Suomessa kultaan sijoittaminen onnistuu melko helposti useilla eri tavoilla.
Kulta on hyvin spekulatiivinen omaisuuserä, joka ei tuota omistajalleen osinkoja tai korkotuottoja. Miksi siihen siis sijoitetaan?
Yksi merkittävimpiä kullan etuja on sen suoja inflaatiota vastaan. Kultaan sijoittaminen on ollut aikojen saatossa suosittua, koska tämä jalometalli on historiallisesti säilyttänyt arvonsa hyvin pitkällä aikavälillä, ja erityisesti korkean inflaation aikana kullan arvo on usein noussut.
Joidenkin sijoitusammattilaisten mielestä kultaharkkoja tulisikin verrata setelirahaan, mutta sillä keskeisellä erolla, että kullan edellytykset säilyttää ostovoimansa on paljon parempi.
Kun valuutan ostovoima heikkenee, kulta toimii arvon säilyttäjänä, koska sen fyysinen niukkuus ja kysyntä pysyvät vakaina.
Toinen tärkeä etu on kullan toimiminen turvasatamana taloudellisissa kriiseissä. Epävarmoina aikoina, kuten taloudellisten tai geopoliittisten kriisien aikana, sijoittajat suuntaavat usein kultaan, koska sen arvo ei ole riippuvainen yksittäisestä maasta, keskuspankista tai yrityksestä.
Kullan kysyntä kasvaa yleensä silloin, kun muut omaisuusluokat, kuten osakkeet, ovat laskussa, mikä tekee siitä arvokkaan hajautusvälineen. Siksi kultaa pidetään myös hyvänä keino hajauttaa sijoitussalkkua. Se ei yleensä liiku samassa tahdissa muiden omaisuuslajien, kuten osakkeiden tai joukkovelkakirjojen, kanssa.
Kultaan sijoittaminen voi tasapainottaa sijoittajan sijoitussalkun riskejä ja vähentää salkun kokonaisvolatiliteettia.
Lisäksi kulta on globaalisti hyväksytty ja vaihdettava omaisuuserä, mikä tekee siitä likvidin sijoituskohteen. Vaikka kultaan sijoittaminen ei tuota säännöllistä kassavirtaa, se on helppo muuttaa rahaksi, ja sen hinta on suhteellisen läpinäkyvä kansainvälisillä markkinoilla.
Vaikka kulta on historiallisesti säilyttänyt arvonsa pitkällä aikavälillä, sen hinnan vaihtelut voivat olla suuria lyhyellä aikavälillä. Kullan hintaan vaikuttavat muun muassa maailmanmarkkinoiden kysyntä ja tarjonta, keskuspankkien toimet ja geopoliittiset jännitteet.
Lisäksi kullan hintakehitystä on vaikea ennustaa, koska sen arvottamiseen ei löydy esimerkiksi samanlaisia arvonmääritysmenetelmiä kuten osakkeista löytyy.
Sijoittaja voi hyötyä kullan hinnannoususta neljällä tavalla: sijoittamalla fyysiseen kultaan, sijoittamalla kultaan sijoittaviin rahastoihin, sijoittamalla kultayhtiöihin tai sijoittamalla kullantuottajayhtiöihin sijoittaviin rahastoihin.
Sijoittaminen fyysiseen kultaan
Yksi yleisimmistä tavoista sijoittaa kultaan on fyysisen kullan ostaminen. Tämä tarkoittaa esimerkiksi kultaharkkojen, -kolikkojen tai -korujen hankkimista.
Suomessa fyysistä kultaa voi ostaa useilta eri toimijoilta, kuten jalometallikauppiailta ja pankeilta. Suomessa on tunnettuja kultakauppiaita, jotka myyvät harkkoja ja kolikoita eri kokoisina. Pankit tarjoavat myös palveluja, joiden kautta asiakas voi ostaa kultaa.
Sijoittajan on kuitenkin tärkeää varmistaa, että hän ostaa kultaa luotettavalta taholta, sillä markkinoilla voi liikkua myös epäaitoja tuotteita.
