Arvonlisäveron korotuksen merkitys välttämättömyyshyödykkeissä, kuten sähkössä ja vedessä, tulee kahta kautta. Kuluttajan on vaikea väistää veroa ja sopeuttaa omaa talouttaan verrattuna moniin muihin hyödykkeisiin, joissa hän voi tarvittaessa kilpailuttaa tuotteensa tai siirtyä edullisempaan tuoteryhmään.
Toisaalta valtiolle välttämättömien infrahyödykkeiden veronkorotukset ovat varmempaa verotulon lisäystä kuin muiden hyödykkeiden ja palveluiden. Suomessa yleinen arvonlisäverokanta kohosi 24 prosentista 25,5 prosenttiin syyskuun alusta. Se vaikuttaa paitsi kuluttajiin myös yrityksiin ja yrittäjiin, koska isompi osa bruttomyynnistä menee veroihin, ja yritykselle jää vähemmän.
Kaikki yritykset eivät todellakaan voi lisätä veroa hintoihin sen vaikuttamatta myyntiin, koska talouskasvu ei synny tyhjästä. Infrastruktuurialat siirtävät veron pääsääntöisesti suoraan hintoihin.
Mistä on tultu?
Olemme kirjoittaneet sähkönsiirrosta useasti sen problemaattisuuden ja yhteiskunnallisen merkityksen vuoksi. Sähköverkkoja on parannettu, mikä on hyvä asia, mutta samalla hinnat ovat nousseet viimeisen 15 vuoden aikana huomattavasti inflaatiota nopeammin – ja samoin yritysten voitot kasvaneet.
Katsoimme hintakehitystä jutussa 18.2.2022 vuoteen 2021 saakka. 5-vuotisjaksoilla 2007-2011, 2012-2016, 2017-2021 keskimääräinen sähkönsiirron hinta on noussut kotitalouksilla 2,2-3,35 prosenttiyksikköä inflaatiota nopeammin per vuosi. Se tekee paljon 15 vuodessa.
Vuosina 2022-2023 sähkönsiirtohinnat laskivat kerrostalohuoneistoissa sekä pientaloissa, joissa ei ole sähkölämmitystä, noin prosentin vuodessa. Sähkölämmitteisissä pientaloissa kilowattikohtainen keskihinta nousi Energiaviraston tilaston perusteella 0,1-0,7 prosenttia vuodessa (luvut mediaaneja). Vaikka inflaatio oli mainittuina vuosina voimakasta, keskimäärin kuusi prosenttia vuodessa, se ei muuta hintakehityksen koko kuvaa 2000-luvulla.
Koska kyseessä on niin sanottu luonnollinen monopoli, alaa ja sen enimmäistuottoja säännellään eduskunnan ja Energiaviraston toimesta. Luonnollinen monopoli tarkoittaa, että kullakin maantieteellisellä alueella operoi vain yksi sähköverkkoyhtiö. Asiakas ei voi kilpailuttaa palveluntarjoajaa.
Mainitun pitkäaikaisen hinnannousun taustalla on alan isoimman yhtiön Fortumin sähkönsiirron (nyk. Caruna) ulosmyynti ja samaan aikaan tapahtuneet lainsäädäntömuutokset 2013.
Alueelliset hintaerot paisuvat entisestään
Kirjoitimme voimakkaista hintaeroista Caruna-konsernin kahden eri tytäryhtiön välillä viimeksi 8.4.2024.
Espoosta käsin johdettu Caruna on eriyttänyt hintansa siten, että Caruna Oy:n alueen mediaanihinta sähkölämmitteisessä pientalossa oli alkuvuonna 2024 noin 53 prosenttia Caruna Espoo Oy:tä korkeampi, kun mainittu ero vuoden 2013 alussa oli 13 prosenttia. Nyt ero on leventynyt entisestään.
Samansuuntainen kehitys on nähtävissä koko maan tasolla. Ongelmallisen siitä tekee se, että hinnankorotukset kohtelevat eri alueita epätasa-arvoisesti ja vaikuttavat ihmisten sosioekonomiseen asemaan. Esimerkiksi Caruna Oy:n sisällä on alueita, joissa verkon ylläpito on käytännössä halvempaa kuin Caruna Espoossa per asukas. Jyrkät hintaerot hidastavat myös vihreää siirtymää verrattuna loivempiin hintaeroihin.
Vai haluatko hankkia sähköauton yhtä helposti, jos sähkönsiirron kuukausittainen perusmaksu nousee joissakin tapauksissa sulakekoon kasvaessa 5-kertaiseksi naapurikunnan samanlaiseen alueeseen ja sulakkeeseen verrattuna?
Sähkönsiirron hinnannousua on hillitty uusimman sähkömarkkinalain päivityksen yhteydessä kesällä 2021. Kirjoitimme asiasta helmikuussa 2022.
Arvonlisäverokannan korotus lisää sähkönsiirron hintaongelmaa. Kun alueita kohdellaan jo nyt epätasa-arvoisesti, veronkorotus nostaa kalliimpien alueiden hintoja euromääräisesti enemmän kuin edullisten alueiden.
Alla olevassa taulukossa on laskettu kotimaan sähkönsiirtoyhtiöiden hintakehitys ala- ja yläkvartiilin sekä mediaanin osalta huoneistotyypeittäin 2008-2024. Alakvartiili tarkoittaa edullisimman neljänneksen ylärajaa (neljäsosa yrityksissä tätä halvempia), mediaani keskimmäistä havaintoa ja yläkvartaali kalliimman neljänneksen alarajaa (neljänneksällä yrityksistä tätä kalliimmat hinnat).
