
Bloombergin keräämän aineiston mukaan euroalueen suurimpien talouksien palkkaneuvotteluiden tulokset indikoivat, että palkkainflaatio ei hidastunut merkittävästi vuoden ensimmäisellä neljänneksellä.
Bloomberg Economics arvioi, että neuvotellut palkat nousivat tammi-maaliskuussa 4,3 prosenttia vuodessa. Japanilaispankki Nomuran arvio on 4,5 prosenttia vuodessa ja Barclaysin 4,0 prosenttia. Viime vuoden neljännen kvartaalin euroalueen toteutunut lukema oli 4,5 prosenttia vuodessa.
Alueelliset erot ovat merkittäviä. Ranskassa, Italiassa ja Espanjassa palkkojen odotetaan nousevat enintään 3,5 prosenttia, mutta Saksassa jopa 4,8 prosenttia.
Palkankorotusten riski on, että yritykset siirtävät nousevat kustannukset maksettavaksi kuluttajille. Se tarkoittaisi, että inflaatio pysyisi kauemmin yli kahden prosentin tavoitetason. Erityisesti palvelusektorin palkkakehitys on tärkeä inflaation kannalta, koska palvelujen hinnoista suurin osa koostuu palkoista.
Saksan vahva palkkakehitys on ollut viime kuukausina keskeinen tekijä koko euroalueen kannalta. Palkkakehitystä on tukenut kertaluontoiset maksut ja ammattiliittojen korkeat palkankorotusvaatimukset.
Suurin osa saksalaisista yhtiöistä on maksanut työntekijöilleen 3000 euron verovapaan inflaatiobonuksen. Lisäksi Saksassa on ollut lakkoja, jotka ovat johtuneet korkeammista palkkavaatimuksista.
Rautatietyöntekijöitä edustava liitto, GDL, vaatii palkankorotuksia ja kolme tuntia lyhyempää työviikkoa. Lentokenttätyöntekijöitä edustava liitto, Ver.di, hakee 12,5 prosentin palkankorotusta. Rakennusalan työntekijät ovat mahdollisesti menossa lakkoon kuluvalla viikolla hylättyään tarjouksen 250 euron palkankorotuksesta ja sen lisäksi yli neljän prosentin korotuksesta ensi vuoden huhtikuussa.
Italialaisen UniCredit pankin keräämän tilaston mukaan euroalueen maiden palkkakehityksessä on ollut merkittäviä eroja viime vuosina. Reaalipalkat nousivat Portugalissa noin seitsemän prosenttia 2019 vuoden neljännen kvartaalin ja viime vuoden lopun välillä. Sitä vastoin italialaisten reaalipalkat laskivat noin kahdeksan prosenttia samalla aikavälillä. Myös suomalaisten palkkakehitys oli heikkoa. Reaalipalkat laskivat noin viisi prosenttia.
Euroopan keskuspankin kesäkuun koronlasku on lähes varmuudella toteutumassa. Palkkakehityksellä on kuitenkin merkittävä vaikutus mahdollisiin koronlaskuihin kesäkuun jälkeen. Myös monien euroalueiden maiden elpyvä talouskasvu voi aiheuttaa inflaatiopaineita.
Palkkainflaation suunta on silti oikea. Se on paljolti inflaation hidastumisen ansiota. Työmarkkinan tilanne on kuitenkin yhä kireä suhteessa taloussuhdanteeseen, minkä vuoksi palkkainflaatio on pysynyt keskimääräistä korkeampana.
Ensimmäisen vuosineljänneksen virallinen palkkatilasto julkaistaan 23. toukokuuta ja toinen tarkasti seurattu Eurostatin tilasto 7. kesäkuuta.