Tilastokeskus julkisti jälleen synkät lukemat Suomen rakennusalan suhdannetilanteesta. Uudisrakentamiseen myönnettiin rakennuslupia vuoden 2024 huhti-kesäkuun aikana yhteensä 9,4 miljoonaa kuutiometriä, mikä oli 10 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Rakennushankkeita valmistui ajanjaksolla 6,6 miljoonaa kuutiometriä, mikä oli 33 prosenttia vuodentakaista vähemmän.
Sekä rakennusluvat että valmistuneet rakennushankkeet ovat jatkaneet laskuaan. Rakennuslupien liukuva vuosimäärä lähti laskuun vuoden 2022 maaliskuussa, ja rakennushankkeiden kuutiomäärä kääntyi jyrkkään laskuun vuoden 2023 lopulla.
Vuoden 2024 huhti-kesäkuun aikana uudisrakentamiseen myönnettiin rakennuslupia kuutiomäärällä mitattuna eniten Uudellemaalle ja Pirkanmaalle. Kahdeksassa maakunnassa huhti-kesäkuussa myönnetty kuutiomäärä ylitti vuodentakaisen lupamäärän.
Tilastokeskuksen mukaan rakennushankkeita valmistui huhti-kesäkuun välisenä aikana tilavuudeltaan eniten Uudellemaalle ja Varsinais-Suomeen. Viidessä maakunnassa valmistuneiden rakennushankkeiden kuutiomäärä kasvoi vuodentakaisesta.
Koko maan tasolla rakennushankkeiden myötä valmistui huhti-kesäkuussa 5 565 uutta asuntoa, mikä oli 51 prosenttia vähemmän kuin vastaavana ajankohtana vuotta aiemmin.
Maakunnista eniten asuntoja valmistui Uudellemaalle, johon valmistui 2 904 asuntoa. Valmistuneiden uusien asuntojen määrä kasvoi vuodentakaiseen verrattuna vain Kymenlaakson ja Ahvenanmaan maakunnissa.
Onko käänne jo käsillä?
Kuitenkin uusia asuntoaloituksia oli huhti–kesäkuussa peräti 50 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten vastaavana ajankohtana.
”Rakennusalan ahdinko jatkuu, mutta samalla tilastot väreilevät jo pohjakosketuksen jälkeen, eikä rakentaminen ole täysin pysähtynyt. Vaikka tuettu Ara-rakentaminen muodostaakin nyt historiallisesti liki puolet asuntorakentamisesta, on syklin pohjakosketus jäämässä hiljalleen taakse”, Hypon pääekonomisti Juho Keskinen arvioi.
Rakennusalan avoimien työpaikkojen määrä kääntyi kasvuun huhti–kesäkuussa. Keskisen mukaan luottamusta ei kuitenkaan vielä löydy, kun tilauskantaa ei tahdo löytyä ja henkilökuntaodotus on luottamuskyselyissä yhä selvästi tavanomaista alhaisempi.
”Rakennusala elpyy kunnolla vasta asuntokaupan käynnistymisen jälkeen, mutta ketterille ja vakavaraisille toimijoille avautuu myös iskun paikkoja tarjonnan tyssätessä tulevina vuosina. Kysyntä on toistaiseksi vielä riittämätöntä, mutta ammattityövoiman puute voi muodostua ongelmaksi rakennusalan toipumisvaiheessa, jos emme saa houkuteltua ulkomaista työvoimaa ketterästi takaisin työmaille”, Keskinen arvioi.
Myös Nordean ekonomisti Juho Kostiainen näkee merkkejä asuinrakentamisen käänteestä. Hän on kiinnittänyt huomioita rakentamisen ja rakennusaloitusten kuukausitason aineistoon.
”Asuinrakentamisen volyymi näyttää kääntyneen kasvuun. Lupien kasvu (huom. korjaantuu alaspäin) viittaisi rakentamisen piristyvän lisää loppuvuotta kohden. Asunrakentamisen volyymin tiputus taisi jäi alle 50 prosenttiin tässä taantumassa”, Koistiainen toteaa.
