Sijoitusstrategiat

Yksi tekijä selittää osaketuottoja häkellyttävän paljon

Ekonomisti on tehnyt tärkeän havainnon pörssin menestyjistä.

Tällä viikolla tekoälysiruja valmistava Nvidia pomppasi maailman arvokkaimmaksi yhtiöksi ohi Microsoftin. Hieman aiemmin se oli ohittanut Applen. Nvidian osake on yli kaksinkertaistunut kuluvan vuoden aikana.

Mutta ei muillakaan teknojättiläisillä huonosti mene.

Kaikkien mahtiseitsikon osakkeiden markkina-arvo on noussut ensimmäisen kerran 15 biljoonaan dollariin, mikä vastaa noin 53 prosenttia Yhdysvaltain jättimäisestä bruttokansantuotteesta. Mahtiseitsikkoon lasketaan mukaan Applen, Microsoftin ja Nividian lisäksi myös Amazon, Alphabet, Tesla ja Meta.

Yhdysvaltojen S&P 500 -indeksin nousu on siten pitkälti näiden muutaman teknologiaosakkeen vetämää.

Applen, Microsoftin ja Nvidian markkina-arvo on yhteensä yli 10 biljoonaa dollaria eli yli 10 000 miljardia dollaria, mikä on enemmän kuin koko Kiinan osakemarkkinoiden arvo.

Näitä teknojättejä yhdistää se, että ne ovat korkean teknologian suunnannäyttäjiä, jotka pystyvät suurten kassavarojensa turvin investoimaan massiivisesti tekoälyyn ja yleisemminkin uuteen kasvua mahdollistavaan teknologiaan.

Teknojättejä yhdistää myös toinen seikka, mikä on tehnyt niistä osakemarkkinoiden kurssiraketteja: ne toimivat pääomakevyellä sektorilla. Mahtiseitsikon osakkeiden arvo ei pohjaudu rakennuksiin, koneisiin ja laitteisiin taikka raaka-ainevarantoihin. Vaikka niillä on tuotantotoimintaa, on niiden tuottamien hyödykkeiden arvo syntynyt enemmän tietotaidosta kuin kiinteästä omaisuudesta.

Näyttää yleisemminkin siltä, että markkinoilla tämä aika suosii enemmän pääomakeveitä kuin pääomaintensiivisiä yhtiötä.

Näin voidaan päätellä ainakin OP Ryhmän seniorimarkkinaekonomisti Jari Hännikäisen tekemistä havainnoista.

Hännikäinen on vertaillut pääomakeveiden ja pääomaintensiivisten osakkeiden osaketuottoja keskenään USA:n S&P 500 -indeksin osakkeilla. Vertailuajanjaksoksi Hännikäinen on valinnut vuodet 1990-2024. Näin ollen tarkastelussa on mukana viime vuodet, jolloin teknojättiläiset ovat repineet kaulaa muihin yhtiöihin verrattuna.

Hännikäisen laskelmat osoittavat pääomakeveiden yritysten tuottojen ylivoiman.

”Onko yrityksen sitoman pääoman määrällä merkitystä osaketuottojen kannalta? Historian perusteella merkitys on ISO. Pääomakeveiden yhtiöiden kurssikehitys on pyyhkinyt lattiaa pääomaintensiivisten sektorien kurssiliikkeillä”, Hännikäinen kertoo viestipalvelu X:ssä.

Ekonomistin mukaan tammikuun 1990 jälkeen S&P 500 –hintaindeksi on kokonaisuudessaan noussut 1500 prosentilla – paljon sekin. Pääomaintensiiviset sektorit ovat kivunneet selvästi vähemmän, 660 prosenttia. Pääomakevyiden yhtiöiden hintanousu on murskaavaa – ne ovat rynnineet huimaan yli 4100 prosentin nousuun.

Pääomakeveiden sektorien tuotoissa on ollut reippaita eroja. Hännikäisen mukaan heikoimminkin pärjännyt pääomakevyt sektori, joka on ruoka, juoma & tupakka, on tuottanut tarkastellulla aikavälillä 1300 prosenttia. Sekin ylittää kirkkaasti S&P 500 -indeksin muutoksen.

Tarkastelluista pääomakeveistä aloista hurjimmin on tuottanut ohjelmistot ja palvelut yli 9000 prosentin hintanousullaan, mutta myös vähittäiskauppa on noussut 6700 prosenttia ja teknologialaitteistot 5100 prosenttia.

4 kommenttia
  • Rami Routa sanoo:

    tästä ei selvinnyt, miksi pääoman PUUTE olisi jotenkin hyödyllinen kenellekkään

    • Ei selvinnyt, mutta sitä voi arvailla. Tulee mieleen ainakin muutama seikka.

      1) Reaaliomaisuus sitoo paljon pääomia, jolloin korkea sijoitetun pääoman tuotto voi olla haaste. Perinteinen savupiipputeollisuuden yritys joutuu tekemään jättimäisiä investointeja.

      2) Pääomakevyissä firmoissa on enemmän niitä, jotka hyötyvät uusimman teknologian vetovoimasta (esim. tekoäly). Pääomaintensiivisissä yrityksissä on enemmän niitä, jotka toimivat auringonlaskun toimialoilla.

      3) Pääomaintensiivisille yrityksillä kustannuskilpailukyky on tärkeää (esim. paperiteollisuus), siksi niille toiminta jälkiteollisessa ja korkean kustannustason USA:ssa ei välttämättä ole kilpailuvaltti. Toki S&P 500 -indeksissä on yhtiöitä, jotka toimivat kansainvälisesti.

      4) Pääomakeveissä yrityksissä on niitä, jotka hyötyvät verkostovaikutuksesta ja Voittaja vie kaiken -ilmiöstä. Esimerkiksi Metalle Facebook on sitä arvokkaampi tuote, mitä enemmän sillä on käyttäjiä. Facebookin arvo käyttäjille riippuu siis käyttäjämäärästä.

      Mitä muuta?

      • Heikki Moisander sanoo:

        Pääoman käsite tässä vaan ei istu kuvaan. Teknojätit toki tarvitsevat paljon rahaa ostaessaan lupaavia pienempiä yrityksiä ja kehittäessään palveluita, joista ei pitkiin aikoihin tule kassavirtaa.

        Ilman alkupääomaa ei esimerkiksi suomessa synnyt mitään, vaikka kuinka olisi teknologista osaamista ja liiketoimintaideaa.

  • Petri Pölönen sanoo:

    Sellaisen ”Havannon tapaisen” olen tehnyt, että Magnificent seven – ryhmän ulkopuolelta vähän pääomaa perusliiketoimintaansa tarvitsevat firmat, kuten virvoitusjuomajätit (niiden liikekumppanit ympäri maailmaa tekevät juomia lisensseillä), pikaruokaketjut (liikekumppanit Franchise-yrittäjiä) tai luottokorttiyhtiöt ovat tehneet tasaisen kasvavia tuloksia satoi tai paistoi.
    Ne eivät siis itse tuota kuin murto-osan niiden brändien alla myytävistä tuotteista.
    Pääomaintensiivisyys ei siis ole kirjanpidollinen arvio yhtiön taseen tilanteesta.

  • Ylös
    >