Yhdysvaltain osakemarkkinoilla nähtiin heikoin viikko paikallispankkikriisin ajankohdan, vuoden 2023 toisen maaliskuun viikon jälkeen. S&P 500 -indeksi tuotti viime viikon neljän kaupankäyntipäivän aikana -4,3 prosenttia. Syitä kurssilaskuun olivat muun muassa heikentyneet makrotalouden tilastot ja sijoittajasentimentti.
Viime viikolla julkaistut teollisuuden ja työmarkkinoiden tilastot indikoivat talouskasvun hidastumista. Ostopäälliköt odottavat teollisuuden aktiviteetin pysyvän matalalla tasolla. Työmarkkina on asteittain heikentymässä. Se on odotettua täystyöllisyyden jälkeisessä taloudessa.
Sijoittajien mielialaan vaikutti edellisellä viikolla julkaistu Nvidian osavuosikatsaus, joka oli lievä pettymys osakkeen hinnoittelun näkökulmasta. Edellisen kuuden kvartaalin kehityksestä on opittu, että Nvidian tulosraportin jälkeisen osakekurssireaktio on korreloinut keskeisten osakeindeksien seuraavan kahden viikon tuottokehityksen kanssa.
S&P 500 -indeksin tuotto on edelleen tukevasti 13,3 prosenttia plussalla tänä vuonna. Pistelukema on noussut 20,3 prosenttia vuoden aikana. Osakemarkkinan arvostustaso on vahvan kehityksen myötä korkea suhteessa historiaan. S&P 500 -indeksin yhtiöiden tulostuotto on 3,6 prosenttia ja EV/EBITDA on 16,4x, mikä selittyy erityisesti teknologiasektorin korkeilla kertoimilla. Teknologiasektorin tulostuotto on 2,6 prosenttia ja EV/EBITDA on 24,0x.

Taantumariskin hinnoittelu vaihtelee sijoitusinstrumenttien välillä
Taantumariskin kasvu on ollut markkinoiden puheenaihe. Yhdysvaltain 10-vuotisen ja 2-vuotisen valtionlainan tuottokäyrä kääntyi laskevasta nousevaksi viime viikolla, ja 10-vuotisen valtionlaina tuotto on taas korkeampi kuin 2-vuotisen valtionlainan tuotto.
Tuottoero on noin viisi korkopistettä eli 0,05 prosenttiyksikköä. 10-2-vuotista korkokäyrää pidetään hyvänä taantumaindikaattorina, koska se on ennustanut lähes kaikki taantumat viimeisen 50 vuoden aikana. Se on tyypillisesti kääntynyt nousevaksi noin 1-2 vuotta ennen taantuman alkamista.
Historiallisesti vähintään yhtä hyvä taantumaindikaattori, 10-vuotisen ja 3-kuukautisen valtionlainan tuottokäyrä, on yhä laskeva. Tuottoero on peräti -131 korkopistettä eli -1,31 prosenttiyksikköä. Tyypillisesti historiassa molemmat edellä mainituista tuottokäyristä ovat kääntyneet laskevasta nousevaksi ennen taantuman alkamista. New York Fedin aluepankin 10-vuotiseen ja 3-kuukautiseen tuottokäyrään perustuva malli antaa elokuun tilanteen mukaan 61,8 prosentin todennäköisyyden taantumalle vuoden 2025 elokuuhun mennessä.
Myös raaka-ainemarkkina hinnoittelee korkeata taantuman todennäköisyyttä. Esimerkiksi raakaöljyn ja teollisuusmetallien viimeaikaisten hintamuutosten perusteella taantuman todennäköisyys on JPMorganin analyysin mukaan yli 60 prosenttia. WTI-raakaöljyn hinta on laskenut noin 16 prosenttia heinäkuun alusta ja kuparin futuurihinta on halventunut noin kuusi prosenttia samalla ajanjaksolla.
