Kyberturvallisuus ei ole ainoastaan riski pankkitoiminnassa, vaan se koskee myös digitaalista sijoittamista.
Digitaalisen sijoittamisen yleistyessä kyberturvallisuuden merkitys korostuu entisestään. Sijoittajien on oltava tietoisia riskeistä ja suojautumiskeinoista varmistaakseen omaisuutensa turvallisuuden verkkoympäristössä.
Sijoitusten suojaamiseen kuuluu muutakin kuin SSL-salauksen varmistaminen ja omien salasanojen suojaaminen. Sijoittajien tulee olla tietoisia siitä, että digitaalisessa ympäristössä vaanii yllättäviä uhkia ja hakkerit voivat käyttää hyväkseen pahaa-aavistamattomia sijoittajia.
Tieto on valtaa ja mitä enemmän sijoittajat tietävät mahdollisista uhkista, sen paremmin he voivat suojautua. On myös hyvä muistaa, että mobiilisijoitusten ja -sovellusten yleistyessä vaarat vaanivat myös puhelimissa ja älylaitteissa.
Huomioimalla riskit ja suojautumalla asianmukaisella tavalla sijoittajat voivat varmistaa, etteivät heidän sijoituksensa joudu vääriin käsiin. Tämän on erityisen tärkeää esimerkiksi kryptovaluuttasijoituksissa, joissa kryptovaluutan jäljittäminen on käytännössä mahdotonta.
Kyberturvallisuusuhat digitaalisessa sijoittamisessa
Digitaalinen sijoittaminen altistaa sijoittajat monenlaisille kyberuhkille. Sijoituksia tulisi suojata samalla tavalla kuin omia pankkitietoja ja rahansiirtoja, ja on tärkeää ymmärtää yleisimmät tavat, joilla hakkerit pyrkivät pääsemään käsiksi sijoituksiin.
Yleisimpiä kyberturvallisuusuhkia ovat seuraavat:
- Tietojenkalastelu
- Haittaohjelmat
- Väliintulohyökkäykset
- Identiteettivarkaudet
- Palvelunestohyökkäykset
- Ransomware-hyökkäykset
Tietojenkalastelu on yksi yleisimmistä uhkista, jossa rikolliset yrittävät huijata sijoittajia luovuttamaan arkaluonteisia tietoja, kuten kirjautumistunnuksia tai pankkitietoja. Tietojen mukaan jopa 90 prosenttia hakkerointiyrityksistä saa alkunsa tietojenkalastelusta.
Haittaohjelmat puolestaan voivat vahingoittaa sijoittajan laitteita ja varastaa tietoja. Lisäksi väliintulohyökkäykset, joissa hyökkääjä sieppaa tietoliikenteen sijoittajan ja sijoituspalvelun välillä, ovat vakava uhka.
Identiteettivarkaudet ovat myös merkittävä riski digitaalisessa sijoittamisessa. Rikolliset voivat käyttää varastettuja henkilötietoja avatakseen tilejä tai tehdäkseen luvattomia siirtoja.
Palvelunestohyökkäykset voivat puolestaan häiritä sijoituspalveluiden toimintaa ja estää sijoittajia pääsemästä tileilleen kriittisinä hetkinä.
Ransomware-hyökkäykset ovat nousseet vakavaksi uhaksi digitaalisessa sijoitusmaailmassa. Näissä hyökkäyksissä rikolliset salaavat uhrin tiedot ja vaativat lunnaita niiden vapauttamiseksi. Tämä voi johtaa merkittäviin taloudellisiin menetyksiin ja tietojen katoamiseen.
Yli 67 prosenttia sijoittajista huolissaan kyberuhkista
Yhdysvalloissa, Kanadassa, Euroopassa ja Aasiassa tutkituista lähes 800 sijoittajasta 67 prosenttia ilmoitti olevansa huolissaan kyberturvallisuudesta.
