Markkinaliikkeet antavat usein liian dramaattisen kuvan talousnäkymien muutoksista, muistuttaa Nordean pääanalyytikko.
Markkinoilla on nähty dramaattisia liikkeitä. Yhtenä laukaisevana tekijänä markkinahermoilulle on ollut työmarkkinoiden heikentyminen rapakon takana
USA:n työmarkkinoilta saatiin viime torstaina myrskyvaroitus, kun maan työttömyyskorvaushakemusten määrä kasvoi 14 000:lla kausitasoitettuun 249 000 hakemukseen viikolla, joka päättyi 27. heinäkuuta.
Lukema on korkein taso sitten viime vuoden elokuun. Reutersin haastattelemat ekonomistit olivat ennustaneet viimeisimmälle viikolle 236 000 hakemusta, joten hakemusten määrä ylitti konsensusodotuksen.
Lisäaineksia heikkeneviin työmarkkinoihin tuli perjantaina, kun Yhdysvaltain tilastokeskuksen perjantaina julkaisemien tietojen mukaan Yhdysvaltain talouteen syntyi heinäkuussa 114 000 maatalouden ulkopuolista työpaikkaa, mikä oli selvästi vähemmän kuin ekonomistien odottamat 175 000 työpaikkaa.
Työttömyysasteen nousu laukaisi niin sanotun Sahmin säännön. Se on Yhdysvaltain keskuspankin entisen ekonomistin Claudia Sahmin kehittämä talouden indikaattori, jota käytetään ennustamaan taantumia.
Sahm-sääntö määrittelee taantuman alkaneeksi, kun kolmen kuukauden liukuva keskiarvo työttömyysasteesta nousee vähintään 0,5 prosenttiyksikköä enemmän kuin edellisen 12 kuukauden alin työttömyysaste.
Tämä sääntö perustuu havaintoon, että suurin osa taantumista seuraa nopeasti nousevaa työttömyysastetta. Sahm-sääntö on osoittautunut luotettavaksi ja nopeaksi taantuman tunnistajaksi verrattuna moniin muihin indikaattoreihin, mikä tekee siitä hyödyllisen työkalun talouspolitiikan suunnittelussa ja päätöksenteossa.
Taantumariskit kasvavat, mutta taantuma ei silti ole väistämätön
Muitakin syitä markkinahermoiluun löytyy.
Geopoliittisella rintamalla markkinat seuraavat edelleen Lähi-idän kehitystä odottaen Iranin ja sen liittolaisten vastausta Israeliin Hamasin johtajan Ismail Haniyehin salamurhan jälkeen. The Wall Street Journalin mukaan Iran on uhannut kostaa, vaikka se tarkoittaisi sotaa.
Lisäksi Japanin keskuspankin rahapolitiikalla on saattanut olla vaikutusta osakemarkkinoiden heikkoon kehitykseen viime viikkoina. Japanin keskuspankki on alkanut kiristämään rahapolitiikkaa, koska nousevan auringon maan inflaatio on ollut yli kaksi vuotta korkeampi kuin kahden prosentin tavoite.
Nouseva korkotaso on huono uutinen carry trade -sijoitusstrategialle. Carry trade on sijoitusstrategia, jossa otetaan lainaa matalamman korkotason valuutassa ja sijoitetaan se korkeamman tuoton kohteeseen. Japani on ollut suosittu strategian rahoituksen lähde, koska korkotaso on ollut pitkään lähellä nollaa.
”Taantumariskit ovat kasvaneet, ja epävarmuuden kasvaessa myös markkinaheilunta lisääntyy”, toteaa Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich blogissaan.
Gerich muistuttaa, että noususuhdanteen vanhetessa ja työmarkkinoiden viilentyessä myös taantumariskit kasvavat. Näin on hänen mielestään käynyt nytkin.
”Lopulta taantuma tulee usein yllätyksenä. Tämä tiedostetaan markkinoilla, ja niinpä talousdatan maalatessa nykyisestä suhdannetilanteesta ristiriitaista kuvaa on lähes väistämätöntä, että epävarmuus näkymistä on huomattavaa.”
Kuitenkaan edes USA:n työllisyyslukujen perusteella ei voida sanoa, että maan talous olisi lähellä taantumaa.
”Työttömyysasteenkin nousua selittää osittain työvoiman kasvu, joka on yleensä merkki työmarkkinoiden hyvästä vedosta”, hän toteaa.
Kasvava epävarmuus lisää markkinaheiluntaa
Markkinaliikkeet antavat kuitenkin usein liian dramaattisen kuvan talousnäkymien muutoksista, Gerich muistuttaa.
Jos Yhdysvaltojen talous on oikeasti menossa kohti taantumaa, silloin pääanalyytikon mukaan ainakin historian valossa osakemarkkinoilla toistaiseksi nähty lasku on vielä pientä.
Gerichin mukaan epävarmuuden kasvaessa myös markkinaheilunta kasvaa – molempiin suuntiin.
Jenkkimarkkinoiden odotettua volatiliteettia eli tuottovaihtelua mittaava VIX-indeksi, jota rahoitusmarkkinoiden pelkokertoimeksikin kutsutaan, on noussut muutamassa päivässä rajusti. VIX-indeksi perustuu S&P 500 -indeksin optioiden hintaan ja kuvastaa markkinoiden odotuksia tulevasta kurssiheilunnasta.
Gerichin mukaan yksittäisistä päiväliikkeistä ei kuitenkaan kannata vetää liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä markkinoiden suuremmasta suunnasta.
”Japanin maanantain kurssisukellus ei indikoinut maan talouden romahdusta sen enempää kuin tiistain vahva kurssiralli indikoi kaikkien kasvuhuolten katoamista. On hyvä pitää mielessä, että esimerkiksi Yhdysvaltojen osakemarkkinoiden vahvimmat nousupäivät viimeisen 50 vuoden aikana nähtiin finanssikriisivuonna 2008, ja näiden nousupäivien jälkeen markkina jatkoi laskussa vielä kuukausia.”
Gerichin mukaan muutaman päivän kurssiheilunnan perusteella ei kannata rynnätä vetämään kaikkia talousennusteita uusiksi.
”Pitkään jatkuessaan merkittävästä kurssiheilunnastakin tulee toki talouden toimijoille epävarmuuden lähde, mikä rasittaa silloin jo talousnäkymiäkin. Nyt tällaisesta on vielä liian aikaista puhua”, hän toteaa.
