Matalan markkinariskin sijoituskohteet kiinnostavat sijoittajia.
Yhdyskuntahyödykesektorin yhtiöt tarjoavat tyypillisesti sähkö-, kaasu-, tai vesialan palveluita tai tuotteita. Osa yhtiöistä on erikoistunut vain tiettyyn liiketoiminta-alueeseen, kun taas toiset toimivat arvoketjun kaikissa vaiheissa.
Sähköalan yhtiöiden toiminta kattaa yleensä sähkönsiirron, jakelun ja tuotannon. Kaasualalla toimivat yhtiöt keskittyvät kaasun siirtoon ja jakeluun; ne eivät itse poraa kaasua, vaan ostavat sitä ja myyvät edelleen kotitalouksille ja yhteisöille.
Joillakin suurilla yhdyskuntahyödyketoimijoilla on sekä sähkö- että kaasuliiketoimintaa, mutta vesialalla ne harvemmin toimivat. Vesialan yhtiöt keskittyvät puhtaan juomaveden toimittamiseen sekä erilaisiin jäteveden käsittelyratkaisuihin.
Helsingin pörssissä on kolme yhdyskuntahyödykesektorin yhtiötä: Fortum, Lamor ja Lassila & Tikanoja. S&P 500 -indeksissä niitä on puolestaan 31. Niistä suurin markkina-arvoltaan (163,7 miljardia dollaria) on uusiutuvan energian tuottaja ja myyjä NextEra Energy.
Valtion rooli yhdyskuntahyödykesektorilla
Valtiolla on merkittävä rooli monien yhdyskuntahyödyketoimijoiden omistajana, mikä auttaa turvaamaan kriittisten palveluiden, kuten sähkön, veden ja kaasun, tarjonnan. Valtion määräysvalta on keskeistä kansallisen turvallisuuden kannalta, koska sillä se varmistaa, että alan resursseja ja infrastruktuuria hallitaan ja suojellaan asianmukaisesti.
Lisäksi valtio sääntelee monia yhdyskuntahyödyketoimijoita, jotka usein ovat luonnollisia monopoleja. Sääntely rajoittaa hintojen nousemista tilanteissa, joissa ei ole kilpailua. Esimerkiksi Suomessa sähköalan kannattavuutta säännellään, jotta voitontavoittelu pysyisi tietyissä rajoissa.
Suomessa sähköalan sääntelyssä käytetään oikaistua pääoman tuottoa indikaattorina. Se lasketaan verkkokomponenttien lukumäärän ja yksikköhintojen sekä pito- ja keski-ikien avulla. Oikaistu pääoma tarkoittaa, että tuottokaton laskelmat tehdään valtion määrittämän ”kohtuullisen” tuoton pohjalta, minkä oletuksena on yhdenmukainen pääomarakenne kaikille alan yhtiöille.
Ulkomailla laskentatavat ovat usein samansuuntaisia, mutta sääntelyn asetukset voivat vaihdella maittain tai alueittain, kuten Yhdysvalloissa, missä joidenkin osavaltioiden välillä on eroja.
Yhdyskuntahyödykesektorin sääntely vaikuttaa merkittävästi alan osakkeiden hinnoitteluun, ja paljolti sen vuoksi niillä on joukkolainoihin verrattavia ominaisuuksia. Vaikka tuottopotentiaali on rajattu, liiketoiminta on monia muita sektoreita vakaampaa, ja kassavirrat ovat paremmin ennustettavissa.
Osinkotuoton merkitys
Osinkotuotto on tärkeä tekijä alan yhtiöiden valinnassa edellä mainittujen syiden vuoksi. Alan yhtiöt jakavat moniin muihin sektoreihin verrattuna suuremman osuuden tuloksestaan osinkoina. Viimeisen 20 vuoden keskimääräinen osinkotuotto Yhdysvaltain yhdyskuntahyödykesektorilla on ollut 3,3 prosenttia. Esimerkiksi S&P 500 -indeksin yhtiöiden keskimääräinen osinkotuotto on ollut samalla aikavälillä 1,8 prosenttia.
