Omaisuudenhoidon pörssikonkarin Hannu Angervuon selvityksen mukaan ulkomaiset toimitusjohtajat vastaavat jo yhteensä noin 121 miljardin euron sijoittajien varallisuudesta, joka tulee kokoon ulkomaisen johdon alaisista kymmenenestä suuresta pörssiyhtiöstä.
”Ulkomaiset johtavat nyt pörssin arvokkaimpia yhtiöitä, kuten Nordeaa, Sampoa, Konetta ja UPM Kymmeneä. Ulkomaisten johtamat yhtiöt tekevät lähes 54 prosenttia eli yli puolet Helsingin pörssin koko yli 256 miljardin euron kesäkuun lopun markkina-arvosta,” Angervuo viittaa omaan selvitykseensä.
Ulkomaisia johtajia voi siten pitää paljon vartijoina sijoittajien suuntaan.
Ulkomaisten toimitusjohtajien alle kuuluvat Helsingin pörssin muitakin kruunun jalokiviä, kuten Wärtsilä, Konecranes ja Huhtamäki.
Valmet seuraa joukon jatkeena 12. elokuuta, jolloin konsernin toimitusjohtajaa Pasi Lainetta seuraa tanskalainen Thomas Hinnerskov.
Pasi Laine piti viikolla viimeisen osavuosikatsauksensa Valmetin osalta.
Valmetista tuhti perintö
Hinnerskov saa tuhdin perinnön edeltäjältään. Pörssiarvoltaan noin viiden miljardin euron Valmetin osakekurssi on Laineen kymmenvuotisen johdon aikana vahvistunut noin 290 prosenttia, ja yhtiön kurssimuutos ylittää yli kolmanneksella Helsingin pörssin indeksin eli eniten suurista pörssiyhtiöistä.
Ulkomaisten johtajien nimitysaallon voimistuminen tulee esiin myös Nokian Renkaissa, joka julkisti vasta italialaisen Paolo Pompein valinnan yhtiön uudeksi toimitusjohtajaksi.
Nokian Renkaiden pörssiarvoksi tuli noin miljardi euroa viikolla. Osakekurssi on pudonnut noin 76 prosenttia vuoden 2021 syyskuun ja kuluvan vuoden kesäkuun aikajaksolla.
Angervuon laskelman mukaan 20 ulkomaista henkilöä on ottanut vastuulleen suomalaisen pörssiyhtiön toimitusjohtajuuden, ja miesvoittoisesti.
Björn Wahlroosin kädenjälkeä
Tunnettu talouskonkari Björn Wahlroos johti aiemmin Nordean ja Sammon hallituksia. Nordean johtoon nousi Wahlroosin aikana tanskalainen Frank Vang-Jenssen ja Sammon toimitusjohtajan pestille ruotsalainen Torbjörn Magnusson.
Angervuon tulkinnan mukaan Wahlroosin kädenjälki tulee näkyviin kummankin Helsingin pörssin tuottoisimman yhtiön toimitusjohtajan valinnoissa.
Van-Jenssen aloitti Nordean toimitusjohtajana 1. joulukuuta vuonna 2018, jonka jälkeen pankkikonsernin osakekurssi on noussut reilun kolmanneksen eli 33,3 prosenttia kuluvan vuoden kesäkuun loppuun mennessä.
Nordea päihittää samalla 8,5 prosentilla Helsingin pörssin yleisindeksin eli OMXH:n.
Magnusson aloitti Sammon toimitusjohtajana vuoden 2020 alussa. Vakuutuskonsernin osakekurssi on vahvistunut noin 11 prosenttia, mutta osakekurssin taso on Magnussonin aikana jäänyt noin prosentin miinukselle Helsingin pörssin indeksille.
Nordean pörssiarvo oli kesäkuun lopussa noin 38,9 miljardia euroa ja Sammon 20,1 miljardia euroa.
Wärtsilä nousuvedossa
Ruotsalainen mahtisuku Wallengberg käyttää suurinta valtaa pörssiarvoltaan noin 10,6 miljardin euron Wärtsilässä, jonka toimitusjohtajana aloitti Håkan Agnevall vuoden 2021 alussa.
Yhtiön osakekurssi on vahvistunut noin 128 prosenttia Agnevallin aikana. Osakekurssin muutos voittaa kirkkaasti Helsingin pörssin yleisindeksin.
Wärtsilä johti aiemmin toinenkin ruotsalainen eli Björn Rosengren, joka toimii vielä tovin ABB-konsernin toimitusjohtajana. Rosengrenia seurasi johdossa Jaakko Eskola.
Wärtsilän pestin jälkeen ”tehdassalien sankariksi” Suomessa ponnahtanut Rosengren esti ruotsalaisen Sandvikin toimitusjohtajana Turun dumppereiden tuotannon alasajon. Ruotsalaiset arvostavat mitä ilmeisimmin suomalaista insinöörityötä ja tuotantoa.