Fyysisen kullan ostamisessa on kuitenkin omat haasteensa.
Yksi niistä on kullan säilyttäminen. Kulta on arvokasta, ja sen säilyttäminen kotona voi olla riskialtista, ellei sijoittajalla ole turvallista paikkaa, kuten kassakaappia. Tämän vuoksi osa sijoittajista valitsee säilyttää kultaa pankin tallelokerossa, mikä tuo lisäkustannuksia.
Kulta-ETF on helppo vaihtoehto kultasijoitukseen
Jos fyysisen kullan omistaminen ja sen säilytyksen vaiva eivät houkuttele, voit harkita sijoittamista kultaan erilaisten rahoitusinstrumenttien kautta. Yksi suosittu vaihtoehto on kultaan sidotut pörssinoteeratut indeksirahastot eli ETF-rahastot.
Pörssinoteerattu indeksirahasto on sijoitusrahasto, joka seuraa kullan hintaa ja jonka osakkeilla käydään kauppaa pörssissä samalla tavalla kuin osakkeilla. Tämän tyyppiset rahastot mahdollistavat sijoittamisen kullan hinnan kehitykseen ilman, että sinun tarvitsee ostaa fyysistä kultaa.
Suomalaiset sijoittajat voivat sijoittaa useisiin kansainvälisiin kulta-ETF-rahastoihin, jotka ovat saatavilla kotimaisten ja kansainvälisten sijoituspalvelujen sekä pörssien kautta.
Kulta-ETF:t tarjoavat mahdollisuuden seurata kullan hintakehitystä ilman fyysisen kullan omistamisen ja säilyttämisen vaivaa.
Esimerkiksi SPDR Gold Shares (GLD) on yksi maailman suurimmista ja tunnetuimmista kulta-ETF:stä. Se seuraa kullan spot-hintaa ja on fyysisesti tuettu, eli kullalla on vastine varastoissa. SPDR Gold Shares on listattu Yhdysvalloissa, mutta sen osakkeita voi ostaa useiden suomalaisten pankkien ja välittäjien kautta.
Toinen vastaavanlainen ETF on iShares Gold Trust (IAU), joka on myös suosittu fyysisesti tuettu kulta-ETF. Se tarjoaa pienemmät hallinnointikulut verrattuna iSharesin rahastoon. Sekin on listattu Yhdysvalloissa, ja myös siihen useat suomalaiset välittäjät mahdollistavat siihen sijoittamisen.
Xetra-Gold (4GLD) on fyysisesti tuettu kulta-ETF, joka on listattu Frankfurtin pörssissä Saksassa. Se on suosittu Euroopassa ja tarjoaa helpon pääsyn kullan hintakehitykseen.
Kulta-ETC poikkeaa hieman kulta-ETF:stä
Fyysisesti tuetut kulta-ETC (Exchange-Traded Commodities) ovat sijoitustuotteita, jotka seuraavat kullan hintaa, ja niiden taustalla on oikeaa, fyysistä kultaa. Tämä tarkoittaa, että jokaisen liikkeeseen lasketun ETC osalta rahasto tai liikkeeseenlaskija omistaa vastaavan määrän kultaa, joka varastoidaan usein turvallisiin säilytyspaikkoihin, kuten pankkien holveihin.
Käytännössä kulta-ETC toimii samalla tavalla kuin ETF, mutta ETF on teknisesti pörssinoteerattu rahasto, kun taas ETC on hyödykkeisiin sidottu velkainstrumentti. ETC:n omistaja ei välttämättä omista suoraan fyysistä kultaa, mutta ETC arvo perustuu siihen, että liikkeeseenlaskija takaa kullalla tuetun vakuuden.
Kuten kulta-ETF:t, myös fyysisesti tuetut kulta-ETC ovat suosittuja siksi, että ne antavat sijoittajille mahdollisuuden hyötyä kullan hintakehityksestä ilman, että heidän tarvitsee ostaa ja säilyttää fyysistä kultaa itse.
Suomessa kulta-ETC voi sijoittaa helposti eri sijoituspalvelujen ja pankkien kautta, ja niillä käydään kauppaa pörssissä kuten osakkeilla.
