Yhdysvaltojen keskuspankki on aloittanut ripeän koronlaskujen linjan. Se voi tarkoittaa laskevia korkoja myös euroalueelle ja Suomeen.
Keskuspankit ovat tehneet päätökset rahapolitiikan muutoksesta, joita ei markkinoilla ole ohitettu olan kohautuksella.
Ensin EKP:n neuvosto päätti kesäkuussa aloittaa korkojen laskemisen. Tuolloin EKP laski kaikkia kolmea ohjauskorkoa 0,25 prosenttia. Syyskuussa saatiin jatkoa, kun keskuspankki laski odotetusti talletuskorkoa. Tuolloin korkoa laskettiin 0,25 prosenttiyksikköä.
Yhdysvaltojen keskuspankki Fed puolestaan teki tällä viikolla historiallisen päätöksen, kun se päätti aloittaa ohjauskorkojen laskun poikkeuksellisen suurella 50 korkopisteen laskulla.
Kyseessä on Fedin ensimmäinen rahapolitiikan kevennys sitten vuoden 2020 ja sen aggressiivisimman inflaationtorjuntakampanjan päättyminen sitten 1980-luvun. USA:n ohjauskorot oli aiemmin pidetty vuoden korkeammalla tasolla heinäkuusta 2023 lähtien kuin kertaakaan 23 vuoteen.
USA:n keskuspankilla on varaa koronlaskuun, koska Yhdysvaltojen inflaatio on maltillistunut. Lisäksi työmarkkinoiden hyvä vire on hiipunut. Kesäkuussa maassa syntyi 118 000 uutta työpaikkaa, heinäkuussa 89 000 ja elokuussa 142 000. Kaikki nämä työpaikat jäivät alle keskimääräisen 202 000 työpaikan kuukausittaisen lisäyksen 12 edellisen kuukauden aikana.
Markkinaodotusten mukaan ohjauskorkoa lasketaan seuraavan kahden vuoden aikana vähitellen, ja korkotaso asettuu alle kolmen prosenttiin. Mikäli talouskasvu ei pääse elpymään toivotulla tavalla laskevasta inflaatiosta huolimatta, on mahdollista, että korkoja lasketaan markkinaodotuksia enemmän.
Fedin avomarkkinakomitean mediaaniennuste antaa ymmärtää, että jatkossa korkojen lasku tapahtuisi melko hitaassa syklissä. Ohjauskorkoja leikattaisiin vielä kahdesti 25 korkopisteellä tänä vuonna, neljästi ensi vuonna ja kahdesti vuonna 2026.
Danske Bank arvioi viikkokatsauksessaan Fedin kuitenkin etenevän nopeammin ja leikkaavan korkoja 25 korkopisteellä joka kokouksessa ensi kesäkuuhun saakka.
”Myös uusi 50 korkopisteen lasku marraskuussa on mahdollinen, jos seuraavat kaksi USA:n työmarkkinaraporttia jäävät odotuksia heikommaksi”, pankki toteaa.
Mitä tuollainen vauhdikas korkojen lasku Yhdysvalloissa tarkoittaisi euroalueen ja Suomen korkokehityksen kannalta?
Danske Bankin mukaan Fedin korkoyllätyksen jälkeen markkina on voimistanut hinnoitteluaan myös EKP:n koronlaskujen suhteen. Lokakuun korkokokoukselle koronlaskun todennäköisyydeksi hinnoitellaan noin 65 prosenttia.
EKP voisi näin tehdä, jos inflaatiovaikeudet hellittäisivät lisää.
”Energian hintojen lasku yhdistettynä korkeaan vuodentakaiseen vertailutasoon voi painaa ylätason inflaation jo alle kahden prosentin tason syyskuussa”, Danske Bank toteaa.
EKP:lle voi silti olla viestinnällisesti hankalaa pitää korot paikoillaan lokakuussa, jos viimeisin inflaatiolukema alittaa tavoitteen, pankki toteaa.