Kyberuhat painoivat eniten yhdysvaltalaisia sijoittajia: 71 prosenttia vastaajista. Kanadassa 65 prosenttia sijoittajista mainitsi kyberturvallisuuden huolenaiheena useiden muiden ESG-riskien kanssa.
Euroopassa ja Isossa-Britanniassa sen sijaan 59 prosenttia sijoittajista ilmaisi huolensa kyberturvallisuudesta, mikä on alueen alhaisin.
Kyberhyökkäykset voivat vaikuttaa kaikkien sidosryhmien etuihin, häiritä yrityksen toimintaa, vaikuttaa sen työntekijöiden työskentelyyn ja aiheuttaa brändivaurioita, jotka voivat vakavasti vaarantaa asiakkaiden uskollisuuden ja luottamuksen.
Kyberuhkat oikeassa elämässä: Equifax ja WannaCry
Equifax-hakkerointi vuonna 2017 on edelleen erinomainen esimerkki siitä, kuinka paljon vahinkoa kyberhyökkäykset voivat aiheuttaa. Hakkerit varastivat 147 miljoonan amerikkalaisen henkilötiedot, mikä kustansi Equifaxille jopa 700 miljoonaa dollaria ja sai Equifaxin osakekurssin putoamaan 30 prosenttia muutamassa päivässä.
Vaikka tämä rikkomus oli mittakaavaltaan ainutlaatuinen, kyberhyökkäyksistä on tullut huomattavan yleisiä.
Esimerkiksi Kanadassa noin 87 prosenttia yrityksistä ilmoitti joutuneensa tietomurron uhriksi vuonna 2017 – ja lähes puolet näistä yrityksistä menetti arkaluonteisia tietoja. Samana vuonna WannaCry ransomware -hyökkäys häiritsi pahasti Ison-Britannian terveydenhuoltojärjestelmää ja Saksan rautatiejärjestelmää.
Omaisuutta voi suojella käytännöllisillä tavoilla
Vahva salasanakäytäntö on ensimmäinen askel omaisuuden suojaamisessa. Sijoittajien tulisi käyttää monimutkaisia, yksilöllisiä salasanoja jokaisella tilillään ja vaihtaa niitä säännöllisesti. Salasanojen hallintaohjelmiston käyttö helpottaa tätä prosessia huomattavasti. Esimerkiksi LastPass ja Roboform ovat suosittuja ohjelmia salasanojen hallintaan.
Monivaiheinen tunnistautuminen on erittäin tehokas suojauskeino. Tämä menetelmä vaatii käyttäjältä useamman todennustavan, kuten salasanan ja tekstiviestikoodin, ennen pääsyä tilille. Tämä lisäsuoja vaikeuttaa merkittävästi luvattoman pääsyn saamista tilille, vaikka salasana olisi paljastunut. Esimerkiksi Paypal käyttää tarvittaessa tekstiviestivahvistusta kirjautumisprosessin aikana, jos se epäilee kirjautumisyrityksen olevan luvaton.
Säännöllinen tilien ja tapahtumien seuranta on olennaista epäilyttävän toiminnan havaitsemiseksi ajoissa. Sijoittajien tulisi tarkistaa tilinsä säännöllisesti ja ilmoittaa välittömästi palveluntarjoajalle, jos he havaitsevat epäilyttäviä tapahtumia.
Laitteiston ja ohjelmistojen päivittäminen on kriittistä turvallisuuden kannalta. Ajantasaiset käyttöjärjestelmät, selaimet ja tietoturvaohjelmistot suojaavat uusimmilta uhkilta. Automaattisten päivitysten käyttöönotto varmistaa, että laitteet ovat aina ajan tasalla.
Lisäksi sijoittajien tulisi harkita erillisen, vain sijoitustarkoituksiin käytettävän laitteen hankkimista. Tämä vähentää riskiä, että haittaohjelmat tai muut uhat pääsisivät käsiksi sijoitustietoihin muiden aktiviteettien kautta.
