-asunnon loukkuna.
Nolla-asunnon loukku on terminä selvästi tuoreempi. Termi tuli takaisin puheisiin toukokuussa 2017, jolloin Hypo julkaisi asuntomarkkinakatsauksen. Tuolloin Suomen asuntomarkkinat olivat mm. nollakorkojen vauhdittamana myyjän kannalta suotuisat, jolloin etenkin kasvukeskusten halutut asunnon vaihtoivat helposti omistajaa – osa jopa ennen ensinäyttöä.
Vaikka nolla-asunnon loukku voi tuntua tuulahdukselta takavuosien kuumasta asuntomarkkinasta, saattaa samainen asia jarruttaa asuntokauppaa myös hiljaisempien sesonkien aikana. Tällä hetkellä asuntokauppa käy Suomessa hyvin nihkeästi mm. korkojen nousun ja taloudellisen epävarmuuden vuoksi.
SalkunRakentaja uutisoi jo aiemmin tänään siitä, miten kuluttajaluottamuksen romahdus painanut asunnon ostoaikeet historiallisen alas. Nykyisessä markkinaympäristössä harva haluaa laittaa asuntoaan myyntiin, sillä siitä ei todennäköisesti saa enää parin vuoden takaisia hintoja. Moni pitkittääkin nyt mahdollisuuksien mukaan asunnonvaihtoaikeitaan tulevaisuuteen. Monelle omistusasumiseen tottuneelle voi olla suuri kynnys muuttaa edes hetkellisesti vuokralle.
Tässä onkin pääsyy sille, miksi nolla-asunnon loukku haittaa asuntokauppaa myös laskusuhdanteessa. Nolla-asunnon loukussa ongelmaksi muodostuu se, että asunnonvaihtohalut tyssäävät uuden kohteen puuttumiseen. Tilanteessa syntyy negatiivinen kierre, jossa asuntoja ei saada myyntiin, koska asuntoja ei ole myynnissä.
Ei vain pääkaupunkiseudun ongelma
Vaikka nolla-asunnon loukusta puhutaan usein lähinnä pääkaupunkiseudun haasteena, saattaa se jarruttaa kauppaa myös sisä-Suomessa. OP-Koti Keski-Suomen toimitusjohtaja Janne Särkkä kertoi Suur-Jyväskylän Lehdelle huhtikuussa, miten nolla-asunnon loukku jumiuttaa asuntomarkkinoita Jyväskylän seudulla.
”Yksi haaste tällä hetkellä on se, että osa asunnonomistajista, jotka olisivat myyviä asiakkaita, eivät välttämättä laita omaa asuntoaan myyntiin, jos he kokevat, että markkinoilla ei ole heille sopivaa kohdetta tilalle. Tarjonnan määrä on tällä hetkellä vähän liian pieni”, Särkkä kertasi markkinatilannetta Suur-Jyväskylän Lehdelle.
”Voidaan puhua jopa nolla-asunnon loukusta – jos oma koti menee kaupaksi ja ei löydäkään tilalle paikkaa, mihin muuttaa. Se on yksi pieni tulppa Jyväskylän seudulla.”
Tunnelin päässä ei vielä varmuudella valoa
Asuntomarkkinat ovat olleet jäissä Ukrainan sodan alkamisesta asti. Kaikista suurimmin ilmiö on osunut uudiskohteisiin, mutta myös yksiöissä on nyt tarjontaa enemmän kuin ostajia.
Tilannetta ei myöskään helpota yleinen taloudellinen epävarmuus, mikä näkyy tällä hetkellä monissa kasvaneilla työttömyyslukuina ja toistuvina lomautuksina. Tällaisina aikoina moni pitkittää asuntohaaveiden edistämistään.
Oman haasteensa kuvioihin tuo myös kauan odotetun korkotason laskun viivästyminen. Suomessa yleisimmän 12 kuukauden Euribor kääntyi huhtikuun lopussa jälleen nousuun. Korkojen odotetaan kuitenkin laskevan kuluvan vuoden aikana, mikä voisi osaltaan kiihdyttää asuntokauppaa.
Ihmisille rakennetaan vääränlaisia koteja. Oma kokemus Espoolaisena asunnon etsijänä on että hyvien omakotitalojen näytöillä käy porukkaa jonoksi asti ja pyyntihinnan joutuu maksamaan jos edes haaveilee saavansa asunnon. Jos joku rakentaisi nyt 50kpl omakotitaloja hintahaarukkaan 450-550te niin kaikki menisi kaupaksi viikossa. Espoolaiset lapsiperheet haluavat omakotitaloja, ei rivitaloja, ei paritaloja eikä varsinkaan kerrostaloja.
Suuri syy on varmaan myös suuret, yhteisvastuulliset, yhtiölainat. Vaikka maksaisit omasi pois olet kuitenkin osaltasi vastuussa muiden lainoista.