Raaka-ainemarkkinan ennustevoima taantumaindikaattorina on kuitenkin viime vuosina ollut huomattavasti heikompi kuin valtionlainamarkkinan. Globaali kysyntä ja erityisesti Kiinan talouskasvu ovat keskeisiä raaka-aineiden hinta-ajureita, eivätkä ne yksin kerro Yhdysvaltain talouden mahdollisista ongelmia.
Osake- ja yrityslainamarkkinoiden hinnoittelu on optimistisempi kuin valtionlaina- ja raaka-ainemarkkinan. JPMorganin arvion mukaan S&P 500 -indeksin hinnoittelu indikoi vain yhdeksän prosentin taantuman todennäköisyyttä. Todennäköisyys on sama korkean luottoluokituksen yrityslainojen perusteella ja vielä 3-4 prosenttiyksikköä matalampi, jos taantuman todennäköisyyttä arvioidaan spekulatiivisten yrityslainojen hinnoittelun avulla.
Todennäköisyydet ovat matalia suhteessa rahapolitiikan syklin vaiheeseen ja heikentyvään makrotalouden kehitykseen. Ne ovat lähellä historiallisen toteuman todennäköisyyttä sattumanvaraisesti valittuna kuukautena; Yhdysvaltain talous on ollut noin 11 prosenttia kuukausista taantumassa vuoden 1971 jälkeen.
Syklisiä taantumia on nykyisin aiempaa harvemmin. Edellinen sellainen oli vuonna 2001. Sen jälkeisistä taantumista finanssikriisi 2007-2009 oli rakenteellinen, ja vuoden 2020 taantuma johtui tapahtumakohtaisesta tekijästä, Covid-19 pandemiasta.
Vaikuttaa siltä, että Yhdysvaltain talouden korkoriski on madaltunut ajan saatossa. Palvelusektorin osuus on kasvanut ja kotitalouksien velkakuorma on pienentynyt verrattuna finanssikriisiä edeltäviin vuosiin. Taloussyklit ovat pidempiä myös aktiivisemman rahapolitiikan ansiosta. Viime vuosien elvyttävä finanssipolitiikka on tasapainottanut koronnostojen talouskasvua hidastavaa vaikutusta.

Miten taantumien todennäköisyyksiä voi hyödyntää sijoitustoiminnassa?
Sijoittaja voi verrata riskillisten sijoitusinstrumenttien hinnoittelemaa taantuman todennäköisyyttä omaan näkemykseen. Jos oletetaan, että oma näkemys olisi lähellä toteumaa ja sen mukaan taantuman todennäköisyys olisi esimerkiksi 20 prosenttia, niin omaa näkemystä optimistisemmin hinnoiteltujen sijoitusinstrumenttien suhteellinen tuottoriski-suhde olisi heikompi kuin pessimistisemmin hinnoiteltujen sijoitustuotteiden.
Jos muita hintakehitykseen vaikuttavia tekijöitä ei huomioida, niin liian optimisesti hinnoiteltuja instrumentteja kannattaisi myydä lyhyeksi. Sitä vastoin sijoittajan kannattaisi ostaa liian pessimistisesti hinnoiteltuja sijoitusinstrumentteja. Niiden suhteellinen hintakehitys olisi vahvaa tilanteessa, jossa hinnoittelu lähestyisi oman näkemyksen taantuman todennäköisyyttä.
Itse taantuman todennäköisyyden lisäksi sijoittaja on kiinnostunut taantuman syvyydestä ja sen kestosta. Valtionlainamarkkinan hinnoittelu on indikoinut syvää taantumaa jo hyvän aikaa, koska 10-2-vuotinen korkokäyrä oli sekä laskevin että pisimpään laskeva yli 40 vuoteen. Toisaalta inflaatio oli korkein niin ikään noin 40 vuoteen. Sen vuoksi tuottokäyrän tulkinta on haasteellista.
Osake- ja yrityslainamarkkinoilla ei ole hinnoiteltu syvää taantumaa, esimerkiksi vuoden 2022 aikana hinnoittelu indikoi korkeintaan lievää sellaista.