Suomen valtion taloustilanne heikkenee. Myös koko julkisen sektorin velankantokyky kulkee väärään suuntaan.
Valtiovarainministeriön ehdotus valtion vuoden 2025 talousarvioksi toimeenpanee hallituksen linjauksia julkisen talouden vahvistamiseksi. Ehdotuksen loppusumma on 88 miljardia euroa, ja se on 12,2 miljardia euroa alijäämäinen.
Valtion taloustilanne on heikommassa hapessa kuin vielä keväällä uskottiin.
Kuluvaan vuoteen verrattuna ensi vuoden alijäämäarvio on 0,6 miljardia euroa pienempi, kun mukaan luetaan myös vuoden 2024 toinen lisätalousarvio. Alijäämää laskee hallituksen toteuttamat julkista taloutta vahvistavat toimet. Ilman niitä vuoden 2025 budjetin alijäämä olisi vajaat 16 miljardia euroa.
Menojen kasvua selittävät hyvinvointialueiden rahoituksen jälkikäteistarkistus sekä laki- ja sopimusperusteisesti indeksoitujen menojen indeksitarkistukset. Toisaalta menotasoa alentavat hallituksen tekemät säästöpäätökset.
Valtiovarainministeriön talousarvioehdotukseen sisältyy 13 miljoonaa euroa uusia harkinnanvaraisia menolisäyksiä verrattuna kevään 2024 julkisen talouden suunnitelmaan.
Säästötoimien vaikutus viivästyy
Hallituksen päättämät julkista taloutta vahvistavat toimet tulevat voimaan asteittain vaalikauden aikana, joten sopeutustoimien vaikutus ei näy vielä täysimääräisesti vuonna 2025.
Valtiovarainministeriön mukaan kevään julkisen talouden suunnitelmaan nähden alijäämä on kasvanut 1,5 miljardilla eurolla.
Verotuloarviot ovat pienentyneet noin miljardilla eurolla kevään arvioihin nähden. Vuoden 2025 verotuloarvioiden pienentymistä selittävät ennustettua heikommat verokertymät 2024 ja tupakkaveron korotuksen aikaistaminen marraskuulle 2024, joka siirtää verotuottoa vuodelta 2025 vuodelle 2024 arviolta noin 0,45 miljardia euroa.
Myös muun muassa korkomenoarvio on kasvanut kesän alussa päivittyneen ennusteen mukaisesti. Valtionvelan korkomenojen arvioidaan olevan 3,5 miljardia euroa vuonna 2025.
Talousarvioehdotukseen sisältyy budjetin menoja vähentäviä säästöjä yhteensä vajaat kaksi miljardia euroa, minkä lisäksi verosopeutustoimet lisäävät verotuloja yhteensä noin 1,2 miljardilla eurolla.
Hallitusohjelmassa ja kevään kehysriihessä linjatut toimenpidekokonaisuudet kattavat koko julkisen talouden, joten niihin sisältyy myös muuhun kuin valtion budjettitalouteen kohdistuvia toimia.
Suomi kulkee eri suuntaan kuin euroalue
Samalla kun valtio velkaantuu, myös koko julkinen sektori velkaantuu yhä lisää suhteessa talouden kantokykyyn. Tämä näkyy siten, että julkisen sektorin velka suhteessa bruttokansantuotteeseen on edelleen huolestuttavalla kasvu-uralla.
Nordean ekonomisti Juho Kostiainen kiinnittää huomiota siihen, että Suomen julkisen talouden velka suhteessa bruttokansantuotteeseen on kehittynyt selvästi muuta euroaluetta heikommin viimeisen kolmen vuoden aikana.
Kostiaisen mukaan Suomen euroaluetta heikompi kehitys ei selity julkisen talouden alijäämällä.
”Suomessa julkinen talous on ollut alijäämäinen viimeiset kolme vuotta, mutta niin se on ollut muuallakin euroalueella. Suomen kumulatiivinen julkisen talouden alijäämä viimeiseltä kolmelta vuodelta on ollut 7 % suhteessa BKT:hen, kun euroalueen alijäämää on kertynyt 11,5 %. Suomen julkisen talouden alijäämä onkin ollut euroalueen keskiarvoa pienempi, joten Suomi alijäämä ei selitä eroa velkasuhteen kehityksessä”, Kostiainen toteaa.
Ekonomistin mukaan selitys löytyy erityisesti Suomen heikosta bruttokansantuotteen kasvusta.
”Talouskehityksessä Suomi on jäänyt selvästi muuta euroaluetta jälkeen viimeisen kolmen vuoden aikana. Euroalueen nimellinen BKT on kasvanut 24 % viimeisen kolmen vuoden aikana, kun Suomessa kumulatiivinen kasvu on jäänyt 15 prosenttiin. Suurin osa erosta tulee Suomen reaalisen BKT:n heikommasta kehityksestä, mutta myös hinnat ovat nousseet Suomessa hieman muuta euroaluetta hitaammin”, Kostiainen toteaa.
Korkojen nousu on näkynyt Suomen talouskehityksessä voimakkaammin kuin monessa muussa euroalueen taloudessa. Kostiaisen mukaan tämä johtuu etenkin asuntolainojen korkoherkkyydestä. Korkoherkkyys puolestaan on näkynyt niin yksityisen kulutuksen kuin rakentamisenkin heikkoutena selittäen heikompaa BKT-kehitystä.
Rahakirstuministeriö luottaa siihen, että Suomen talous kääntyy nousuun.
Suomen talous kasvoi hieman vuoden 2024 ensimmäisellä neljänneksellä, ja valtiovarainministeriön kesäkuussa julkistaman ennusteen mukaan talouden toipuminen vahvistuu loppuvuotta kohden. Vuonna 2025 talouden kasvun odotetaan kiihtyvän, vaikka välttämättömät toimet julkisen talouden alijäämän pienentämiseksi hillitsevätkin kysynnän kasvua.
Vasemmistohallitus Kok ja Ps olisi voinut vähentää yli 720 000 virkahenkilön määrästä ja perua Alv korotus, tällöin olisi pieni mahdollisuus että kulutus lähtisi kasvuun. Mutta Kokoomuksen yrittäviha on sitkeässä.
Pitäisiköhän siirtää kaikki kuntien tehtävät hyvinvointialueille ja hyödyntää myös julkisella sektorilla mittakaavaetuja ?
Ruotsissa on paljon vähemmän kuntia kuin meillä ja väestöä lähes kaksi kertaa meidän väestö.
En oikein usko että esim. kenenkään vantaalaisen tai espoolaisen elämänlaatu heikkenisi, jos kaupungit liitettäisiin Helsinkiin.
Kesäpaikkamme kunta aikoinaan liitettiin läheiseen kaupunkiin eikä mikään muuttunut ainakaan huonompaan suuntaan.
Saattaa olla että asemakaavat ainakin kaupunkiseuduilla olisivat jatkossa helpompia laatia ja niissä huomioitaisiin kasvu paremmin.
7 lääniä niihin yksi hallinto ja sotealueet sekä ely keskukset.
Tuhansia kampaviinerikahvittelijoita 10 000e/kk palkalla voisi siirtää julkliseslta yksityiselle sektorille paikkaamaan huutavaa työvoimapulaa, pysyvä säästö varovaisesti arvioiden useampi miljardi vuodessa.