Invesco Physical Gold ETC fyysisesti tuettu kulta-ETC, joka seuraa kullan hintaa. Vaikka teknisesti se on ETC, ei ETF, sen käytännön toiminta on hyvin samankaltainen. Se on listattu useilla eurooppalaisilla pörsseillä, kuten Lontoon pörssissä, ja on saatavilla suomalaisille sijoittajille monien välittäjien kautta.
Kultaosakkeet tuovat oman lisäriskinsä
Kolmas tapa sijoittaa kultaan on yksinkertainen: sijoittaja voi ostaa kulta- tai kaivosyhtiöiden osakkeita.
Nämä yritykset ovat mukana kullan tuotannossa, ja niiden liiketoiminta on suoraan yhteydessä kullan hinnan kehitykseen. Tällainen sijoitustapa tarjoaa mahdollisuuden hyötyä kullan hinnan noususta, mutta samalla mukana on myös yritysriski, joka tulee jokaisen osakesijoituksen mukana.
Suomessa voit ostaa kaivosyhtiöiden osakkeita esimerkiksi Helsingin pörssin kautta tai kansainvälisistä pörsseistä.
Suomessa kultaan sijoittaminen onnistuu siis monella tavalla, ja jokaisella on omat etunsa ja haasteensa. Jos haluat konkreettisesti omistaa kullan, voit ostaa fyysistä kultaa ja miettiä sen säilytykseen liittyvät järjestelyt. Jos taas haluat hyötyä kullan hinnan kehityksestä ilman fyysistä omistamista, ETF-rahastot tai kaivosyhtiöiden osakkeet voivat olla sinulle sopivia vaihtoehtoja.
Kullantuottaja-ETF:t tarjoavat hajautuksen kultayhtiöihin
Kullantuottaja-ETF:t seuraavat kulta- ja kaivosyhtiöiden osakkeita.
Esimerkiksi VanEck Vectors Gold Miners ETF (GDX) on yksi suurimmista kullantuottaja-ETF-rahastoista, joka sijoittaa maailmanlaajuisesti merkittävimpiin kullankaivosyhtiöihin. Rahaston osakkeilla käydään kauppaa Yhdysvaltain markkinoilla, mutta suomalaiset sijoittajat voivat ostaa sitä monien välittäjien kautta.
Rahasto tarjoaa hyvän hajautuksen kullantuottajien keskuudessa ja on suosittu valinta kullantuottajasektorille sijoittavien keskuudessa.
Toinen vastaavantyyppinen rahasto, VanEck Vectors Junior Gold Miners ETF (GDXJ), keskittyy pienempiin kullankaivosyhtiöihin, joita kutsutaan usein juniorikaivosyhtiöiksi. Nämä yritykset ovat alkuvaiheessa tai keskittyvät kullan etsintään ja tuotannon kasvattamiseen.
Tämä rahasto on riskialttiimpi vaihtoehto kuin VanEck Vectors Gold Miners ETF, mutta se tarjoaa mahdollisuuden suurempiin tuottoihin, jos kullan hinta nousee ja yhtiöt onnistuvat liiketoiminnassaan.
Myös iShares MSCI Global Gold Miners ETF (RING) on suosittu kullantuottaja-ETF, joka sijoittaa maailmanlaajuisesti suuriin kullantuottajiin. Tämä ETF tarjoaa hajautuksen suurten kullankaivosyhtiöiden keskuudessa ja seuraa MSCI Global Gold Miners -indeksiä.
iShares MSCI Global Gold Miners ETF on hyvä valinta niille, jotka haluavat sijoittaa vakaampiin ja tunnetumpiin kullantuottajiin.
Sprott Gold Miners ETF (SGDM) keskittyy puolestaan kullantuottajiin, jotka ovat taloudellisesti vahvoja ja joilla on vankka kaivostoiminta. Tämä ETF seuraa indeksiä, joka painottaa taloudellisesti vakaimpia ja parhaiten menestyviä kullankaivosyhtiöitä.