Kun hintaeroja tarkastellaan yläkvartiilin ja alakvartiilin erotuksena, erotus on kaikissa huoneistotyypeissä korkeimmillaan päätöshavainnoissa heinäkuulta 2024. K1:ssä (kerrostalohuoneisto) erotus on 3,9 senttiä, K2:ssa (ei-sähkölämmitteinen pientalo) 3,2 senttiä ja L1:ssä (sähkölämmitteinen pientalo) 1,8 senttiä kilowattitunnilta. Arvonlisävero syyskuun alusta lukien kasvattaa näitä eroja.
Koska arvonlisävero lisätään sekä siirtohintaan (perusmaksu + siirtomaksu) että sähköveroon (n. 2,8 s/kWh sis. alv.), 1,5 prosenttiyksikön korotus nostaa sähkösiirtolaskun kuten myös tavallisen sähkölaskun hintaa noin 1,2 prosenttia.
MTV Uutisten jutussa 17.8.2024 etujärjestö Energiateollisuuden toimitusjohtaja Jukka Leskelä totesi sähkölaskun nousevan noin 1,2 prosenttia.
Alan suurimmat toimijat Caruna Oy ja Elenia Verkko Oyj nostivat syyskuun alusta hintoja, ensin mainittu noin kaksi prosenttia ja jälkimmäinen 3,5 prosenttia ennen arvonlisäveroa. Veroineen hinnat kohoavat Caruna Oy:ssä keskimäärin 3,4 ja Eleniassa 4,5 prosenttia, eli selvästi enemmän kuin arvonlisäveron muutoksen vaikutus 1,2 prosenttiyksikköä. Caruna Espoo laski hintojaan, omakotitaloissa jopa 6,9 prosenttia ennen arvonlisäveroa.
Mikä ratkaisuksi?
Sähkönsiirto on problemaattisuutensa vuoksi ala, jossa verotuksen tulisi mielestäni perustua kulutukseen, kuten sähkövero jo perustuu.
Sillä ei lisättäisi jo valmiiksi yhteiskunnallisesti kriittisen alan epäoikeudenmukaisesti kohdistuvaa kulurasitetta ja alueiden eriarvoisuutta. Toinen vaihtoehto on kiinteä euromääräinen vero liittymätyypeittäin läpi maan.
Joku voi väittää, että arvonlisäveron luonne (lue: byrokratia) estää tämän, mutta joskus järki voi mennä muodon edelle. ”Arvonlisä” on jo terminä absurdi kahden yhdyskuntarakenteeltaan samanlaisen alueen täysin erilaisten siirtohintojen välillä.
Kiintoisat yhtiövertailut
Katsotaan lopuksi toimialalla eniten ja vähiten hintoja korottaneet yhtiöt viimeisen kymmenen vuoden aikana joulukuusta 2014 heinäkuuhun 2024. Hinnat taulukoissa ovat verollisia sähkönsiirtohintoja. Järjestys perustuu sähkönsiirron kokonaishinnan muutokseen keskimäärin kolmessa eri huoneistotyypissä.
Katsotaan lopuksi toimialan kalleimmat ja edullisimmat toimijat kotitalousasiakkaalle heinäkuussa 2024. Taulukossa on laskettu keskimääräinen sähkönsiirtohinta veroineen kolmessa eri huoneistotyypissä. Hintaerot johtuvat yhtiöiden erilaisista maantieteellisistä toimintaympäristöistä sekä yhtiökohtaisista päätöksistä, strategioista ja omistuspohjista.
Sähkön yksityistäminen oli virhe, se on yksi suurimpia jarruja investoinneille Suomeen. Kilpailijamaat pystyvät tarjoamaan edullista ja stabiilia valtiollista sähköä.
Tänään lehdestä poimittua: ”Jätti-investoinneissa Suomeen kova jarrutus: Pudotus 89 %. Suurinvestointeja on tullut tänä vuonna vireille nihkeästi.”
Kiinteistövero on noussut vielä sähköäkin enemmän, 6v sitte meillä oli kiinteistövero oli 700 euroa nyt 1200 euroa vuodessa, vaikka joka vuosi on tullut lisää ikä hyvitystä. Kiinteistöveroon menee jo enemmän kuin sähköön. Sähköön meillä menee n. 800 euroa.
Kuluttajan kannalta sähkönsiirron voi nyt kilpailuttaa Energiavirastolta kesäkuussa saadun ilahduttavan tulkinnan myötä. Kuluttaja saa ”vuokrata” liittymänsä ulkopuoliselle aggregaattorille. Tämä mahdollistaa nykyisen lain puitteissa murtaa tuo nykyinen siirtomaksujen hirttosilmukka. Syytä synkistelyyn ei siis enää ole.
Kiitos kommenteista. Onko sinulla akkuJukka lähdettä kommenttiisi (esim. linkki), mistä on kyse?
Minulla tässä ”oma lehmä ojassa”, koska olen tätä ratkaisua itse kehittänyt. Kyse on akkusähkösopimuksista kuluttajille, missä sähköverkon käyttöpaikka annetaan aggregaattorin käyttöön. Liittymän omistus ei muutu eli se pysyy nykyisellä omistajalla. Tätä toimintaa harjoittaa nyt teravoima.fi -sivuston takana oleva yhtiöni.
Pidin myös Omakotiliiton kanssa webinaarin aiheesta ja siitä löytyy tallenne YouTubesta.
https://youtube.com/live/FAubGUAehi4?feature=share