Kasvuosakkeet

Millainen on uusi Helsingin pörssiin listautuva Solar Foods?

Solar Foods kuvailee solein-tuotetta tuottavaa prosessiteknologiaansa ruokateollisuutta disruptoivaksi teknologiaksi.

Suurin osa kaupallisista SCP- eli single cell protein -tuotteista vaativat prosessiinsa raaka-aineeksi sokeria hiilen lähteeksi mikrobien kasvua varten.

Kasvit ja eläimet eivät ole välttämättömiä soleinin valmistamiseksi, vaan raaka-aineiksi tarvitaan hiilidioksidia ilmasta, ammoniakkia ja joitain mineraaleja.

Solar Foods on suomalainen start-up yritys, jonka listautumisaikeista kirjoitimme aikaisemmin.

Prosessin hyötynä on, että solein-proteiinijauhetta voidaan valmistaa maatalouteen sopimattomilla alueilla kuten aavikolla, arktisilla alueilla tai ehkä jopa avaruudessa. ”Food out of thin air” -artikkelin mukaan perusidea prosessille on syntynytkin NASA:n 1960-luvulla tehdyistä tutkimuksista.

Soleinin prosessi

Solein-prosessissa mikro-organismi on vetyä hapettava bakteeri, jota kutsutaan myös Knallgas-bakteeriksi, joka voi hyödyntää ilmasta hiilidioksidia hiilenlähteenä, kuten fotosynteettiset organismit.

Toisin kuin kasvit tai levät, jotka tarvitsevat auringonvaloa kasvun katalysoimiseen, Knallgas-bakteerit käyttävät vetyä energianlähteenä adenosiinifosfaatin eli ATP:n tuottamiseksi.

Knallgas-bakteerit käyttävät vetyä elektronin luovuttajana ja happea elektronien vastaanottajana hiilidioksidin kiinnittämiseksi biomassaan. Vetyä hapettavia bakteereja on runsaasti luonnossa, ja tuhansia lajeja voidaan eristää ympäristöstä.

Solar Foods Solein process description
Solar Foodsin solein-tuotteen prosessikuvaus mukaillen Food out of thin air-artikkelin kuvausta

Yllä olevassa kuvassa on kuvattu soleinin tuotantoprosessi. Sen tuotannossa vety saadaan veden elektrolyysillä. Erittäin puhdasta happea ja vetyä (>99 %) tuotetaan sähkökemiallisella prosessilla, jonka energian lähteinä voidaan käyttää uusiutuvia energiamuotoja.

Bioreaktoriin syötettävä hiilidioksidi voidaan joko ottaa suoraan talteen ilmasta tai hiilidioksidipäästöjä aiheuttavien teollisuuden alojen savukaasun käsittelyprosessista. Teknologia tarjoaa siis yhden vaihtoehdon sille, mitä talteen otetulla hiilidioksidilla voitaisiin tehdä tai mihin muotoon vety muutetaan haettaessa joustoa uusiutuvien energioiden ylikapasiteettitilanteille.

Ammoniakki tuotetaan myös erittäin energiaintensiivisellä Harber-Bosch -prosessilla.

Katalyyttina päästötavoitteet ja kallistuva viljelysala

Mikroproteiinien tuotanto vedystä ei ole uusi keksintö, kuten aikaisemmin todettiin. Prosessin hyödyntäminen ei ole vain ollut aikaisemmin taloudellisesti järkevää, koska sekä vedenelektrolyysi että hiilidioksidin talteenotto ovat erittäin energiaintensiivisiä.

Pariisin ilmastosopimus on synnyttänyt pysyvästi liiketoimintaa päästömarkkinoiden ympärille. Euroopan unioni päätti 2020 panostaa vetytalouteen. Myös maanviljelykseen soveltuva viljelysala on rajallinen.

World Bankin tilaston mukaan maapallon pinta-alasta 36,8 prosenttia oli maatalouden käytössä. Lukema on kasvanut vain noin prosenttiyksiköllä 1960-luvulta lähtien. Väkiluku on kasvanut samaan aikaan kolmesta miljardista kahdeksaan miljardiin. Tämän oletetaan olleen seurausta tuotannon tehostamisesta, ja sitä vaaditaan jatkossakin.

Söisitkö sinä Soleinia?

Tuoreessa vuonna 2024 julkaistussa tutkimuksessa tutkittiin saksalaisten kuluttajien suhtautumista solein-tuotteeseen lihan vaihtoehtona ja heidän halukkuuttaan käyttää sitä. Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena, jonka lopullinen analysoitava otanta oli 624 vastaajaa.

Raportissa todettiin, ettei tutkimus ollut saanut erityistä apurahaa julkisen, kaupallisen tai voittoa tavoittelemattoman sektorin rahoittajilta.

Tutkimuksessa havaittiin, että vastaajilla oli neutraali asenne solein-brändiä kohtaan, positiivinen taipumus ja neutraali halukkuus käyttää soleinia lihavaihtoehtona.

Tutkimus piti mielenkiintoisena sitä, etteivät valitut tiedot mikroproteiinin terveyshyödyistä, ympäristövaikutuksista tai teknisestä tuotantoprosessista vaikuttaneet asenteisiin, eivätkä halukkuuteen kuluttaa sitä.

