Usein taloyhtiöiden käyttövesiputkien väitetään kestävän noin 50 vuotta, mutta Isännöintiliiton vuosittain toteuttama putkiremonttibarometrin tuoreet tulokset osoittaa, että putkistoja korjataan yhä uudemmissa taloyhtiöissä. Tämä on hyvä huomioida taloyhtiön korjauksia suunniteltaessa.
Putkiremonttibarometrin mukaan putkistoja on jouduttu taloyhtiöissä korjaamaan jo 1980-, 1990- ja jopa 2000-luvuilla rakennetuissa taloyhtiöissä.
Lähes neljännes barometriin raportoiduista putkiremonteista on tehty kiinteistöissä, jotka on rakennettu vuonna 1980 tai myöhemmin. Näistä remonteista kaikissa on uusittu käyttövesiputket. Osassa niistä on lisäksi uusittu viemäreitä.
”Usein puhutaan, että taloyhtiön putkistot kestävät 50 vuotta. Keskimäärin näin varmaan onkin, mutta yhden keskiarvoluvun korostaminen peittää alleen suuren määrän kiinteistökohtaista vaihtelua sekä sen, että korjaustarve voi osua käyttövesiputkiin eri aikaan kuin viemäreihin”, toteaa Isännöintiliiton tutkimuspäällikkö Olli Rekonen.
Putkiston käyttöikä riippuu useista tekijöistä
Rekolan mukaan Isännöintiliiton tuore tutkimusdatakin osoittaa, ettei 50 vuoden nyrkkisääntö läheskään aina valitettavasti päde.
”Tämä on hyvä pitää mielessä, kun pohtii taloyhtiön tulevia korjaustarpeita. Kannattaa varautua siihen, että putket saattavat joskus vaatia korjaamista luultua aiemmin.”
Milloin siis on putkiremontille sopiva ajankohta. Yksiselitteistä vastausta ei ole mahdollista antaa, vaan sopiva ajankohta putkiremontille selviää vain kuntotutkimuksella.
Se, kuinka pitkään putket kestävät, riippuu hyvin monesta tekijästä. Niitä ovat muun muassa putkien materiaali ja valmistustapa. Myös putkien liitoksilla sekä vedenkulutuksella kiinteistössä on merkitystä.
Teknisestä näkökulmasta sopiva ajankohta putkiremontille voidaankin määrittää ainoastaan laadukkaalla putkiston kuntotutkimuksella. Sen avulla päästään kiinni siihen, missä kunnossa taloyhtiön putket todellisuudessa tällä hetkellä ovat ja kuinka kauan ne todennäköisesti tulevat kestämään.
Putkien korjaamisen ajoittaminen on kuitenkin kiinni siitä, mitä kussakin taloyhtiössä halutaan tehdä, Rekonen muistuttaa.
”Jotkut haluavat ennakoida ja korjata putket ennen kuin vuotoja ja vesivahinkoja ilmenee. Toiset taas haluavat niin sanotusti ajaa vanhan putkiston loppuun asti ja ryhtyvät suunnittelemaan putkiremonttia siinä vaiheessa, kun vanhat putket ovat jo aiheuttaneet vuoto- ja vesivahinkoja. Jälkimmäisen strategian valitsevien on kuitenkin syytä tiedostaa riskit ja huomioida, että putkivuodot ja niiden akuutit korjaukset aiheuttavat asumishaittaa ja lisäkuluja.”
Putkien ikä vaikuttaa myös vakuutuskorvauksiin. Vesivahinkojen korvauksiin tehdään ikävähennyksiä putkiston iän perusteella, Rekonen muistuttaa.
Usein putkiremontti aloitetaan teknisen käyttöiän näkökulmasta liian myöhään
Putkiremontit aloitetaan kuitenkin usein myöhässä.
Vuoden 2023 Isännöintiliiton putkiremonttibarometrin tulosten mukaan putkiremonttiurakat sujuvat hyvin, kunhan ne saadaan käyntiin. Barometrin tuloksissa näkyi se, että putkiremontit aloitetaan yhä useammin myöhässä. Kaksi kolmesta kyselyyn vastanneesta isännöitsijästä näkee, että edellinen putkiremontti, jota hän on ollut hoitamassa, on tehty teknisen käyttöiän näkökulmasta viime hetkellä tai liian myöhään. Osuus on kasvanut joka vuosi vuodesta 2020 alkaen.
Tuloksista selviää, että putkiremontteja aletaan usein tekemään vasta silloin, kun putket jo vuotavat.
”Tämä ei ole toivottava tilanne. Vuotojen korjaaminen varsinaista putkiremonttia odotellessa aiheuttaa taloyhtiölle lisäkustannuksia. Sopivaa ajankohtaa putkiremontille kannattaa taloyhtiöissä siis pohtia hyvissä ajoin. Putkiston kuntotutkimus on hyvä tapa saada tietoa siitä, kuinka paljon käyttöikää putkilla on jäljellä”, Rekonen totesi edellisen barometrin julkaisun yhteydessä.
Ennakointi putkiremonttihankkeen aloittamisessa on tärkeää, sillä mittavan remontin suunnitteluun ja toteuttamiseen tarvitaan runsaasti aikaa.
