Toisin kuin monet ulkomaiset osakemarkkinat, Helsingin pörssi ei ole tarjonnut rahastosijoittajille ilonaiheita. Missä on vika?
Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitettiin huhtikuussa yhteensä 1059 miljoonaa euroa uusia pääomia. Rahastopääoma kuitenkin supistui markkinakehityksen takia, kertoo Finanssiala tiedotteessaan.
Osakerahastoissa pääomia sijoitettiin Pohjois-Amerikkaan, Tyynenmeren alueelle, globaalisti ja Eurooppaan sijoittaviin rahastoihin yhteensä 737 miljoonaa euroa. Varoja lunastettiin pääasiassa Pohjoismaihin ja Japaniin sijoittavista rahastoista yhteensä 71 miljoonaa euroa.
12 kuukauden aikana selvästi korkeimpaan keskimääräiseen tuottoon ovat nousseet Pohjois-Amerikkaan sijoittavat osakerahastot 24 prosentin vuosituotollaan. Maailma-rahastojen tuotto on ollut 18 prosenttia. Myös Japaniin sijoittavat rahastot ovat tuottaneet erinomaisesti, 17 prosenttia.
Suomeen sijoittavien rahastojen tuotto on ollut pakkasella -2,0 prosenttia.
Sharpen mittarilla mitattuna Pohjois-Amerikkaan sijoittava rahastoluokka menestyi parhaiten. Mitä suurempi Sharpen luku on, sitä paremmin rahasto on tuottanut suhteessa riskiinsä.
Suomi ei ole ollut kehno markkina vain rahastosijoittajille, vaan myös suoraan osakkeisiin sijoittaville osakesäästäjille.
Suomen Pankki on vertaillut kotimaisten ja ulkomaisten pörssiyhtiöiden tuottoja viimeisen vuoden ajalta. Tuotto on laskettu kuukausittaisista osakkeiden hintojen muutoksista johtuvista arvostusmuutoksista sekä saaduista osingoista.
Kotitalouksien omistamien kotimaisten yritysten osakkeiden tuotto oli negatiivinen –4,6 prosenttia viimeisten 12 kuukauden aikana eli vuoden 2023 huhtikuun ja 2024 maaliskuun lopun välisenä aikana.
Vastaavana aikana ulkomaisten yritysten osakkeiden tuotto oli selvästi positiivinen, 17,1 prosenttia.
Ero on siis ollut huomattava.
Syitä Helsingin pörssin surkeudelle on haettu erityisesti kahdesta seikasta.
Ensinnäkin Suomesta puuttuvat tekoälybuumista hyötyvät teknojätit, ja ylipäätänsä teknologiasektorin paino on Helsingin pörssissä alhaisempi kuin Yhdysvalloissa. Erityisesti Yhdysvalloissa pörssejä ovat vetäneet ylös sirujätti Nvidian kaltaiset yhtiöt, jotka ovat hyötyneet suunnattomasti vallitsevasta tekoälyhuumasta.
Toimialarakenne Helsingin pörssissä painottuu konepajoihin ja metsäyhtiöihin, jotka ovat perinteisiä syklisiä toimialoja. Nämä sykliset alat ovat kärsineet monia muita toimialoja enemmän koronakriisin ja Ukrainan sodan aiheuttamasta talouskasvun hyytymisestä.
Lisäksi Suomessa monet isot yhtiöt ovat ottaneet erityisen paljon iskua Venäjän liiketoimintojen loppumisen vuoksi. Tällaisia yhtiöitä ovat esimerkiksi Fortum ja Nokian Renkaat.