Sääntelyviranomaisten rooli kyberyhyökkäyksissä rahoitusalalla
Rahoitusalan sääntelyviranomaisilla on keskeinen rooli digitaalisen sijoittamisen kyberturvallisuuden varmistamisessa. Esimerkiksi Yhdysvalloissa Securities and Exchange Commission (SEC) on julkaissut ohjeistuksia ja säännöksiä, jotka velvoittavat sijoituspalveluita toteuttamaan vankkoja kyberturvallisuuskäytäntöjä.
Euroopassa yleinen tietosuoja-asetus (GDPR) asettaa tiukat vaatimukset henkilötietojen käsittelylle ja suojaamiselle, mikä koskee myös digitaalisia sijoituspalveluita. Nämä säännökset velvoittavat yrityksiä ilmoittamaan tietomurroista viipymättä ja asettavat merkittäviä sakkoja rikkomuksista.
Sääntelyviranomaisten toimet ovat johtaneet parannuksiin alan kyberturvallisuuskäytännöissä, mutta sijoittajien on silti oltava valppaita ja otettava aktiivinen rooli omien tietojensa suojaamisessa.
Tulevaisuuden trendit ja haasteet kyberturvallisuuden alalla
Tekoälyn ja koneoppimisen kehitys tuo uusia mahdollisuuksia kyberturvallisuuteen, mutta samalla ne luovat uusia haasteita. Kehittyneet algoritmit voivat auttaa havaitsemaan ja torjumaan uhkia tehokkaammin, mutta samalla rikolliset voivat hyödyntää näitä teknologioita kehittääkseen entistä hienostuneempia hyökkäyksiä.
Kvanttilaskennan kehitys uhkaa nykyisiä salausmenetelmiä, mikä voi tulevaisuudessa vaatia kokonaan uudenlaisten salaustekniikoiden käyttöönottoa digitaalisessa sijoittamisessa.
Lisäksi Internet of Things (IoT) -laitteiden yleistyminen luo uusia haavoittuvuuksia, joita kyberrikolliset voivat hyödyntää. Sijoittajien on oltava tietoisia näistä riskeistä ja varmistettava, että kaikki verkkoon kytketyt laitteet ovat asianmukaisesti suojattuja.
Yhteenveto: digitaalinen sijoittaminen sisältää mahdollisuuksia ja riskejä
Digitaalinen sijoittaminen tarjoaa monia mahdollisuuksia, mutta tuo mukanaan myös merkittäviä kyberturvallisuusriskejä. Vahvojen salasanojen, monivaiheisen tunnistautumisen, säännöllisen seurannan ja ajantasaisen ohjelmiston yhdistelmä muodostaa vankan perustan omaisuuden suojaamiselle. Salauksen hyödyntäminen, turvallisen verkkoympäristön luominen ja jatkuva kouluttautuminen täydentävät tätä suojaa.
Sijoittajien on tärkeää ymmärtää, että kyberturvallisuus on jatkuva prosessi, ei kertaluonteinen toimenpide. Säännöllinen turvallisuuskäytäntöjen arviointi ja päivittäminen on välttämätöntä muuttuvassa digitaalisessa ympäristössä. Ottamalla nämä suojatoimenpiteet käyttöön sijoittajat voivat merkittävästi pienentää kyberturvallisuusriskejä ja suojata omaisuuttaan tehokkaasti digitaalisessa sijoitusmaailmassa.
Tulevaisuudessa uudet teknologiat tuovat sekä mahdollisuuksia että haasteita kyberturvallisuudelle. Sijoittajien, palveluntarjoajien ja sääntelyviranomaisten on tehtävä jatkuvaa yhteistyötä varmistaakseen, että digitaalinen sijoitusympäristö pysyy turvallisena ja luotettavana kaikille osapuolille.