Yhdyskuntahyödykesektori on monille sijoittajille pitkien Yhdysvaltain valtionlainojen substituutti. Pitkien korkojen noustua vuosina 2021-2023 nähtiin rotaatio pois yhdyskuntahyödykesektorin osakkeista. Rotaation suunta on kääntynyt tänä vuonna, kun pitkät korot ovat olleet laskussa. Kyseisten sijoituskohteiden riskeissä on kuitenkin eroja. Vaikka sektoriin sijoittaminen on osakemarkkinoiden kohteista vähäriskisimpiä, on siinä korkeampi riski kuin valtionlainoissa.
Yhdyskuntahyödykesektori on ollut kuluvana vuonna tuottavin Yhdysvaltain osakemarkkinoiden 11 sektorista. Se on tuottanut 21,0 prosenttia tammikuun alusta, ja 7,3 prosenttia viimeisen kuukauden aikana. Vahvan kehityksen taustalla ovat koronlaskuodotukset. Yhdysvaltain keskuspankin odotetaan aloittavan ohjauskoron laskut syyskuussa.
Vuoden alussa amerikkalaisten yhdyskuntahyödykealan osakkeiden keskimääräinen osinkotuotto oli 3,3 prosenttia. Se oli sama kuin 20 vuoden keskiarvo. Tammikuun ja helmikuun aikana osinkotuotto nousi 3,5 prosenttiin, mutta on sittemmin laskenut kurssinousun myötä noin 2,8 prosenttiin.
Vahva kurssikehitys viittaa siihen, että osakemarkkina hinnoittelee merkittävää pitkien valtionlainojen korkotason laskua. Finanssikriisin 2007-2009 jälkeen yhdyskuntahyödykesektorin osinkotuotto on ollut yleensä korkeampi kuin 10-vuotisen valtionlainan tuotto, mutta viimeisen noin kahden vuoden aikana tilanne on ollut päinvastainen.
Osinkotuoton suhteellinen arvostustaso suhteessa riskittömään korkoon on haastavalla tasolla. Muilla arvostusmittareilla alan osakkeet ovat neutraalimmin arvostettuja. Sektorin tulostuotto on 4,7 prosenttia. Se on korkeampi kuin 4,3 prosenttia, joka on 10 vuoden mediaani. 20 vuoden mediaani on 5,1 prosenttia. Tulospohjaisten arvostuskertoimien nousu nykytasolta edellyttäisi todennäköisesti pitkien korkojen laskun jatkumista ilman merkittävää taloussuhdanteen heikentymistä.
Monille sijoittajille arvostuskertoimien nousua tärkeämpi tekijä on osinkotuoton lisäksi sektorin hajautushyöty ja taantumasuoja. Yhdyskuntahyödykkeiden viiden vuoden markkinabeeta on ollut historian saatossa matalin osakemarkkinoiden toimialoista. Heinäkuusta 1963 kesäkuuhun 2024 se oli keskimäärin 0,51.
Markkinabeeta mittaa systemaattista riskiä eli markkinariskiä. Matalan markkinariskin osakkeiden ylipainottaminen on nykytilanteessa perusteltua, jos arvioidaan taloussuhdanteen seuraavan historiallisesti tyypillistä sykliä. Korkoja lasketaan yleensä, kun suhdanne heikkenee. Suhdanteen heikentyessä osakekurssit laskevat, mutta matalan markkinariskin osakkeet keskimäärin muita vähemmän.
Sijoittajia kiinnostaa myös hajautushyöty suhteessa teknologiasektoriin. Yhdyskuntahyödykkeet hajauttavat erinomaisesti sijoitussalkkua, joka sisältää teknologiaosakkeita. Korkean teknologian toimialan ja yhdyskuntahyödykealan välinen keskimääräinen korrelaatio oli 0,33 heinäkuusta 1963 kesäkuuhun 2024, ja 0,54 aikajakson karhumarkkinoiden aikana. Siispä sektori on hajauttanut teknologia-alan osakkeiden riskiä myös silloin, kun sitä on eniten tarvittu.
