Omaisuudenhoidon pörssikonkari Hannu Angervuo kertoo, että metsäjätin liikevaihto on polkenut 25 vuotta paikallaan ja osaketuotto on jäänyt Helsingin pörssin indeksiä heikommaksi myös kuuden viimeisen vuoden aikana.
Sellun hinnan ja menekin romahdus kaatuivat sijoittajien syliin 16. lokakuuta, jolloin UPM pudotti tulosvaroituksen vuoden 2024 kannattavuudesta ja liikevaihdosta.
Spekulointeja sellun hinnan romahduksesta ei vielä tullut näkyviin vuoden 2022 heinäkuussa, jolloin UPM:n silloinen hallituksen puheenjohtaja eli Björn Wahlroos osti noin 17,6 miljoonalla eurolla puoli miljoonaa UPM:n osaketta.
Yhtiön osakekurssi liikkui noin 29 euron tasossa Wahlroosin oston aikaan. Korkeimmilleen eli 35,17 euroon yhtiön osakkeen arvo nousi vuoden 2024 toukokuussa.
Tulosvaroituksen seurauksena UPM:n osakekurssi heikkeni alle 28 euron tasolle eli alle Wahlroosin kahden vuoden takaisen ostohinnan.
Jussi Pesonen toimi yhtiön toimitusjohtajana vuosien 2004 ja 2023 aikana. Wahlroos työskenteli hallituksen puheenjohtajana vuodesta 2008 – 2024 kevään välisenä aikana.
Kummatkin ovat kääntäneet yhtiötä nopeiden ottein etenkin selluun ja biodieseliin, josta eri alan yhtiöiden tulovirrat ovat tyrehtyneet vuoden aikana. Sekoitevelvoitteen vähentäminen ja ylitarjonta sotkevat biomarkkinoita.
Omistaja-arvo pakkasella
Wahlroos on korostanut hengästymiseen asti omistaja-arvoa. UPM:n osaketuotto on Angervuon laskelmien mukaan noussut 66 prosenttia 25 vuoden aikana, mutta yhtiö jää lähes puoleen Helsingin pörssin 115 prosentin tuotoista. Osakkeen vuosituotoksi on tullut 1,2 prosenttia 25 vuoden aikana.
Angervuon mukaan yhtiön omistaja-arvon eli osakkeen tuotto on painunut viimeisen kuuden vuoden aikana 6,4 prosenttia miinukselle ja Helsingin pörssi on sitä vastoin noussut noin 15,3 prosenttia plussalle.
”Sijoittajien riskinä on UPM:ssä se, että yhtiö on keskittynyt raaka-aineiden, kuten sellun ja esimerkiksi biodieselin tuotantoon, joka voi painua jopa tappiolle kuluvalta vuodelta”, Angervuo arvioi.
UPM-Kymmenen osakekurssi on halventunut noin 16 prosenttia 12 kuukauden aikana.
Wahlroos ja Pesonen ovat vaalineet pörssiarvoa, joka oli 10,6 miljardia euroa ja kuluvan vuoden lokakuun puolivälissä 14,9 miljardia euroa eli vain noin 40 prosenttia 25 vuodessa. Angervuo pitää saavutusta pörssiarvossa ”puuhasteluna”.
Osakkeen hinta on seurannut ja seuraa siten pitkälle paperin ja sellun hintaa, joka on Uruguayn päätuotteelle eli eukalyptussellulle pudonnut lähes tuhannen dollarin tasosta noin 600 dollariin tonnilta. Pitkäkuituisen tuontisellun hinta Kiinassa on laskenut noin 1 000 dollarista noin 700 dollarin tasolle.
”Selluvarastot riittävät globaalisti nyt noin 50 päivän kulutukseen, mikä ylittää lähes tuplasti tavanomaisen tason. Kiina ostaa eniten eri sellulaatuja”, Angervuo viittaa alan markkinalähteisiin.