Pääsääntöisesti tutkimukseen osallistuneet henkilöille solein ei ollut tuttu tuote. Rajoitetun ja neutraalin tiedon yhdistelmä on saattanut vaikuttaa kuluttajien neutraaliin asenteeseen.

Ruokaneofobiaa ei tunnistettu

Toisin kuin tutkimuksessa alun perin odotettiin, ruokaneofobiaa ei tunnistettu negatiiviseksi ennustajaksi asenteille soleinin brändiä kohtaan. Tutkijoiden mukaan tämä saattaa johtua siitä, etteivät kyselyyn vastanneet kokeneet soleinia uuselintarvikkeena, koska teksteissä sitä kuvailtiin proteiinijauheena, josta voidaan valmistaa tuttuja tuotteita kuten hampurilaispihvejä.

Solar Foodsilla on meneillään uuselintarvikelupaprosessi EU:ssa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa. EU:ssa yhtiö arvioi saavansa uuselintarvikeluvan vuonna 2026.

Lievää positiivista vaikutusta asenteisiin ja kokeiluhalukkuuteen havaittiin silloin, kun teksti korosti ja painotti terveys- ja ympäristöhyötyjä.

Tutkimuksen mukaan yrityksen markkinoidessa solein-tuotteitta, yrityksen tulee korostaa sen terveys- ja ympäristöhyötyjä ja tutustuttaa sen makuun. Markkinoille tuotaessa yritysten tulisi kiinnittää huomiota siihen, että soleinin hinta pysyy kuluttajien kannalta kohtuullisella tasolla.

Soleinin kaupallistaminen varhaisessa vaiheessa

Solar Foods on kaupallistamisessa varhaisessa vaiheessa, mikäli yritys listautuu nyt pörssiin. Inderesin haastattelussa toimitusjohtaja Pasi Vainikka totesi, että Solar Foodsin Vantaan tehdas Factory 01 on vasta demolaitos, jossa osoitetaan prosessin toimivuus skaalattaessa laboratoriosta teollisen tuotannon mittakaavaan.

Yritys suunnittelee seuraavan laitoksen, Factory 02:n rakentamista, jonka investointipäätös on määrä tehdä vuonna 2026. Sen suunnitteluun pyritään hyödyntämään Factory 01:n kokemuksia ja se on valittu vetytalouden IPCEI eli Important Project for Common European Interest -hankkeeksi. Projektin odotetaan maksavan 600 miljoonaa euroa ja se voi saada enintään 110 miljoonaa euroa EU-tukea.

Yritys suunnittelee toimivansa jatkossa sekä teknologiatoimittajana että valmistavansa itse lopputuotetta. Kummassakin tapauksessa Solar Foodsin asiakkaina toimivat yritykset. Tämä on tuttu konsepti kesällä 2021 listautuneelta Spinnovalta.

Spinnovasta eroten Solar Foods ei pyri lähtökohtaisesti saamaan lopputuotteelleen premium-lisää. Lopullinen hinta määräytyy kysynnän ja tarjonnan mukaan. Lähtökohtana on, että lopputuote on asiakkaille edullisempi kuin maataloustuote.

Rahoittajien lisäksi Solar Foods ei ole vielä julkaissut Spinnovan tavoin yhteistyökumppaneitaan.

Solar Foodsiin sijoittamisen kannattavuus riippuu pitkälti siitä, mihin hintaan se tulee listautumaan pörssiin.

Lue myös nämä:

Suomalaisyhtiö sai startup-rahoituksen ällistyttävälle keksinnölle – tuottaa ruokaa ilmasta

Proteiinituotannon uudistaja Solar Foods suunnittelee listautumista

Korjaus: Artikkelissa väitettiin virheellisesti, että Factory 02:n olisi määrä valmistua vuonna 2016. Valmistuminen ei ole tapahtumassa vuonna 2016, vaan tehtaan investointipäätös on määrä tehdä kyseisenä vuonna. Virhe korjattu 29.8. klo 9.10.

4 kommenttia
  • Rami Routa sanoo:

    joo, ei tarvi lukee 1/3 enempää, ilmiselvä viikon ”akkukeksintö”, jotka ei jostain syystä koskaan materialisoidu

  • Rami Routa sanoo:

    myös jo nimi antaa osviittaaa.. eli kusetus/ epäonnistuja, kuten kaikki firmat missä eon euro..etuliitteenä

    • Sijoittaja x sanoo:

      Kerrotko minulle lisää hyvin perusteltuja sijoitusvinkkejä, tunnut olevan aikamoinen asiantuntija. Minustakin voisi tulla hetkessä miljonääri kun vain pääsisin oppiisi.

  • Henkka sanoo:

    Tuskin tehdään investointipäätöstäkään vuonna 2016, pieni typo korjauksessa vielä :).

    Eikä yhtiö listaudu millään hinnalla pörssiin. Kun kyseessä on vain tekninen listautuminen, ei yhtiö laske liikkeelle uusia osakkeita, joiden merkintähinnan se olisi voinut itse hinnoitella kuten IPO:ssa yleensä. Hinta tulee määräytymään sen mukaan millä hinnalla nykyiset omistajat laittavat omia osakkeitaan myyntiin.

  • Ylös
    >