Asuntokaupat kääntyneet kasvuun
Asuntokaupoissa on kuitenkin havaittavissa orastavia elpymisen merkkejä.
Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton (KVKL) ylläpitämään hintaseurantapalveluun raportoitiin heinäkuussa maanlaajuisesti yhteensä 4 253 kappaletta käytettyjen asuntojen kauppaa ja 102 kappaletta uudisasunnon myyntiä, eli yhteensä 4 355 asuntokauppaa.
Asuntokauppojen määrä kasvoi siten yhteensä 14 prosenttia viime vuodesta. Tosin kasvu johtui käytettyjen asuntojen kaupan virkoamisesta, sillä ne kasvoivat lähes 15 prosenttia, kun uudisasuntojen kaupat vähenivät 14 prosenttia.
Vaikka piristyminen on ollut hyvin maltillista, näkyy jo markkinoilla kesäkuussa tapahtunut kuluttajien luottamuksen vahvistuminen, uskoo KVKL.
”Heinäkuussa myös asuntolainojen kysyntä on ollut nousussa, mikä povaa virkistyvää asuntokauppaa myös elokuulle. Kun ottaa huomioon korkojen merkittävän laskun ja kuluttajien ostovoiman vahvistumisen, loppukesää ja syksyä voidaan odottaa positiivisella mielellä. Pitkän aikavälin vertailussa kauppamäärät ovat kuitenkin edelleen hyvin maltillisella tasolla”, analysoi Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton toimitusjohtaja Tuomas Viljamaa.
Kiinteistönvälitysalalla on ennakoitu, että asuntokauppamäärät kasvavat huomattavasti, jos 12 kuukauden euriborien korkoero viime vuoteen kasvaa yli prosenttiyksikköön. Viime vuoden syyskuun lopussa 12 kuukauden euribor kävi 4,228 prosentissa. Nyt 12 kuukauden euribor on laskenut jo lähelle 3 prosentin rajaa.
”Korontarkistuspäivänä korkojen pudotus voi tarkoittaa satojen euron pudotusta kuukausittaisiin lainanhoitoeriin, mikä vahvistaa entisestään kotitalouksien ostovoimaa ja vahvistaa kuluttajien luottamusta”, Viljamaa arvioi.
Uudiskohteiden rahoitushakemuksissa kasvua
Viime kuukausina rakennusalan varovainen viriäminen on kuitenkin näkynyt kasvaneissa rahoitushakemusmäärissä uudisrakentamiskohteille, kertoi Danske Bank tiedotteessaan heinäkuun alussa.
RS-järjestelmä on Suomessa asuntokaupan yleisesti hyväksytty turvajärjestelmä, joka luo luottamusta uusien asuntojen ostamiseen ja varmistaa, että rakennushankkeet saadaan päätökseen ostajien maksujen turvin. RS-järjestelmä (RS = Rakennusurakan Suojelujärjestelmä) on tarkoitettu suojaamaan asunnon ostajia, kun kyseessä on rakenteilla olevat asunnot.
RS-rahoituksen kysynnän pohjakosketus nähtiin viime vuoden lokakuussa. Nyt alkuvuoden aikana rahoitusta uudisrakentamiseen on haettu jo neljä kertaa enemmän kuin koko viime vuoden aikana, ilmenee Danske Bankin asiakasdatasta.
”Rakentamisen rahoituksen kysynnän osalta pohjakosketus nähtiin viime vuoden toisella vuosipuoliskolla. Tänä vuonna rahoitushakemuksia uudisrakentamiskohteille on tullut jo nyt neljä kertaa enemmän kuin koko viime vuonna yhteensä, vaikka taso on edelleen huippuvuosiin verrattuna matala. Näemme nyt merkkejä siitä, että ala tulee kiipeämään pois kuopasta”, kertoo Danske Bank Suomen keskisuurista yritysasiakkaista vastaava johtaja Elina Fogelholm.
Fogelholmin mukaan rahoituskysynnän lisäksi rakennusalan elpyminen näkyy myös muun muassa sahatavaran kysynnän kasvuna Euroopassa.
