Makrotalous

VTT: Bioperäinen hiilidioksidi on Suomen metsäsektorin suuri mahdollisuus

Hiilidioksiditalous on merkittävä mahdollisuus Suomen metsäsektorille ja kansantaloudelle, uskoo VTT.

Metsäteollisuuden arvonlisän nostamisesta on käyty aktiivista keskustelua vuosien ajan. Keskustelussa ei ole kuitenkaan huomioitu suurta hyödyntämätöntä raaka-ainevirtaa, bioperäistä hiilidioksidia.

Luonnonvarakeskus (Luke) ja VTT arvioivat, että bioperäisen hiilidioksidin talteenotto, varastointi ja hyötykäyttö voisivat kasvattaa metsäsektorin kansantaloudelle tuottamaa arvonlisää merkittävästi.

Bioperäisestä hiilidioksidista voidaan valmistaa uusiutuvan vedyn avulla esimerkiksi niin kutsuttuja sähköpolttoaineita lentoliikenteeseen.

Luken ja VTT:n mukaan näistä erityisesti e-lentopolttoaineiden markkinan odotetaan aukeavan tulevina vuosikymmeninä EU:ssa johtuen regulaatioiden ohjausvaikutuksesta. Suuren bioperäisen hiilidioksidin tuotannon ansiosta Suomesta voisi tulla merkittävä e-kerosiinin viejä.

Luke ja VTT arvioivat tuoreessa keskustelunavauksessaan Päästäjästä tuottajaksi – Hiilidioksiditaloudella arvonlisää Suomen metsäsektorille, millaisia taloudellisia vaikutuksia metsäteollisuuden vuosittain tuottaman 20 miljoonan tonnin bioperäisen hiilidioksidin talteenotolla, hyötykäytöllä ja varastoinnilla voisi olla Suomelle vuoteen 2040 mennessä.

Metsäsektorin tuottama arvonlisä kansantalouteen jalostettua puukuutiometriä kohden on pienentynyt huomattavasti viime vuosikymmeninä.

”Hiilidioksiditalous olisi yksi keino parantaa metsäsektorin resurssitehokkuutta ja kasvattaa sen tuottamaa arvonlisää lisäämättä hakkuumääriä”, sanoo Luken Biotalous ja ympäristö -yksikön johtaja Jani Lehto.

”Hiilidioksiditalouteen siirtyminen tarkoittaisi metsäteollisuuden tuottaman bioperäisen hiilidioksidin hyödyntämistä joko raaka-aineena jatkojalostukseen tai sen varastointia maaperään tai pysyviksi hiiltä sitoviksi tuotteiksi”, jatkaa VTT:n energia- ja vetytutkimusalueen johtaja Antti Arasto.

Hiilidioksiditaloudesta arvonlisää

Bioperäisen hiilidioksidin hyötykäyttö ja jatkojalostus uusiutuvan vedyn kanssa tuotteiksi, kuten lentopolttoaineiksi, voisi Luken ja VTT:n skenaariotarkastelujen mukaan kasvattaa Suomen kansantalouden arvonlisää 2,6 miljardilla eurolla. Tuotannon voittomarginaalin kasvaessa arvonlisä voisi kasvaa peräti 8,6 miljardiin euroon.

Suomella on hyvät edellytykset nousta hiilidioksiditalouden suurvallaksi, koska metsäteollisuudesta olisi saatavilla paljon bioperäistä hiilidioksidia ja tulevaisuudessa Suomessa tuotettaneen myös yhä enemmän uusiutuvaa vetyä.

Lisäksi EU-sääntely ohjaa vahvasti muun muassa bioperäisten ja bioperäisestä hiilidioksidista valmistettavien uusiutuvien polttoaineiden käyttöön liikenteessä ja teollisuudessa, mikä takaa tuotteiden kysynnän.

Bioperäistä hiilidioksidia varastoimalla voitaisiin skenaariotarkastelun perusteella puolestaan saada 1,5 miljardia euroa kansantalouden arvonlisää. Varastoinnista saatavan korvauksen noustessa arvonlisä voisi kasvaa jopa 3,6 miljardiin euroon.

Sääntely määrittää bioperäisen hiilidioksidin arvon

Tällä hetkellä teknologiat hiilidioksidin talteenottoon, varastointiin ja jatkojalostukseen ovat vielä erittäin kalliita ja osin kehitysvaiheessa. Tulevien vuosien haasteena on saada niistä teknologisesti kypsiä ja taloudellisesti kannattavia. Kehitystyöhön tarvitaan sekä sääntelyn ohjaavaa vaikutusta että investointeja.

Lähivuosina kehittyvä EU- ja kansallinen sääntely määrittää vahvasti, kuinka kannattavaksi vaihtoehdoksi bioperäisen hiilidioksidin talteenotto, varastointi ja hyötykäyttö muodostuvat.

Luken ja VTT:n skenaariolaskelmien mukaan investointien tarve nousisi jopa 36 miljardiin euroon vuoteen 2040 mennessä.

Hiilidioksiditalous tarjoaa Luken ja VTT:n skenaariotarkastelun perusteella mahdollisuuksia kansantalouden arvonlisän kasvattamiseen, ilmastotavoitteiden saavuttamiseen ja kiertotalouden edistämiseen. Näitä tavoitteita ajaa myös Petteri Orpon hallitusohjelma.

”Kysymys kuuluu, viemmekö Suomessa aktiivisesti hiilidioksiditaloutta eteenpäin vai jäämmekö passiivisesti seuraamaan sen kehittymistä. Olisi sääli, jos Suomesta kehittyisi vain vetytalouden raaka-ainelähde: tuottaisimme puhdasta sähköä, vihreää vetyä ja bioperäistä hiilidioksidia, mutta niiden jatkojalostus tuotteiksi tapahtuisi muualla”, toteaa Lehto.

Kommentoi
Ylös
>