Kasvua sijoitushuijauksissa menetettyihin summiin edelliseen vuoteen verrattuna oli peräti 90 prosenttia. Tiedot ilmenevät Finanssiala ry:n (FA) pankeilta keräämistä luvuista.
Sijoitushuijaukset liittyvät tyypillisesti virtuaalivaluuttaan, johon sijoittamalla luvataan suuria pikavoittoja pienellä riskillä.
Suurimittaisten huijausyritysten takana on usein kansainvälinen järjestäytynyt rikollisuus, mutta joukossa on myös rikollista yksityisyritteliäisyyttä.
Sijoitushuijauksessa huijari saattaa esimerkiksi esitellä huipputuottavan, ainutkertaisen sijoitustarjouksen esimerkiksi puhelimitse tai sähköpostilla. Alkuun tämä ”sijoitus” näyttää tuottavan hyvin, ja uhria kannustetaan sijoittamaan enemmän ja enemmän. Lopulta huijarit katoavat sijoitettujen varojen kanssa.
Sijoituspetoksissa ensimmäinen yhteydenotto tapahtuu yleensä puhelimitse. Asiakasta yritetään taivutella pitkäänkin tekemään sijoituspäätös.
Tällainen on tyypillinen sijoituspetos
Suomen Poliisi kertoo nettisivuillaan, että sijoituspetoksissa usein soittaja on ulkomainen henkilö, joka esittäytyy esimerkiksi sijoitusneuvojaksi, arvopaperinvälittäjäksi tai salkun hoitajaksi. Asiakkaalle tarjotaan osake-, kiinnelaina- tai kiinteistösijoituksia, optioiden kauppaa tai valuuttakauppaa ja lupaa rahoille korkeita tuottoja. Sijoituksesta saatetaan lähettää näyttäviä esitteitä.
Poliisin mukaan myyjä pyrkii nopeuttamaan päätöksen tekoa toteamalla esimerkiksi, että yhtiö on menossa pörssiin tai taustalla on muita huomattavia järjestelyjä – siksi sijoituksen teolla on kiire. Asiakasta voidaan myös painostaa siten, ettei hän voi kieltäytyä tarjouksesta.
Tehdylle sijoitukselle voidaan maksaa ensin huomattavia voittoja ja näin houkutellaan lisäsijoittamiseen. Sen jälkeen yhteydet katkeavat, eikä soittoihin ja sähköposteihin vastata.
Menetettyjen sijoitusten jälkeen ilmestyy uusi yrittäjä tarjoutuen ostamaan arvottomat osakkeet. Sijoittaja joutuu maksamaan niistä erilaisia lisämaksuja, jotta ne voitaisiin sijoittaa uuteen kohteeseen. Tämä on osa huijausta, johon moni sortuu palautettavaksi luvatun omaisuuden toivossa.
On myös mahdollista, että sijoituksen arvonnousu näkyy ainoastaan valesivuilla, jonne huijatulla on pääsy. Todellisuudessa mitään sijoitusta ei ole laisinkaan tehty.
Tilastoitu petosrikollisuus riippuu myös siitä, miten herkästi petoksen kohteeksi joutuneet ilmoittavat tapauksista poliisille. Piiloon jäävien rikosten osuus saattaa olla melko suuri.
Sijoittajan kannattaa hyödyntää Finanssivalvonnan valvontatietoja
Finanssiala ry:n petos- ja rikostorjunnasta vastaava johtaja Niko Saxholm muistuttaa, että lupaavalta kuulostavaan sijoitustarjoukseen ei tule tarttua suoralta kädeltä, vaan Saxholm kannustaa suomalaisia vertaisarviointiin.
Tarjous tulisi antaa arvioitavaksi jollekin toiselle, sijoituksia tuntevalle ihmiselle. Jos jokin mahdollisuus kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta, se ei yleensä ole totta.
”Sijoita vain siihen, minkä tunnet. Tämä on hyvä nyrkkisääntö jokaiselle sijoituspäätöstä pohtiessa”, Saxholm tähdentää.
Saxholm muistuttaa, että jos kuluttaja on kiinnostunut kryptosijoittamisesta, sen voi tehdä myös luotettavia kanavia pitkin.
”Jos haluaa sijoittaa kryptovaluuttoihin, sitä varten on Finanssivalvonnan valvomia kryptopörssejä”, Saxholm havainnollistaa.
Saxholm kehottaa kansalaisia valppauteen, sillä huijarit ottavat yhteyttä uhreihinsa aiempaa monikanavaisemmin. Tekstiviestien lisäksi tarjouksia tulee sähköposteilla, sosiaalisen median kanavissa ja puhelimitse.
Finanssialan huijausten torjuntakampanja
FA lanseerasi toukokuussa huijausten torjuntakampanjan ”Huijarille luu kurkkuun – Tunnista huijaukset, ennen kuin ne tunnistavat sinut”. Kampanjan tarkoituksena on muistuttaa suomalaisia siitä, etteivät huijarit katso ikää tai sukupuolta, vaan kuka tahansa voi joutua huijauksen uhriksi. Kampanjalla halutaan myös rohkaista huijausten uhreiksi joutuneita olemaan yhteydessä omaan pankkiin ja viranomaisiin.
Huijauksen uhrin ei pidä jäädä yksin ja kärsiä häpeästä, vaan apua on saatavilla. Kampanjasivuilta www.huijaamaton.fi löytyy ohjeita huijausten varalle.
Nyrkkisäännöt – muista ainakin nämä
- Varo sähköpostilla tai tekstiviestillä tullutta linkkiä. Älä avaa epäilyttävää linkkiä. Ylipäätään linkkien kautta ei tulisi kirjautua pankkitunnuksilla mihinkään.
- Älä luovuta verkkopankkitunnuksiasi tai salasanojasi kenellekään – muista, että pankki tai viranomainen ei koskaan pyydä pankkitunnuksiasi eikä tarvitse niitä mihinkään.
- Pankkitunnuksesi on tarkoitettu vain sinun käyttöösi. Älä anna niitä kenellekään.
- Älä mene pankin, viranomaisen, postin, verottajan tms. verkkopalveluun hakukoneen avulla.
- Varmista, että päädyt oikealle sivulle kirjoittamalla itse koko verkko-osoite selaimen osoitekenttään tai käyttämällä palveluntarjoajan mobiilisovellusta.
Jos epäilet tulleesi huijatuksi
- Ota ensimmäiseksi yhteys pankkitunnusten ja korttien sulkupalveluun (24/7) tai oman pankkisi asiakaspalveluun. Nopealla toiminnalla voidaan parhaassa tapauksessa rajoittaa tai estää vahinkoja.
- Tee rikosilmoitus poliisille.
- Älä jää yksin. Uhriksi voi joutua kuka vaan eikä sitä tarvitse hävetä. Hae rohkeasti apua läheisiltäsi ja tarvittaessa ammattilaisilta.
