Danske Bank nostaa ennustettaan työttömyydestä kuluvalle vuodelle. Tuoreen ennusteen mukaan Suomen työttömyysaste olisi kuluvan vuoden lopussa 8,2 prosenttia. Aiemman ennusteen mukaan työttömyys olisi noussut 7,9 prosenttiin.
Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäen mukaan työttömyys nousee rakennusalalla eivätkä työllistymisaikeet ole vahvoja muillakaan päätoimialoilla.
Työllisyysnäkymistä huolimatta vientimarkkinoiden kasvun voimistuminen ja inflaation sekä korkojen lasku tukevat Suomen taloutta loppuvuonna, mutta heikon lähtötason vuoksi koko vuoden talouskasvu jää heikoksi.
Pankin ennuste Suomen talouskasvusta kuluvalle vuodelle pysyy ennallaan, talous supistuu 0,4 prosenttia. Ensi vuodelle pankki ennustaa kuitenkin 1,8 prosentin talouskasvua.
”Suomen talous kääntyi hieman yllättäen kasvuun jo vuoden 2024 ensimmäisellä neljänneksellä, mutta ensimmäinen vuosipuolisko jää kokonaisuutena heikoksi satamalakon, tuotannon seisokkien, supistuvan asuntotuotannon ja vaisun kulutuskysynnän vuoksi”, sanoo Kuoppamäki.
Danske Bank ennustaa Suomen inflaation jäävän arvonlisäveron korotuksesta huolimatta matalaksi, koska energian hinnan lasku tuo viiveellä myös hyödykkeiden hintoja alas ja heikko kysyntä lisää painetta hintakilpailuun.
Inflaation lasku yhdessä ansiotason ja työeläkkeiden nousun kanssa auttavat nostamaan suomalaisten reaalista ostovoimaa, joka on keskeinen ajuri yksityisen kysynnän elpymisessä.
Kohonnut korkotaso painaa pankin mukaan edelleen asuntomarkkinaa, uusista asunnoista on ylitarjontaa ja kuluttajien asunnonostoaikeet ovat toistaiseksi matalat.
Asuntovelalliset ovat pystyneet pääosin edelleen hoitamaan asuntolainoja normaalisti. Danske Bankin mukaan olosuhteet asuntokaupan vilkastumiselle paranevat kesällä 2024, jolloin asuntolainojen viitekorkojen lasku todennäköisesti jatkuu ja patoutunut kysyntä voisi vähitellen lähteä liikkeelle
Investointien voi odottaa kääntyvän loivaan nousuun 2024 lopulla, kun talouskasvun elpyminen ja korkojen lasku parantavat investointi-ilmapiiriä, Danske Bank ennustaa.
Yhdysvalloissa vakaa kasvu on jatkunut, ja vahva kysyntä on osaltaan selittänyt vientinäkymissä nähtyä piristymistä niin Euroopassa kuin Kiinassakin. Merkit pirteämmästä kasvusta ja samalla sitkeämmästä inflaatiosta ovat kuitenkin saaneet markkinat lykkäämään odotuksiaan keskuspankkien tulevista koronleikkauksista useimmissa läntisissä talouksissa.
”Odotamme sekä Euroopan keskuspankilta että USA:n keskuspankki Fediltä vain kahta koronlaskua kuluvana vuonna. Maltillinenkin lasku korkotasossa helpottaa erityisesti pohjoismaiden kuluttajien asemaa, mutta globaalisti kireänä pysyttelevä rahapolitiikka rasittaa edelleen kasvunäkymiä. Kaikesta huolimatta vielä viime vuonna näkymiä hallinneet synkimmät taantumariskit vaikuttavat hälvenneen” summaa Danske Bankin seniorianalyytikko Antti Ilvonen.
