Perunkirjoitus on tilaisuus, jossa käydään läpi vainajan kuolinpesä, perilliset ja testamentin saajat. Kuolinpesä tarkoittaa vainajan omaisuutta ja velkoja. Perunkirjoitustilaisuuteen on kutsuttava kaikki pesän osakkaat ja leski.
Kuolinpesän osakkaita ovat esimerkiksi leski, vainajan lapset tai lastenlapset sekä yleistestamentinsaajat eli henkilöt, joille vainaja on testamentannut jonkin suhteellisen osan omaisuudestaan. Leski on osakas omaisuuden ositukseen saakka. Avopuoliso ei ole osakas, ellei kuollut avopuoliso ollut tehnyt testamenttia hänen hyväkseen.
Kuolinpesän osakkaat tekevät kuolinpesää koskevat päätökset yhdessä tai valtuuttavat yhden osakkaista hoitamaan pesän asioita. Usein järjestäjä on leski tai joku vainajan lapsista. Jos omaisuutta hoitaa useampi henkilö, vainajan lähipiiri voi sopia, kuka hoitaa perunkirjoitukseen liittyvät järjestelyt.
Perunkirjoitus pitää järjestää kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta. Perunkirjoituksen toimittamista ei kannata laiminlyödä, sillä laiminlyönti voi aiheuttaa osakkaille henkilökohtaisen velkavastuun vainajan veloista.
Suomen lain mukaan perunkirjoitus on pakko järjestää, jos henkilö asui kuolinhetkellään vakinaisesti Suomessa. Vainajan iällä, kansalaisuudella tai omaisuuden määrällä ei ole vaikutusta asiaan. Myös lapsen kuoleman jälkeen pitää tehdä perunkirjoitus.
Perukirjalla on useita tarkoituksia
Perunkirjoitustilaisuudessa laaditaan asiakirja, jota kutsutaan perukirjaksi. Perukirja pitää tehdä, vaikka vainaja olisi varaton.
Perukirja on luettelo vainajan varoista ja veloista sekä perillisistä eli kuolinpesän osakkaista. Perukirja on myös veroilmoitus, jonka perusteella verottaja laskee perintöveron jokaiselle perilliselle.
Perukirjalla on kolme tarkoitusta. Se toimii veroilmoituksena, jonka perusteella perillisten perintöverotus tapahtuu. Se on omaisuusluettelo, jossa näkyvät vainajan sekä mahdollisen lesken varat ja velat. Lisäksi perukirja toimii osakasluettelona, johon merkitään kuolinpesän osakkaat ja leski.
Perukirja pitää lähettää Verohallinnolle kuukauden kuluessa perunkirjoitustilaisuudesta. Perunkirjoituksen järjestämiseen voi kuitenkin hakea lisäaikaa Verohallinnolta, jos siihen on perustellut syyt. Lisäaikaa pitää hakea ennen kuin kuolemasta on kulunut kolme kuukautta.
Perukirjan voi tehdä itse tai sen voi ostaa palveluna asiantuntijalta. Perukirjan laatiminen on vaativa toimenpide, joten usein se ostetaan palveluna. Perunkirjoituksia tekevät esimerkiksi asianajo- ja lakiasiaintoimistot, hautaustoimistot ja pankit.
Verohallinto suosittaa, että perukirjasta tehdään useampi allekirjoitettu kappale. Alkuperäistä perukirjaa tarvitaan aina, kun pitää selvittää, kuka voi edustaa kuolinpesää. Perillinen tarvitsee perukirjaa esimerkiksi silloin, kun hän hoitaa pankissa kuolinpesän asioita tai haluaa rekisteröidä omaisuutta kuolinpesän nimiin.
Alkuperäiset tositteet kannattaa säilyttää perillisten haltuun jäävän perukirjan liitteenä.
Omaisuuden käypä arvo perukirjaan
Perukirjaa varten täytyy selvittää, mikä oli vainajan omaisuuden käypä arvo eli todennäköinen myyntihinta kuolinpäivänä. Esimerkiksi kiinteistöverotuksen verotusarvoa ei siis voi käyttää perintöverotuksessa.
Tavanomaisen koti-irtaimiston arvoa ei kuolinpesän osakkaiden tarvitse eritellä perukirjaan silloin, kun perinnönjättäjän ja hänen perheensä käytössä olleen irtaimiston arvo on yhteensä enintään 4 000 euroa.
Taide- ja arvoesineet eivät kuitenkaan kuulu tavanomaiseen koti-irtaimistoon, vaan jokaisen arvoesineen käypä arvo täytyy selvittää ja merkitä perukirjaan.
Perunkirjoitusta varten tarvitaan vainajasta sukuselvitys, jotta voidaan varmistaa, ketkä ovat perillisiä. Sukuselvitys on mahdollista hankkia Digi- ja väestötietovirastosta tai virkatodistus seurakunnasta.
Sukuselvityksessä pitää olla tiedot yhtäjaksoisesti 15 ikävuodesta alkaen kuolinpäivään asti. Joissakin tapauksissa sukuselvitys voidaan tarvita myös aviopuolisosta, aiemmin kuolleista perillisistä ja perinnöstä luopuneista henkilöistä.
Lisäksi perunkirjoitusta varten tarvitaan virallinen tieto siitä, että kuolinpesän osakkaat ovat elossa. Tämä tieto voi ilmetä vainajan sukuselvityksestä. Jos tieto ei näy vainajan sukuselvityksestä, pitää osakkaasta tilata erillinen elossaolotodistus Digi- ja väestötietovirastosta.
Sukuselvityksen ja mahdollisen elossaolotodistuksen lisäksi perukirjaan liitettävät tärkeimmät asiakirjat ovat mahdollinen testamentti tai avioehtosopimus oikeaksi todistettuina jäljennöksinä, mahdollinen ositus- tai perinnönjakokirja ensin kuolleen puolison jälkeen, jos perinnönjako on jo toimitettu sekä jäljennös jakokirjasta. Lisäksi tarvitaan muut paperit, jotka vaikuttavat vainajan varojen ja velkojen selvittämiseen.
Lähteet:
Suomi.fi
Verohallinto
Veronmaksajat