Liikevaihtoa junnannut paikallaan
Angervuo nostaa esiin riskinä sen, että UPM:n liikevaihto on junnannut neljännesvuosisadan paikallaan, eli noin 22 miljardin euron investoinnitkaan eivät ole nostaneet 12 kuukauden liikevaihtoa yli kymmenen miljardin euron rajapyykin kuin harvoina vuosina.
Yhtiön investoinnit ovat kohonneet noin kolme euroa miljardia yhtiön nettotulosta suuremmaksi 25 vuoden aikana.
”UPM:n liikevaihto kävi korkeimmillaan vuonna 2022, jolloin se ponnahti 11,7 miljardiin euroon etenkin ennätyksellisen korkean sellun hinnan ansiosta ”, Angervuo lisää.
Eri vuosikertomuksista voi poimia, että yksi maailman suurimmista metsäjäteistä teki vuonna 2 000 noin 9,6 miljardin euron liikevaihdon ja 25 vuotta myöhemmin eli vuonna 2 024 yhtiön liikevaihdoksi tulee ennusteen mukaan samaiset kymmenen miljardia.
UPM julkisti liikevaihdon lukujaan ennakkoon koko kuluvalta vuodelta tulosvaroituksensa yhteydessä 16.lokakuuta.
Angervuo jatkaa, että mikäli liikevaihto polkee paikallaan, joutuu yhtiö jatkossakin karsimaan kustannuksiaan kannattavuuden nimissä.
Yhtiö on vuosikertomusten mukaan saavuttanut noin 18 miljardin euron yhteenlasketun nettotuloksen 25 vuoden aikana, josta tulee noin 22 miljardia euroa investointien osuudeksi.
”Sijoittajat ihmettelevät syystäkin, miksi yhtiön liikevaihto ei ole 25 vuoden aikana ottanut kasvuharppauksia, vaikka yhtiö on investoinut yhteensä noin kolme miljardia euroa yhtiön yhteenlaskettua nettotulosta enemmän”, Angervuo toteaa
Yhtiön on jakanut ruhtinaallisesti osinkoja omistajilleen 25 vuoden aikana eli 11,8 miljardia euroa, joka tekee noin kaksikolmasosaa yhteenlasketusta nettotuloksesta.
Kovatahtinen saneeraus
Wahlroos ja Pesonen karsivat aikanaan yhtiötään kovin ottein. UPM on ajanut paperitehtaita alas, kuten Kajaanin, Kaipolan ja Voikkaan. Tehtaat ovat menneet myyntiin tai alasajon kohteeksi muun muassa Itävallassa, Ranskassa ja Englannissa sekä Yhdysvalloissa.
Suuren noin 900 miljoonan euron yritysoston eli Björnbergien suvun omistaman Myllykosken tehtaat ovat kaikki menneet kiinni.
Markkinalähteiden mukaan UPM painoi aikanaan paperin hinnoittelullaan Myllykosken puun ja kuoreen väliin, mikä antoi UPM:lle aseita paperiteollisuuden saneeraukseen.
Kustannusten karsinnan voimasta kertoo, että yhtiön väkimäärä on tehtaissa ja toimistoissa pudonnut vuoden 2 000 noin 32 755 henkilöstä ja 16 700 henkilöön eli palkollisen määrä on lähes puolittunut 25 vuodessa.
Noin 22 miljardin euron investoinneista on 25 vuoden aikana mennyt esimerkiksi noin 3,2 miljardia euroa Uruguayn uuteen sellutehtaaseen. Investointien julkistus sellun jättitehtaasta lennätti yhtiön osakekurssin noin 12 prosentin nousuun Helsingin pörssissä vuoden 2019 heinäkuussa.
Etenkin investoinnit selluun ovat kuroneet kiinni liikevaihdon pudotusta, joka on tullut paperitehtaiden alasajosta.
Tehokkuutta, mutta ei lisää myyntiä
Angervuo toteaa, että UPM:n tuotanto on neljännesvuosisadan aikana vaihtunut paperikoneista selluun ja samalla yhtiö on trimmannut tehokkuuttaan, mikä ei ole kuitenkaan tuonut lisää liikevaihtoa.
