Danske Bank muutti allokaatiosuositustaan eli sijoitussuosituksia eri omaisuusluokkien välillä.
Maailman suurimmassa taloudessa on alkanut näkyä merkkejä pitkään jatkuneen noususuhdanteen hiipumisesta. Yhdysvaltojen työmarkkinoille syntyi elokuussa 142 000 maatalouden ulkopuolista työpaikkaa, mikä on vähemmän kuin ekonomistien keskimäärin odottama 165 000 työpaikkaa.
Markkinoilla on näkynyt hermostuneisuutta, mikä on näkynyt esimerkiksi pelkokerroin VIX:n rajuna hetkellisenä nousuna elokuun lopulla. Elokuun alussa pelätty taantumaindikaattori säikäytti markkinat, kun työttömyysasteen nousu laukaisi niin sanotun Sahmin säännön.
Sahm-sääntö (Sahm rule) on Yhdysvaltain keskuspankin entisen ekonomistin Claudia Sahmin kehittämä talouden indikaattori, jota käytetään ennustamaan taantumia.
Sahm-sääntö määrittelee taantuman alkaneeksi, kun kolmen kuukauden liukuva keskiarvo työttömyysasteesta nousee vähintään 0,5 prosenttiyksikköä enemmän kuin edellisen 12 kuukauden alin työttömyysaste.
Tämä sääntö perustuu havaintoon, että suurin osa taantumista seuraa nopeasti nousevaa työttömyysastetta. Sahm-sääntö on osoittautunut luotettavaksi ja nopeaksi taantuman tunnistajaksi verrattuna moniin muihin indikaattoreihin, mikä tekee siitä hyödyllisen työkalun talouspolitiikan suunnittelussa ja päätöksenteossa.
Muitakin syitä markkinahermoiluun löytyy.
Myös Japanin keskuspankin rahapolitiikalla on saattanut olla vaikutusta osakemarkkinoiden heikkoon kehitykseen viime viikkoina. Japanin keskuspankki on alkanut kiristämään rahapolitiikkaa, koska nousevan auringon maan inflaatio on ollut yli kaksi vuotta korkeampi kuin kahden prosentin tavoite.
Nouseva korkotaso on huono uutinen carry trade -sijoitusstrategialle. Carry trade on sijoitusstrategia, jossa otetaan lainaa matalamman korkotason valuutassa ja sijoitetaan se korkeamman tuoton kohteeseen. Japani on ollut suosittu strategian rahoituksen lähde, koska korkotaso on ollut pitkään lähellä nollaa.
Taantumapelot lisäävät kurssiheiluntaa
Danske Bank kertoo tuoreessa sijoitusnäkemyksessään, että se näkee useita mahdollisia riskitekijöitä osakemarkkinoiden kehitykselle. Sen vuoksi pankki on päivittänyt sijoitusnäkemystään ja muuttanut painotuksia osakkeiden ja korkosijoitusten välillä.
Pankin mukaan taantumapelot voivat johtaa lisääntyneeseen kurssiheiluntaan, eivätkä hyvätkään talousluvut välttämättä tue osakkeiden kehitystä merkittävästi. Lisäksi yritysten tuloskasvun odotukset ovat melko korkeat.
Heikommat talousluvut ja lisääntynyt kurssiheilunta edellyttävät Danske Bankin näkemyksen mukaan tasapainoisempaa painotusta osakkeiden ja korkojen välillä.
”Sijoittaja seilaa nyt aiempaa tuulisemmilla markkinoilla, ja on aika vähentää hieman riskejä”, toteaa Danske Bankin senioristrategi Kaisa Kivipelto.
Korkosijoituksilla on paikkansa
Kivipellon mielestä hyvä riskien hajauttaminen on aina tärkeää, ja tästä tuli erityisen ilmeistä, kun osakkeet laskivat elokuun alussa maailmanlaajuisesti merkittävästi lisääntyneiden taantumapelkojen vuoksi.
Samalla kuitenkin hajautus erityisesti omaisuuslajien välillä on osoittanut voimansa.
Samalla kun osakkeet ovat laskeneet, on markkinakorkojen lasku johtanut korkeampiin joukkovelkakirjojen hintoihin, mikä auttoi vähentämään tappioita hyvin hajautetussa salkussa, Kivipelto muistuttaa.
Korkosijoituksilla on nyt siten paikkansa sijoitussalkussa.
”Joukkovelkakirjat voivat siis vakauttaa salkkua markkinamyllerryksen aikana, ja nykyisellä korkotasolla ne myös tarjoavat kohtuullisen hyvää juoksevaa tuottoa kuponkikorkojen maksun myötä.”
Danske Bank näkee lähitulevaisuudessa jonkin verran mahdollista vastatuulta osakkeiden kehitykselle. Siksi pankki teki muutoksen osakkeiden ja korkosijoitusten välisessä painotuksessa. Pankki suosittelee nyt sijoittajille neutraalia painoa osakkeissa aiemman ylipainon sijaan.
Jännää kun vertailee sijoitussuosituksia rahastoja kauppaavilta pankeilta esim. Warren Buffettin ja kumppaneiden toimintatapaan.
Pitkän tähtäimen sijoittajan kannattaa oikeasti lisätä osakepainoa kun talous menee taantumaan ja ostaa kaiken aikaa koko taantuman ajan.
Osakkeet ovat edullisia huonoina aikoina ei nousukauden huippua lähestyttäessä.
Edellä mainittu koskee tietenkin vain sellaisia yhtiöitä joiden liiketoiminta on voitollista kaiken aikaa.
Kun nyt tuo Buffett tuli mainittua, niin Berkshire Hathawayn ”ankkuriomistuksiin” kuuluva Coca Cola kasvatti osinkoaan Koronan aikana, kun hyvin moni yhtiö jätti osingon maksamatta/lopetti omien osakkeiden ostamisen.
Helsingin pörssissä on valitettavan niukasti yhtiöitä jotka ovat samalla tapaa tasaisen tuottavia.
Todettakoon tasapuolisuuden nimissä, että syklisiä hyvin tuottavia yhtiöitä löytyy, jos osaa hypätä kyytiin oikeaan aikaan ja malttaa myydä ajoissa pois.
Ajoituksen suhteen maallikkona olen huomannut tasaisen tuoton globaalien markkinajohtajien olevan melko tuottavia sijoituskohteita yli suhdanteiden.
Osinkokuninkaiden tapauksessa laskeva kurssi on ollut Vahva osta suositus, joka perustuu tuloksiin ei arvailuun.
Hyvän jutun Erkkilä kirjoitti, kiitos jälleen kerran.