Jopa strategisena linjauksena voi pitää ruotsalaisen mahtisuvun Wallenbergien hallinnoiman EQT-rahaston ostotarjousta tuulivoiman rakentajasta OX2:sta, jonka osake saa noteerauksensa Tukholman pörssissä.
Wallenbergien sijoitusyhtiö Investors omistaa 17,7 prosenttia Wärtsilästä, joka on jo alati nostanut esiin voimaloiden rakentamista tuulimyllyjen kupeeseen eli säätövoimaksi.
Tuskin Wallenbergit lähtevät sijoittamaan 1,4 miljardia euroa tuulivoimarakentajaan ilman liiketoiminnallista linkitystä Wärtsilään.
Tuulivoiman sähkön tuotanto nousee ja laskee katastrofaalisen jyrkällä käyrällä, kuten myös hinnat eli tuuli pyörittää sähkömarkkinat sekaisin.
Tuulisähkö vaatii siten yhä enemmän säätövoimaa rinnalleen.
”Suomeen on luvassa muun muassa uusia suuria datakeskuksia, joiden investoinnit voivat jäädä ilmaan, mikäli vakaus puuttuu energian hinnassa ja saatavuudessa. Sama pätee myös teollisuuden investointeihin”, omaisuudenhoidon pörssikonkari Hannu Angervuo toteaa.
Tuuliyhtiöitä irtoaa halvalla
Wallenbergit iskevät kiinni tuulivoimaan aikana, jolloin myös tuulivoiman tehtaiden kuten tanskalaisten Orstedin ja Vestaksen osakekurssit ovat pettäneet sijoittajat jo pidemmältä ajalta.
Wallebergien ostokohteen eli OX2:n osakekurssi liikkui vielä vuosi sitten noin 74 kruunun tasolla ja vuoden 2022 elokuussa ylitti hienoisesti yli sata kruunua.
OX2 kuuluu ykkösketjuun tuulivoimassa Suomessa. Yhtiö operoi myös Euroopassa. OX2 teki viime tilikaudella noin 780 miljoonan euron liikevaihdolla noin sadan miljoonan euron liikevoiton. Liikevaihdollisesti voi tuuliyhtiötä pitää melko marginaalisena Wallenbergien sijoituksissa.
Wallenbergit liputtivat omistuksensa Wärtsilässä vuonna 2015, jolloin yhtiön kurssitaso liikkui noin 16 euron tasossa.
Onko pörssianalyytikoilla pallo hukassa?
Analyytikoilta on joutunut hieman pallo hukkaan Wärtsilän osakekurssista, joka on kaksinkertaistunut vuoden 2023 lokakuun pohjanoteerauksesta noin 19 euron nykyiselle kurssitasolle. Vastaavasti samana ajanjaksona OMXHCAP-portfolioindeksi on noussut vain noin 17 prosenttia.
Wärtsilä nosti taannoin esiin vaihtoehdon, jonka mukaan yhtiö saattaa listata noin miljardin euron liikevaihtoa pyörittävän energian varastoinnin pörssiin.
”Wärtsilän osake lentää nyt kuin telkkä pöntöstä. Yhtiön osakekurssi on vahvistunut noin 57 prosenttia vuoden 2014 alusta, ja tuplaantunut viime vuoden lokakuusta”, Angervuo selkiyttää.
Angervuo ei pidä mahdottomana operaatiota, jossa Wärtsillä tekee ”Cargotecit” eli jakaantuu kahdeksi pörssiyhtiöksi, eli Marineen ja Energyyn sähkön varastointien kanssa. Cargotecin osakekurssi hipoo jo 80 euroa Helsingin pörssissä.
”Pelkkä kannattavuuden paraneminen ei siten täysin selitä Wärtsilän rajua kurssinousua”, Angervuo lisää.
Wärtsilä Marine Power tuottaa ja myy laivojen, kuten konttialusten moottoreita sekä huoltoja, jotka tekivät viime tilikaudella huoltoineen noin 2,6 miljardin euron liikevaihtoa ja noin 11 prosentin liikevoiton.
