Yhtiön hallitus ja toimitusjohtaja Jani Nieminen ovat yhteisesti sopineet, että Nieminen jättää tehtävänsä. Nieminen aloitti Kojamon toimitusjohtajana vuonna 2011.
Kojamo on lähes kahdeksan miljardin euron asunto-omaisuuden arvollaan Suomen suurin yksityinen asuntosijoitusyhtiö. Yhtiö tarjoaa vuokra-asuntoja ja asumiseen liittyviä palveluja vuokralaisille Suomen kasvukeskuksissa.
Kojamon osake kääntyi heti maanantaina pörssin auettua selvään laskuun. Noin kello 14 osake on jo 4,4 prosentin laskussa.
Toimitusjohtajan välitön poisjäänti yhtiön vetovastuusta herättää epäilyn, että kyse on Niemisen potkuista. Näin markkinatkin tilanteen näyttävät tulkitsevan.
Tosin Kojamon hallituksen puheenjohtaja Mikael Aro vakuuttelee Kauppalehdelle, ettei Niemisen eroon liity mitään dramatiikkaa.
Yhtiön hallitus on nimittänyt Kojamon väliaikaiseksi toimitusjohtajaksi yhtiön talousjohtajan ja toimitusjohtajan sijaisen Erik Hjeltin. Hjelt aloittaa tehtävässä välittömästi. Hjelt on toiminut vuodesta 2015 lähtien Kojamon talousjohtajana, jossa roolissa hän jatkaa väliaikaisen toimitusjohtajuuden ohella.
Kojamon hallitus on käynnistänyt uuden toimitusjohtajan hakuprosessin.
”Niemisen johdolla Kojamo on kehittynyt Suomen suurimmaksi yksityiseksi asuntosijoitusyhtiöksi, jonka toiminta keskittyy suurimpiin kasvukeskuksiin. Kojamo on määrätietoisesti investoinut uudistuotantoon, kiinteistöjen konvertoimiseen asuinkäyttöön ja valmiiden asuntokohteiden ostoon sekä digitaaliseen kehitykseen ja palveluihin”, toteaa Aro.
Tulosvaroitus kesällä
Aron mukaan yhtiön tavoitteena on säilyttää yhtiön vahva taloudellinen asema ja sopeuttaa yhtiön toimintaa kiinteistömarkkinoiden epävarmuuden ja korkeamman korkoympäristön tuomiin haasteisiin.
”Uudelta toimitusjohtajalta odotamme Kojamon kokonaistilanteen vaatimaa pitkän aikavälin strategista lähestymistä”, kertoo Aro.
Kiinteistöjätti on tänä vuonna joutunut kohtaamaan sen karun tosiasian, että Suomessa on tällä hetkellä paljon vuokra-asuntojen ylitarjontaa.
Kojamo joutui heinäkuussa julkistamaan tulosvaroituksen. Yhtiö laski vuoden 2024 näkymiään liikevaihdosta ja kassavirrasta ennen käyttöpääoman muutosta.
Kojamo arvioi nyt konsernin liikevaihdon kasvavan vuonna 2024 edellisestä vuodesta 2–4 prosenttia. Lisäksi yhtiö arvioi konsernin kassavirran ennen käyttöpääoman muutosta vuonna 2024 olevan 142-152 miljoonaa euroa, ilman kertaluonteisia kuluja.
Viime vuonna yhtiön liikevaihto oli 413 miljoonaa euroa ja kassavirta ennen käyttöpääoman muutosta 167 miljoonaa euroa.
Aiemmin ensimmäisen vuosineljänneksen osavuosikatsauksen yhteydessä Kojamo oli arvioinut liikevaihdon kasvavan vuonna 2024 edellisestä vuodesta 4–7 prosenttia. Lisäksi yhtiö arvioi tuolloin konsernin kassavirran ennen käyttöpääoman muutosta olevan 152–164 miljoonaa euroa, ilman kertaluonteisia kuluja.
Vaikea vuokramarkkinatilanne riesana
Yhtiön mukaan markkinoilla on yhä runsaasti tarjontaa, ja kilpailutilanne on kova.
Ylitarjontatilanteen korjaantuminen on viivästynyt erityisesti siksi, että aiemmin aloitettujen hankkeiden valmistuminen on painottunut kuluvan vuoden ensimmäiselle puoliskolle, ja omistusasuntokohteiden myymättömiä uudisasuntoja on siirretty vuokramarkkinaan.
Väestönkasvu on jatkunut Helsingin, Tampereen ja Turun seuduilla sisäisen muuttoliikkeen ja maahanmuuton ansiosta, ja uusien asuntoaloitusten määrä on pysynyt poikkeuksellisen alhaisena, joka näkyy 2025 ja 2026 vähäisenä valmistuvien markkinaehtoisten asuntojen määränä. Kojamo odottaa näiden tekijöiden edelleen tasapainottavan vuokra-asuntojen kysyntää ja tarjontaa sekä johtavan vuokra-asuntotarjonnan supistumiseen markkinassa.
Markkinatilanne vaikuttaa Kojamon liikevaihdon kasvuun ja kassavirtaan ennen käyttöpääoman muutosta. Lisäksi tähän mittariin vaikuttaa alkuvuoden kylmä sää sekä syyskuussa voimaan tuleva arvonlisäveron korotus.
Kojamon kannattavuutta on rasittanut myös korkotason nousu. Tammi-kesäkuun aikana Kojamon nettorahoituskulut ovat nousseet lähes 49 miljoonaa euroon edellisvuoden 27 miljoonasta eurosta. Korkokulut kasvoivat vertailukaudesta 16,4 miljoonaa euroa, mikä johtui vertailukautta suuremmasta
korollisen velan määrästä ja korkojen noususta.
