Suomen bruttokansantuote kasvoi Tilastokeskuksen kausitasoitetun ennakkotilaston mukaan 0,4 prosenttia huhti-kesäkuussa. Tammi-maaliskuussa kasvua kertyi 0,2 prosenttia. Viime vuoden kolmannen ja neljännen vuosineljänneksen taantuma näyttää siis selätetyltä.
Aihetta juhlaan ei silti ole, bruttokansantuote supistui verrattuna edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan. Laskua kertyi 0,7 prosenttia vuodessa.
Suomen inflaatio oli heinäkuussa prosentin verran vuodessa. Euroalueen yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin perusteella se oli 0,5 prosenttia vuodessa. Inflaatio oli merkittävästi matalampi kuin koko euroalueen inflaatio, joka oli ennakkotietojen mukaan 2,6 prosenttia vuodessa. Aloita kaupankäynti kryptovaluutoilla Coinmotionin palvelussa. Käyttämällä alennuskoodia SRFI17X, saat 1%:n treidauskulut ensimmäiselle kuukaudelle (50% alennus).Coinmotion / SalkunRakentaja
yhteistyötarjous
Euroalueen ja Suomen inflaatiolukujen erotus oli siis 2,1 prosenttiyksikköä. Se kuvaa Suomen heikkoa taloustilannetta ja sitä, että euroalueen korkotaso on liian korkea suhteessa Suomen inflaatioon. Reaalinen Euroopan keskuspankin talletuskorko on Suomessa 3,25 prosenttia (3,75 % – 0,50 %). Reaalinen korkotaso tarkoittaa inflaatiokorjattua korkotasoa. Euroopan keskuspankin talletuskorko on 3,75 prosenttia.
Reaalinen neutraali korkotaso lienee Suomessa lähellä nollaa – tai jopa negatiivinen, joskin tarkempia estimaatteja on vaikea arvioida. Nykyinen korkotaso jarruttaa siis merkittävästi Suomen talouskasvua.
Koko euroalueen EKP:n reaalinen talletuskorko on 1,15 prosenttia. Fedin reaalinen ohjauskorko on Yhdysvalloissa 2,50 prosenttia. Myös ne ovat tukevasti plussan puolella, mutta huomattavasti Suomea vähemmän rajoittavalla tasolla.
Euroalueen yhteisen rahapolitiikan haaste Suomelle on korkea korkoriski.
Suomalaisten asuntolainat on tyypillisesti sidottu lyhyihin markkinakorkoihin, kuten Euriboreihin. Euroalueen rahapolitiikan kannalta keskeisimpien maiden kotitaloudet sitä vastoin suosivat kiinteäkorkoisia asuntolainoja. Siispä suomalaiset kotitaloudet kärsivät keskimäärin monia muita maita enemmän korkotason noustessa, mutta toisaalta hyötyvät korkotason laskusta. Korkeampi korkoriski näkyy suurempana vaihteluna yksityisessä kulutuksessa, mikä on merkittävä osa bruttokansantuotetta.
Suomessa tulisi tehdä toimia korkoriskin pienentämiseksi, jotta nykysyklin tilanne ei toistu esimerkiksi seuraavassa taloussuhdanteessa, jos inflaatio nousee jälleen yli tavoitetason ja korkotaso pysyy pitkään talouskasvua rajoittavalla tasolla. Suomalaisten korkoriski tulisi mitoittaa lähemmäksi muita euroalueen suuria talouksia. Silloin Euroopan keskuspankin korkopäätökset olisivat paremmin linjassa suhteessa Suomen talouskehitykseen.
