Ajatus on sijoituslegenda Warren Buffetin, joka kommentoi hedgerahasto Long-Term Capitalin meklareita, joiden omaisuus vastasi kymmeniä, jopa satoja miljoonia dollareita, ja joiden varallisuudesta suurin osa oli sijoitettu heidän omiin rahastoihinsa. Kun varallisuutta ei siltikään ollut riittävästi, täytyi heidän lisätä riskinottoa sen kasvattamisessa. Tarinan lopun arvaattekin – he menettivät lopulta kaiken keskellä 90- luvun lopun noususuhdannetta.
Oman talouden kanssa askartelevien saattaa olla hankala astua hedgerahaston miljonäärikauppiaan saappaisiin edes ajatuksen tasolla, mutta edellä kuvatun kaltainen ilmiö voidaan havaita myös pienemmässä mittakaavassa.
Mediassa nostetaan mielellään esille tarinoita voittajista, jotka osittain hyvän onnen avulla ovat onnistuneet kasvattamaan varallisuuttaan eksponentiaalisesti. Olette ehkä lukeneet siivoojasta, joka on onnistunut hankkimaan kymmenien asuntojen sijoitussalkun tai kryptovaluuttoihin sijoittaneesta perheenäidistä, joka lyhyessä ajassa on kymmenkertaistanut omaisuutensa.
Vähemmälle huomiolle jää asuntosijoittajan valtaisa velkataakka, joka on tullut maksettavaksi myöhemmin korkojen muodossa tai kryptojen pakkomyynnit alennushintaan sen jälkeen, kun verottaja on lukenut päivän iltapäivälehden. Hallitsemattomassa riskinotossa hyväkin tuuri loppuu aikanaan ja riski realisoituu jossain vaiheessa maksettavaksi. Jos näin ei tapahtuisi, riskiä ei ole olemassakaan.
Toki riskiä voi ja on syytäkin pyrkiä hallitsemaan. Ilman riskiä ei olisi tuottojakaan. Sijoittamisen riskien hallinnassa tuodaan usein esille moniulotteinen hajauttaminen, allokointi ja niin edelleen. Paras tapa hallita riskiä on kuitenkin tyytyä siihen mikä on tarpeeksi.
Sijoittamisessa on hyvä pitää mielessä realistiset tavoitteet suhteessa oman talouden kantokykyyn. Saavutettua tavoitetta on helppo siirtää kauemmaksi niin kauan kuin onnistumisia tulee ja oma riskinsietokyky venyy aina siihen asti, kunnes se pettää.
Sen sijaan, että tavoittelee kovalla riskillä vaurautta, jolla ei loppupelissä tee mitään, kannattaa miettiä mikä on tarpeeksi ja nauttia sen turvin mukavasta matkasta.
Blogikirjoitus on alun perin julkaistu Mammuttiblogissa 17.7.2024.