Koneella edessä kovaa kirimistä
Kone palkkasi ranskalaisen Philippe Delormen uudeksi toimitusjohtajakseen kahden suomalaisen eli Matti Alahuhdan ja Henrik Ehrnroothin jälkeen.
Delorme aloitti toimitusjohtajuuden Koneessa kuluvan vuoden alussa. Hissiyhtiön osakekurssi on vahvistunut noin neljä prosenttia vuoden alusta kesäkuun loppuun mennessä.
Angervuo korostaa, että osa ulkomaisista johtajista antaa todelliset näyttönsä taloussyklin aikana.
Kone nousee Nordean jälkeen toiseksi arvokkaimmaksi Helsingin pörssin yhtiöksi noin 20,8 miljardin euron pörssiarvollaan.
Delormella riittää yllin kyllin työsarkaa sijoittajiin päin. Koneen pörssiarvosta on kadonnut noin kuusi miljardia euroa vuoden 2021 syyskuun ja kuluvan kesäkuun lopun välisenä aikana.
Metso-konserni etsii nyt seuraajaa nykyiselle toimitusjohtajalle Pekka Vauramolle. Vakuutuskonserni Sammosta tunnettu Metson hallituksen puheenjohtaja Kari Stadig joutunee pelaamaan enemmän kuin varman päälle, mikäli valinta kohdistuu ulkomaiseen henkilöön.
Metso koki nimitysfarssin vuonna 2017. Mikael Liliuksen johtaman yhtiön hallitus valitsi silloin Matti Kähkösen jälkeen uudeksi toimitusjohtajaksi belgialaisen Nico Delvauxin, joka ehti piipahtaa vain neljä kuukautta Metson toimitusjohtajana.
UPM pitänyt pintansa
Italialainen Massimo Reynaudo aloitti UPM Kymmenen toimitusjohtajana kuluvan vuoden alussa.
Metsäjätin osakekurssi on laskenut noin yhdeksän prosenttia Reynaudon johdon aikana. Yhtiön osakekurssi on halventunut enemmän kuin Helsingin pörssin yleisindeksi.
UPM pörssiarvo on vahvistunut noin kuusi prosenttia eli 17 miljardiin euroon vuoden 2021 syyskuun kuluvan vuoden kesäkuun lopun välisenä aikana eli edellisen toimitusjohtajan Jussi Pesosen aikana.
Pitkäaikaisiin ulkomaisiin toimitusjohtajiin lukeutuu Huhtamäen Charles Heualme, jonka aloitti Huhtamäessä 26. huhtikuuta vuonna 2019.
Konsernin osakekurssi on noussut noin kymmenen prosenttia Heualmen johdon aikana.
Nopeita lähtöjä
Ovi on käynyt ulkomaisille toimitusjohtajille myös ulospäin ja lyhyellä aikavälillä. Stora Enso vaihtoi lennosta vuoden 2023 syksyllä ruotsalaisen Annic Breskyn suomalaiseen Hans Sohlströmiin.
Johtajapeli on pyörinyt kovilla kierroksilla etenkin Nesteessä, jonka kurssi on romahtanut noin 66 prosenttia vuoden 2021 syyskuun jälkeen. Nesteen pörssiarvo on noin 12,7 miljardia euroa ja nousi 36,7 miljardiin euroon vuoden 2021 syyskuussa.
Nesteen ex-toimitusjohtaja Belgian ja Saksan kansalainen ja kemianteollisuuden ekspertti Peter Vanacker heitti hyvästit kolmen vuoden työrupeaman jälkeen ja sitten lähti suomalainen Heikki Lehmus. Nesteen osakekurssi romahti yli 60 prosenttia Lehmuksen parin vuoden johtopestin aikana.
Laiskuutta hallituksissa
Konepajakonkarin Matti Kähkösen johtama Nesteen hallitus nosti nopeasti yli 60-vuotiaan Outokummun toimitusjohtajan Heikki Malisen Nesteen nokkamieheksi. Malinen kuului ennen nimitystään Nesteen hallitukseen varapuheenjohtajan roolissa.
Angervuo pitää outona vetona sijoittajien suuntaan, että uusi toimitusjohtaja tulee yhtiön hallituksesta, kuten on käynyt Nesteessä ja Outokummussa Kati ter Horstin valinnassa. Outokummun hallitusta johtaa Kari Jordan.
”Jos Nesteen Malinen aikoo omien kannanottojensa mukaan opetella yhtiönsä liiketoiminnan salat mahdollisen eläkeiän kynnyksellä, niin sijoittajat voi kyllä kysellä paljonkin riskien perään”.
”Nesteen ja Outokummun hallitukset voisivat mennä itseensä uuden toimitusjohtajan valinnoissaan eli laiskuudessaan”, Angervuo toteaa.
