Kullan hinta on noussut jyrkällä kulmakertoimella lokakuun 2023 alusta alkaen. Nyt kullan unssihinta on noussut jo yli 2700 dollariin. Viisi vuotta sitten jalometallin hinta oli 1500 dollaria.
Yhdysvaltain vaaleihin liittyvä epävarmuus ja kiristyneet jännitteet Lähi-idässä lisäsivät turvasatamaksi koettujen omaisuuserien kysyntää, ja samalla kevenevä rahapolitiikka pitää kullan hinnan korkealla.
Kullan hintakiito tapahtuu keskellä uudelleen voimistunutta geopoliittista epävarmuutta Lähi-idässä, kun alueen konflikti pahenee päivä päivältä. Viimeisin dramaattinen käänne tuli tällä viikolla Israelin surmattua Hamasin sotilaskomentajan ja poliittisen johtajan Yahya Sinwarin.
Sinwar oli yksi Hamasin perustajista ja toimi Gazan alueen johtajana. Hänellä oli keskeinen rooli Hamasin sotilaallisessa strategiassa ja operaatioiden johtamisessa. Hän oli Israelin tärkeimpiä kohteita, koska hänen katsottiin olevan vastuussa useista iskuista ja hyökkäyksistä Israelia vastaan. Sinwar oli myös tunnettu siitä, että hän kannatti tiukkaa ja sotilaallista linjaa konfliktissa Israelin kanssa.
”Lisäksi Lähi-idän huolien ohella lähestytään Yhdysvaltain vaaleja, jotka näyttävät olevan erittäin tiukat. Tämä luo valtavasti epävarmuutta, ja kulta on usein se turvasatama, johon turvaudutaan epävarmoina aikoina,” kertoo rahastoyhtiö WisdomTreen raaka-ainemarkkinoiden strategi Nitesh Shah uutistoimisto Reutersille.
Voiko hinta nousta jopa 3000 dollariin?
Kullan hinnan odotetaan nousevan entisestään jopa yli 2900 dollariin unssilta seuraavien 12 kuukauden aikana, ennustaa London Bullion Market Associationin (LBMA) vuosikokouksessa aiemmin tällä viikolla kokoontunut valtuuskunta.
”LBMA:n aiemmin tällä viikolla julkistama kysely, jossa kullan hinnan odotettiin nousevan lähelle 3000 dollaria ensi vuoden aikana ja hopean pärjäävän vielä paremmin, on mielestäni myös herättänyt huomiota,” kommentoi puolestaan Ole Hansen, Saxo Bankin raaka-ainestrategian johtaja Reutersille.
Kultamarkkinoilla on myös odotuksia siitä, että Yhdysvaltain keskuspankki jatkaa koronlaskulinjaansa loppuvuoden ajan. Kun korot laskevat, kullan hinta saa usein tuulta purjeisiinsa. Viime kuussa Fed laski korkoja ensimmäistä kertaa yli neljään vuoteen.
Kullan hinnan nousu on johtunut suurelta osin myös keskuspankkien valtavasta kiinnostuksesta kultaa kohtaan viime vuosina. World Gold Councilin mukaan maailman keskuspankit ostivat yli 1000 tonnia kultaa kummankin viimeisen kahden vuoden aikana. Ennen näitä vuosia tätä rajaa ei ollut koskaan ylitetty.
Erityisesti Kiina on ollut ahkera kullan hamstraaja. Kiinan keskuspankki ostaa aktiivisesti kultaa luultavasti useista strategisista ja taloudellisista syistä.
Ensinnäkin Kiina pyrkii vähentämään riippuvuuttaan Yhdysvaltain dollarista ja muista länsimaisista valuutoista monipuolistamalla valuuttavarantojaan. Kulta on turvallinen ja likvidi omaisuuserä, joka ei ole sidottu yhteen valuuttaan tai poliittiseen riskiin, mikä tekee siitä houkuttelevan vaihtoehdon Kiinalle.
Toiseksi maailmantalouden epävarmuus ja erityisesti jännitteet Yhdysvaltojen kanssa ovat saaneet Kiinan etsimään turvasatamia varannoilleen.
Kulta säilyttää arvonsa myös kriisitilanteissa ja tarjoaa suojan mahdollisia taloudellisia pakotteita vastaan.
Valtioiden alijäämien kasvu ruokkii kullan kysyntää
Kiina pyrkii kultaostoillaan myös vahvistamaan juanin asemaa kansainvälisessä kaupassa ja rahoituksessa. Suurempi kultavaranto voi parantaa luottamusta juaniin valuuttana, joka on tuettu konkreettisella ja arvokkaalla omaisuuserällä.
”Yhdysvaltojen ja Kiinan suhteet ovat olleet jännittyneet jo jonkin aikaa, ja viime vuoden aikana tilanne on ollut vielä pahempi. On järkevää, että he pyrkivät vähentämään riippuvuuttaan dollarista”, kertoo uutistoimisto ABC Newsille Duke-yliopiston Fuqua School of Businessin professori Campbell Harvey, joka tutkii raaka-aineiden hintoja.
Kuitenkin keskuspankkien kullanostot hidastuivat tämän vuoden puolivälissä, kertoi World Gold Council heinäkuussa. Kiinan keskuspankki on keskeyttänyt kullanostonsa viimeisten viiden kuukauden aikana.
Kullan kysyntää ajaa ylös myös iso useiden valtioiden rakenteellinen talousongelma. GoldSeek.comin perustaja ja toimitusjohtaja Peter Spina arvioi, että valtioiden velkojen ja alijäämien kasvu aiheuttaa kasvavia ongelmia.
”Hallitukset käyttävät liikaa rahaa, ja on nähtävissä, miten tämä hoidetaan myöhemmin. Näiden massiivisten velkataakkojen hallitsemiseksi tarvitaan yhä enemmän ja enemmän rahan painamista.”
Bank of American mukaan kulta on nyt ohittanut euron ja noussut maailman suurimmaksi valuuttavarannoksi Yhdysvaltain dollarin jälkeen, ja sen osuus valuuttavarannosta on jo 16 prosenttia.
Lue myös tämä: Kultaan sijoittaminen käytännössä – neljä vaihtoehtoista tapaa
