Markkinoilla on vihdoinkin viriämässä usko siihen, että korot voisivat euroalueella laskea. EKP:n neuvosto päätti 6. kesäkuuta laskea odotetusti kaikkia kolmea ohjauskorkoa 0,25 prosenttiyksikköä. Perusrahoitusoperaatioiden korko on 12. kesäkuuta lähtien 4,25 prosenttia, maksuvalmiusluoton korko 4,50 prosenttia ja talletuskorko 3,75 prosenttia.
Korkojen lasku on ensimmäinen sitten syyskuun 2019 jälkeen. Lasku oli täysin odotettu. Sitä olivat odottaneet ekonomistit ja analyytikot hyvin laajasti, ja se oli hinnoiteltu myös markkinakorkoihin.
Euroalueen inflaatio on hidastunut yli 2,5 prosenttiyksikköä ja inflaationäkymät ovat kohentuneet tuntuvasti. Myös pohjainflaatio on vaimentunut, mikä viittaa yhä vankemmin siihen, että hintapaineet ovat heikentyneet ja inflaatio-odotukset ovat laskeneet kaikilla tarkasteluväleillä.
Rahapolitiikan käänne on mannaa osakesijoittajille, ja jo nyt se on vaikuttanut analyytikoiden tulosennusteisiin.
”Euroopan keskuspankin ensimmäinen koronlasku ja odotukset uusista ohjauskorkojen laskusta sekä talouden kasvuvauhdin kiihtyminen ovat mahdollistaneet analyytikoille nostaa yritysten tulosennusteita vuodelle 2024 ja 2025”, kertoo varainhoidon pitkäaikainen ammattilainen Hannu Angervuo sijoittajakirjeessään.
Euroalueen alhaisemmat arvostuskertoimet
Taantumispelot ovat viime vuosina varjostaneet eurooppalaisten osakkeiden näkymiä. BlackRockin sijoitusjohtaja Helen Jewell kuitenkin muistutti viime maaliskuussa, että Euroopan makrotaloudellinen ympäristö on parantunut.
”Taloudellinen toimeliaisuus on osoittanut piristymisen merkkejä, ja energian hinnat ovat asettuneet vakaalle tasolle. Kuluttajien säästöt ovat edelleen korkealla tasolla, ja palkat kasvavat inflaationkin jälkeen, minkä pitäisi tukea kulutusmenoja”, Jewell totesi.
Nordean päästrategi Antti Saari arvioi pankin viikkokatsauksessa, että eurooppalaisen sijoittajan näkökulmasta osakkeiden tuottonäkymät ovat edelleen joukkolainoja houkuttelevammat myös historiaan peilattuna.
”Lisäksi monipuolisemmat arvostusmittarit viittaavat kutakuinkin keskimääräisiin keskipitkän aikavälin tuottoihin osakemarkkinoilta”, Saari toteaa.
Nordean tulosennusteilla Länsi-Euroopan osakemarkkinoiden keskimääräinen P/E-kerroin on tällä hetkellä noin 14x ja odotettu 12 kuukauden tuloskasvu on 7,0 prosenttia. Vertailun vuoksi: USA:n osakemarkkinoiden P/E-kerroin on 21x ja odotettu 12 kuukauden tuloskasvu 13 prosenttia.
AFG-yhtiön sijoitusasiantuntija Richard McGraft kiinnittää huomioita siihen, että eurooppalaisten ja amerikkalaisten osakkeiden arvostusero alkaa näyttää jo liian suurelta.
Vaikka eurooppalaisten osakkeiden arvostusalennuksen pitäisi olla fundamenttien perusteella suuri, se on alkanut vaikuttaa liialliselta. Tulevaisuuden P/E-kertoimella mitattuna eurooppalaisten osakkeet hinnoitellaan ennätysalennuksella Yhdysvaltoihin nähden, vaikka sektoripainotusta olisi korjattu”, McGraft toteaa The Globe and Mail -lehden artikkelissaan.
Tuloskäänne kirittää kursseja
Kuitenkin on selviä merkkejä siitä, että eurooppalaisten osakkeiden kannattavuusero yhdysvaltalaisiin osakkeisiin on kaventumassa.
”Ennakoivat indikaattorit, kuten ostopäälliköiden indeksi (PMI) ja positiiviset tulosyllätykset, ovat piristyneet. Samaan aikaan MSCI Europe -indeksin oman pääoman tuotto (ROE) on noussut pandemia-aikakauden pohjalukemista nopeammin kuin Yhdysvaltojen osakemarkkinoilla – ero, jonka sijoittajat näyttävät suurelta osin jättäneen huomiotta”, McGraft toteaa.
Tuloskäänne tyypillisesti kirittää pörssikursseja.
”Vaalit Ranskassa ja Iso-Britanniassa aiheuttavat lyhyen aikavälin epävarmuutta, mutta luovat myös mahdollisuuksia epävarmuutta sietäville sijoittajille. Vanhan mantereen tulosnäkymillä on parhaat myönteisen yllätyksen mahdollisuudet, kuten alkuvuonna on nähty”, Antti Saari toteaa.
Nordea laski kehittyvät osakemarkkinat alipainoon. Pohjois-Amerikka, Suomi ja Japani ovat edelleen peruspainossa.
Pankki pitää toimialat peruspainossa kansainvälisissä suosituksissaan.
”Uskomme suhdanneherkkien alojen pärjäävän hyvin tulosten kääntyessä kasvuun. Toisaalta maltillinen arvostus ja korkojen rauhoittuminen tukevat monia defensiivisiä aloja”, Saari toteaa.
