Juuri lausunnoilla olleessa luonnoksessa hallituksen esitykseksi ehdotetaan ajoneuvoveron korottamista noin 35 miljoonalla eurolla vuoden 2026 tasossa. Esitys kohdistuisi erityisesti täyssähköautojen ja ladattavien hybridien perusveroon ja käyttövoimaveroon. Ehdotettu muutos käytännössä poistaisi sähköautojen ajoneuvoveroedun.
Täyssähköautojen vuosittainen ajoneuvoveron perusvero nousisi noin 53 euroa. Täyssähköhenkilöautojen ajoneuvoveron käyttövoimavero nousisi keskimääräin noin 35 euroa. Ladattavien hybridihenkilöautojen vuosittainen perusvero nousisi keskimäärin noin 38 euroa.
Ladattavien bensiinikäyttöisten hybridihenkilöautojen käyttövoimavero nousisi keskimäärin noin 40 euroa ja ladattavien dieselkäyttöisten hybridihenkilöautojen käyttövoimavero laskisi keskimäärin noin 140 euroa. Ladattavien hybridipakettiautojen perusvero nousisi keskimäärin noin 35 euroa.
Ajoneuvovero on vero, joka peritään ajoneuvon omistajalta tai haltijalta Suomessa. Se koskee useimpia tieliikenteessä käytettäviä ajoneuvoja, kuten henkilöautoja, pakettiautoja ja kuorma-autoja.
Ajoneuvovero koostuu kahdesta osasta: perusverosta ja käyttövoimaverosta. Perusvero perustuu ajoneuvon ominaisuuksiin, kuten sen hiilidioksidipäästöihin tai painoon. Käyttövoimavero koskee erityisesti ajoneuvoja, jotka käyttävät muuta polttoainetta kuin bensiiniä, kuten dieselautoja. Käyttövoimaveron tarkoitus on kompensoida näiden ajoneuvojen alempaa polttoaineverotusta.
Päästövähennysten toteutuminen vaarassa
Tuoreessa lausunnossa ja julkaisussa Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) ja Verotutkimuksen huippuyksikön (FIT) tutkijat Tuomas Kosonen, Marita Laukkanen, Kimmo Palanne ja Anna Sahari toteavat, että ajoneuvoveron korotus heikentäisi sähköautoilun suhteellista etua tilanteessa, jossa päästötavoitteiden saavuttaminen edellyttäisi sähköautokannan merkittävää ja ripeää kasvua.
Hallituksen kaavailema ajoneuvoveron korotus kasvattaa sähköautoilun kustannuksia, kun päästövähennysvelvoitteet edellyttäisivät sähköautokannan nopeaa kasvua. Kaavailtu muutos jatkaa linjaa, joka vaarantaa liikenteen päästövähennysten toteutumisen ja on ristiriidassa Suomen EU-sitoumusten kanssa.
Suomessa on lähes kolme miljoonaa henkilöautoa, mutta uusia autoja rekisteröidään vuosittain alle 100 000, mikä on hyvin vähän autokannan kokoon nähden. Vaikka täyssähköautojen osuus uusista rekisteröinneistä on ollut 10–40 prosenttia viime vuosina, niiden osuus koko autokannasta oli vain kolme prosenttia vuonna 2023.
Muissa pohjoismaissa sähköautojen hankintatuki suurempi
Päästötavoitteiden saavuttaminen vaatisi täyssähköautojen osuuden merkittävää kasvua.
Täyssähköautojen osuus on Suomessa myös pienempi kuin vertailumaissa, kuten Ruotsissa ja Tanskassa, joissa täyssähköautojen osuus on noin kuusi prosenttia. Norjassa yli viidennes autoista on täyssähköautoja.
Eroja selittävät maiden erilaiset etuudet sähköautoille. Esimerkiksi Ruotsissa sähköautojen hankintatuki on edelleen käytössä ja se on yli kolminkertainen Suomen jo poistettuun hankintatukeen verrattuna. Nollapäästöiset autot saavat myös merkittävän alennuksen ajoneuvoverosta.
”Suomalainen autokanta uudistuu hitaasti, jolloin myös sähköautojen osuus kasvaa hitaasti. Tarvitaan vahvoja kannustimia, jotta autokanta sähköistyisi riittävän nopeasti. Ilman riittäviä kannustimia me emme tule saavuttamaan ilmastotavoitteitamme ajoissa,” toteaa tutkimusprofessori Tuomas Kosonen.
Verotuksella on käyttäytymisvaikutuksia
Nykyinen hallitus on aiemmin päättänyt polttoaineveron ja jakeluvelvoitteen alennuksista sekä sähköautojen hankintatuen kumoamisesta. Myös nämä päätökset ovat omiaan hidastamaan autokannan sähköistymistä.
Vuonna 2024 täyssähköautojen osuus uusien autojen rekisteröinneistä ja käytettynä maahantuoduista autoista onkin kääntynyt laskuun.
Tammi-heinäkuussa Suomessa on rekisteröity noin 44 000 uutta henkilöautoa. Lukema on noin 17 prosenttia viime vuoden vastaavaa aikaa alempi.
Uusien autojen kysynnän väheneminen hidastaa autokannan sähköistymistä. Tammi-heinäkuun aikana ensirekisteröidyistä henkilöautoista hieman alle 27 prosenttia on ollut täyssähköautoja.
Täyssähköautojen osuus on tänä vuonna ollut kuitenkin noin viisi prosenttiyksikköä alempi kuin viime vuoden tammi-heinäkuussa. Vuoden 2023 sähköautojen osuutta voidaan luonnehtia poikkeukselliseksi, sillä rekisteriin päätyi komponenttipulan aiheuttamien pidentyneiden toimitusaikojen takia paljon jo vuonna 2022 tilattuja sähköautoja.
”Kaavailtu ajoneuvoveron muutos ja aiemmat päätökset vaikuttavat suoraan kuluttajien ostopäätöksiin ja hidastavat autokannan sähköistymistä. Tällaiset päätökset ovat selvästi ristiriidassa Suomen ilmastotavoitteiden ja EU-sitoumusten kanssa”, sanoo tutkimusprofessori Marita Laukkanen VATT:sta.
Toisin kuin luonnoksessa hallituksen esitykseksi väitetään, tutkimusten mukaan autoilun kustannuksilla on merkittävä vaikutus kuluttajien ostopäätöksiin. Nykyään kuluttajilla on käytettävissä runsaasti sovelluksia, joilla voi ostopäätöstä tehdessä vertailla eri autojen käyttökustannuksia, energiankulutuksen ja erilaiset verot huomioiden.
