Helsingin pörssin päälistan yhtiöistä jo lähes puolet on raportoinut toisen vuosineljänneksen tiedot. Yhteenlasketusta tulossummasta on koossa jo noin 80 prosenttia, johtuen suurten yhtiöiden jo kerrottua toisen neljänneksen numerot.
Suurista yhtiöistä on tiedot saamatta enää Cargoteqilta, Kalmarilta, Outokummulta, Metsä-Boardilta, Fortumilta, Sammolta, Orionilta ja Kojamolta.
Varainhoidon pörssikonkari Hannu Angervuo on koonnut yhteen kotimaisten pörssiyhtiöiden tuloskauden tunnuslukuja.
”Kun nyt lähes puolet yhtiöistä on jo raportoinut, yhteenlaskettu liikevaihto toisella vuosineljänneksellä on 38,3 miljardia euroa. Laskua vuoden takaiseen toiseen neljännekseen on kertynyt 5,1 prosenttia.
Angervuon mukaan kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä pörssin päälistan yhtiöiden yhteenlaskettu liikevaihto laski 8,6 prosenttia vertailukaudesta, joten liikevaihdon lasku toisella vuosineljänneksellä jäi ensimmäistä alhaisemmaksi.
Teollisuuden yhteenlaskettu liikevaihto on laskenut 6,1 prosenttia. Keskimmäisen yhtiön eli mediaaniyhtiön liikevaihto on noussut 1,0 prosentin vertailukaudesta, Angervuo ynnää liikevaihtolukuja sijoittajakirjeessään.
Tuloskehitys on ollut liikevaihdon kehitystäkin tahmeampaa.
Angervuon mukaan jo raportoineiden yhtiöiden yhteenlaskettu vertailukelpoinen liikevoitto on 4,87 miljardia euroa ja laskua vertailukauteen on kertynyt 11,5 prosenttia. Teollisuuden liikevoitto on laskenut peräti 17,7 prosenttia. Keskimmäisen yhtiön liikevoitto on laskenut 7,7 prosenttia.

Kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä pörssin päälistan yhtiöiden yhteenlaskettu vertailukelpoinen liikevoitto laski 5,6 prosenttia, joten tuloslasku on kiihtynyt vuoden alusta.
Vertailukelpoinen liikevoitto on ollut laskutrendillä jo vuoden 2022 puolesta välistä lähtien.
Samanlaiselta näyttää kehitys tuloksessa rahoituserien jälkeen. Raportoineiden yhtiöiden yhteenlaskettu tulos rahoituserien jälkeen on toisella neljänneksellä 4,4 miljardia euroa ja laskua vertailukauteen on kertynyt 11,0 prosenttia. Keskimmäisen yhtiön tulos rahoituserien jälkeen on laskenut 18,2 prosenttia. Kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä yhteenlaskettu tulos rahoituserien jälkeen laski 6,1 prosenttia.
Raportoineista päälistan yhtiöistä tulosta on pystynyt parantamaan toisella neljänneksellä 44 prosenttia yhtiöistä ja heikomman tuloksen on kirjannut 56 prosenttia raportoineista yhtiöistä, Angervuo toteaa. Tappiollisen tuloksen on kirjannut toistaiseksi seitsemän yritystä.
Raportointipäivänä osakekurssi on laskenut 54 prosentilla raportoineista yhtiöistä.
Loppuvuosi saattaa kuitenkin näyttää valoisammalta, sillä EU-alueen talous on jo 1,5 vuotta junnannut paikallaan, mikä heijastuu suurten pörssiyhtiöiden kannattavuuden kautta Helsingin pörssin kehnoon tuottoon. Kun käänne EU-alueella tapahtuu, tietää se hyvää kotimaisille pörssiyhtiöille.
”Helsingin pörssi ottaa nousussaan ryminävaihteen päälle, kun Euroopan talous alkaa jälkeen ottaa vauhtia. Suurten yhtiöiden tilauksissa näkyy positiivinen vire huhtikuulta”, Angervuo totesi kesäkuussa.
Pörssikonkarin ennusteen mukaan perusmetallin, metsän ja konepajojen yhteenlaskettu tulos rahoituserien jälkeen kohenee selvästi jo kuluvan vuoden aikana.
Suomalaisten ostovoima heikkenee entisestään kun korkojen lasku on hidasta ja roima Alvin nousu imuroi muutenkin yhä velkaantuneempien kotitalouksien kykyä tehdä mitään sijoitusinvestointeja pörssiin tai rahastoihinkaan,samalla kun työllisyysluvut senkuin laskevat ja noidankehä kiertää samaa itse itseään ruokkivaa ympyrää.Suomen,jopa sosialistisen korkeat erilaiset verot ja maksut eivät kannusta kotimaisia tai ulkomaisiakaan sijoittajia investoimaan byrokraattiseen sääntötalouteen kun parempaa tuottoa löytyy suuren rapakon takaa,niinkuin kaiken aikaa nähty on.
Samaa mieltä Asioita Seuraavan kanssa, emmekä todellakaan ole yksin näkemyksiemme kanssa.
Emilia Kullas Elinkeinoelämän Valtuuskunnan puheenjohtajana totesi taannoin osuvasti, suurinpiirtein niin että on toimittu kauan yhdellä tapaa (verotetaan ja säädellään kaikkea mahdollista), eikä kyseinen tapa toimi.
Kullas sivistyneenä ihmisenä sanoi hyvin kiltisti. Einstein määritteli aikoinaan hulluuden niin, että tehdään toistuvasti samaa ja odotetaan eri lopputulosta.
Suomessa täytyy julkisen vallan roolia ja asemaa pienentää merkittävästi (EUn jäsenmaana olemme sitoutuneet mm markkinatalouteen).
Valtio täytyy laittaa palvelemaan kansantaloutta ei kansantalous valtiota.
Poliitikot työskentelevät meille. Me emme työskentele heille.
Verotus täytyy nähdä viimeisenä ratkaisuna asioihin ei lähtökohtana kaikelle.
Yksityinen firma ei kilpailutilanteessa voi palkata epäpäteviä henkilöitä johtotehtäviin.
Valtion omistamissa (siis veronmaksajien firmoissa) sille ei ole mitään estettä, mikäli torveilut voidaan hoitaa ts. Tehottomuus maksattaa yrityksen omistajilla tavalla tai toisella.
Vähän vielä täsmennän: Suomen valtiolla on monessa pörssiyhtiössä niin hallitseva asema, että kyseisten pörssiyhtiöiden ostaminen kokonaisuudessaan on lähes mahdotonta.
Ennen kuin ulkomaalaisomistusta refleksinomaisesti pelkäävät taputtavat käsiään kannattaisi miettiä vaikka sitä, että valtion enemmistö/merkittävä omistajuus tekee ko. yhtiöistä kansainvälisesti epäkiinnostavia sijoituskohteita varsinkin suurille sijoittajille.
Edellä mainittu tarkoittaa siis sitä että Helsingin päivävaihto pysyy pienenä ja ko. Firmojen kurssit pysyvät paikallaan, kuten valitettavasti Suomeen sijoittaneet tietävät.