Suomen päätoimialojen suhdannetilanteet eivät kulje samaa polkua.
Elinkeinoelämän keskusliitto on julkaissut tuoreimmat tiedot Suomen elinkeinoelämän luottamusindikaattorista.
Teollisuudessa luottamusta mittaava saldolukema vahvistui elokuussa saldolukuun -8. Heinäkuun tarkistettu tulos oli kolme pistettä heikompi. Luottamusindikaattori on kuitenkin yhä selvästi alle pitkän aikavälin keskiarvon, joka on 0.
Rakentamisessa menee selvästi heikommin, kun sen luottamusta kuvaava saldoluku heikkeni hieman jo muutoinkin poikkeuksellisen alhaisesta lukemasta. Sen uusin lukema on -37 eli kolme pistettä heinäkuuta matalampi. Pitkän aikavälin keskiarvo on -8.
Palveluiden luottamus pysyi elokuussa lähes ennallaan, Luottamusindikaattorin saldoluku oli 0, kun edelliskuussa se oli +1. Palvelualojen indikaattorin pitkän aikavälin keskiarvo on +11.
Vähittäiskaupassa luottamus sen sijaan laski elokuussa selvästi. Uusin indikaattorilukema on -18, kun heinäkuun tarkistettu luku oli -11. Pitkän aikavälin keskiarvo on -2.
”Yritysten luottamus ei vieläkään ole lähtenyt laajemmin vahvistumaan. Myönteistä on, että teollisuus on sivuuttanut selkeästi aallonpohjan ja luottamuksen nousu on jatkunut kesän yli. Myös palvelujen tilanne oli elokuun kyselyssä vakaa. Rakentamisen ja vähittäiskaupan suhdannetilanne oli sen sijaan huomattavan heikko”, EK:n pääekonomisti Penna Urrila sanoo.
Kotimarkkinoilla vaikeuksia
Urrilan mukaan Suomessa talouden luottamus on yhä EU-maiden heikoimpien joukossa.
”Vaikka joitain merkkejä paremmasta jo onkin, vahvempaa suhdannenousua joudutaan vielä odottamaan. Erityisesti kotimarkkinoista riippuvat toimialat – rakentaminen ja vähittäiskauppa –lähtevät loppuvuoteen heikosta tilanteesta”, hän toteaa.
Hypon pääekonomisti Juho Keskinen toteaa, että yritysten luottamus on jo toipunut pahimmasta niiauksestaan, vaikka kaikilla toimialoilla ollaankin yhä tavanomaista alempana.
”Alkuvuoden kasvuluvut kertovat taantuman päättyneen, mutta samalla kasvu on yhä kitkerää ja työttömyys kasvaa”, hän toteaa.
Keskisen mukaan arvonlisäveron korotus iskee syyskuun alusta myös yrityksiin, kun kuluttajat sopeuttavat kulutustaan ja yritykset koittavat viedä veronkorotuksen tuotteiden ja palveluiden hintoihin.
Kuluttajien reaaliansiot nousuun, tunnelmat yhä vaisut
Samalla kuitenkin kuluttajien ansiotaso kuitenkin kohoaa yleistä kustannustason nousua voimakkaammin, mikä tukee talouden vetoa veronkorotuksista aiheutuvasta hallinnollisesta inflaatiosta huolimatta, Keskinen muistuttaa.
Kuluttajien tunnelmat ovat kuitenkin pysyneet yhä heikkoina.
Tilastokeskuksen mukaan kuluttajien luottamusindikaattorin saldoluku oli elokuussa -7,2, kun se myös heinäkuussa oli -7,2 ja kesäkuussa -7,6. Vuotta aiemmin elokuussa luottamusindikaattori sai arvon -8,0. Indikaattorin pitkän ajan keskiarvo on -2,5.
Kuluttajien näkemys oman talouden nykytilasta parani hieman sekä edelliskuusta että vuodentakaisesta. Odotus omasta taloudesta vuoden kuluttua pysyi lähes ennallaan. Kuva Suomen talouskehityksestä heikkeni jonkin verran.
Kuluttajien odotus yleisestä työttömyyskehityksestä pysyi synkähkönä ja työttömyyden uhka koettiin omallakin kohdalla melko suureksi.
Ajankohtaa pidettiin edelleen erittäin epäedullisena kestotavaroiden ostamiselle ja rahankäyttöaikeita kulutukseen oli niukasti. Hyvin harvalla oli aikomusta ostaa asunto.
Juho Keskinen arvioi, että vaikka kuluttajien tunnelmat jatkuivat vaisuina elokuussakin, vaikein luottamuspula näyttäisi silti jo selätetyltä.
”Vaikka euriborkorot ovat jo laskeneet tuntuvasti ja ennakoivat nykyisellään tulevia ohjauskoron laskuja, näyttää kuitenkin siltä, että asuntokauppoja suunnittelevien kuluttajien mieltä piristää vasta EKP:n korkokokouksen varsinainen päätös ohjauskorkojen laskusta”, Keskinen pohtii.
Elokuussa alle 11 prosenttia suunnitteli asunnon ostoa seuraavan vuoden aikana.
Asuntojen sijoituskysyntä tuskin palaakaan nollakorkoajan tasoille, mutta luottamusmittarin nousua odotellaan kyllä syksyn tullen”, Keskinen uskoo.