Wärtsilä hallitsee noin 45 prosenttia globaalisti keskinopeiden moottoreiden globaaleista markkinoista
Energy saavutti viime tilikaudella 2,6 miljardin euron liikevaihdon ja noin 12 prosentin liikevoiton. Myös saksalainen MAN Energy Technology myy voimaloitaan säätövoimaksi tuulivoimalle.
Financial Times nosti esiin Wärtsilää
Brittiläinen Financial Times-lehti nosti jo vuoden 2023 lokakuussa sijoittajille tuulitehtaiden yhdeksi verrokiksi Wärtsilän, jonka voimalat eli Energy voittaa kirkkaasti kannattavuudellaan tuulitehtaat.
Anngervuon mukaan tuulitehtaat samaistuvat jo tuulenpesiksi sijoittajille. Tanskalainen Vestas saavutti vuoden 2020 tammikuussa 298,6 Tanskan kruunun kurssihuippunsa, josta on hävinnyt noin kolmannes. Yhtiön pörssiarvoksi tulee nyt 26,7 miljardia euroa.
Orstedin osakekurssi ponnahti korkeimmilleen eli 1 299,00 Tanskan kruunuun. Osake on halventunut 67 prosenttia vuoden 2020 tammikuusta verrattuna viime viikon perjantain noteeraukseen Kööpenhaminan pörssissä.
Yhtiön markkina-arvo on nyt 24 miljardia euroa.
Amerikkalaisesta Genera Electricistä irtaantunut GE Vernova listautui keväällä New Yorkiin pörssiin. Yhtiön markkina-arvo on nyt 49,3 miljardia euroa.
Saksalais-espanjalaisen Nordexin kurssihuippu oli 24,42 euroa, ja kurssilaskua on kertynyt 41 prosenttia ja markkina-arvo on nyt 3,4 miljardia euroa.
Wärtsilän pörssiarvo oli viime perjantaina hieman yli 11 miljardia euroa Helsingin pörssissä.
”Kaikkien pörssilistattujen tuulitehtaiden kurssihuiput olivat vuosina 200-2021, minkä jälkeen korot alkoivat nousta ja sijoittajat katosivat sekä samalla osakekurssit romahtivat”, Angervuo toteaa.
Datakeskuksia tulee miljoonia
Angervuo korostaa, että etenkin tekoäly vauhdittaa datakeskusten rakentamista globaalisti ja paikallisesti, mikä vaatii megaluokan investointeja sähkön tasaiseen virtaukseen.
”Sijoittajat ovat lähteneet Yhdysvalloissa liikkeelle sähköyhtiöiden ja datakeskusten osakkeiden ostoissa, mikä näkyy kurssitasojen nousupiikkeinä. Tekoälyn käyttöönotto vaatii valtavasti sähköä”, Angervuo lisää.
Tutkimuslaitos Gartnerin mukaan uusia datakeskuksia tulee noin viisi miljoonaa lisää eli määrä nousee nykyisestä noin miljoonasta kuuteen miljoonaan keskukseen globaalisti.
Kansainvälisen energiajärjestö IEA arvioi, että vuonna 2022 datakeskukset kuluttivat sähköä 460 terawattituntia. Arvioiden mukaan kulutus nousee tuhanteen terawattituntiin, mikä vastaa Suomen koko sähkön kulutusta.
Investoinneista säätövoimaan voi spekuloida siten, että Suomen tuulivoiman tuotanto hyytyi viime viikolla jopa miinukselle. Ilman tuulta voimaloiden tehot jäävät jopa kymmeneen megawattiin ja myrskyssä voi nousta yli 7000 megawattiin eli täyteen kapasiteettiinsa.
”Suomeen on rakenteilla tai suunnitteilla ainakin 600-700 megawatin tehoa vaativat datakeskukset. Tuulivoimarakentaminen tuo mukanaan yhä suuremman ongelman säätövoiman puutteesta”, Angervuo lisää.