”UPM on siirtynyt jalostusketjussa paperista alaspäin selluun”, Angervuo pelkistää.
”Raaka-aineiden hinnat ovat pitkällä aikavälillä olleet laskevia, mikä toistuu sellussa ehkä useita vuosia eteenpäin. Lisäksi raaka-aineiden tuottaminen ja myyminen on alttiita talouden vaihtelulle, mikä näkyy UPM-Kymmenen tulosten jyrkässä heilunnassa”, Angervuo lisää,
UPM rakentaa nyt Saksan Leunaan kemiantehdasta, jonka investointi on paisunut jo 750 miljoonasta eurosta reilusti yli miljardiin euroon. Tehdas tuottaa pyökistä erilaisia kemian tuotteita ja käynnistynee kuiluvan vuoden lopulla
Analyytikot arvioivat tehtaan yltävän nollatulokseen vasta vuoden 2027 aikana.
”Sijoittajan näkökulmasta voi kysyä, miksi UPM ei ole nostamaan korkeamman jalostusasteen tarrojen liiketoimintaa”, Angervuo lisää.
Tässähän se nähdään Nallen talousosaaminen. Koska työntekijän palkka on tärkeämpi saada alas kuin liikevaihto ylös, niin tässä tulos.
Juuri näin on käynyt ja Nallen viisaus on ollut fluffia ja suurta mölyä!
Jos keskittyy omistaja-arvoon asiakasarvon sijaan niin juuri näin käy ennemmin tai myöhemmin. Nalle ja Jussi ehtivät luovia tämän sijoittajien silmissä, mutta uudella johdolla tämä fakta on käsissä.
Eiköhän me kuitenkin olla tyytyväisiä siihen, mitä lisäarvoa yhtiö tuottaa koko Suomelle jalostamalla pyöreää puuta erilaisiksi tuotteiksi maailman markkinoille.
UPM on selluyhtiö, muut tuotteet ovat kuitenkin marginaalissa ja niiden arvoketjuissa se on vain raaka-aineiden tuottaja. Bio-tuotteiden alla voi kertoa hienoja tarinoita, mutta fakta on että UPM jäi pakkausteollisuudessa jälkijunaan, koska se oli niin keskittynyt selluun ja painopapereihin liian pitkään. Raaka-ainetuottajan rooli ei koskaan ole arvoketjussa se kannattavin.Tämä realiteetti on uuden johdon haaste.
Otsikki ei vastaa sisältöä.
Parempi otsikko:”25 vuoden alisuorittaja UPM:llä uusi mahdollisuus johdon vaihtuessa. Wharloos ja Pesonen näivettivät kasvun ja omistaja-arvon.”
Kylläpä on höpöjuttu. Viimeiset 10v UPM kurssi yli 2,5-kertaistunut ja päälle hulppeat osingot. Paperin kysynnän romahdus on nerokkaasti paikattu sellulla ja biokemikaaleilla. Ainut hyvä vertailukohta Stora Enso jolla mennyt paljon huonommin osaamattoman johtonsa vuoksi. Erinomaista Nalle ja Pesonen!
Omistan UPM:n osakkeita, jotka on pääosin hankittu vuonna 2010-2011. Sijoitettu pääoma on tullut takaisin osinkoina ja osakkeen arvo on yli 2,5 kertainen hankintahintaan verrattuna. Olen tyytyväinen. Juttu ei ihan kuvaa todellisuutta.
Tämähän on suorastaan kuin vasemmistoliiton propagandasta ja kuten yleensä faktat aivan pielessä. Olikohan kirjoittajan ajatus syöttää lapasyöttö ay-liikkeelle ja vasemmisto joka jakaa tätä juttua somessa todisteena Nallen surkeudesta? Todellinen rimanalitus.
ostin upm osakkeita 2009 -2010 keskihinta 6.0 ekee . osinkoina pääoma parikertaa takaisin kurssi n 300 % ylös en valita