Suomen Asiakastieto Oy:n rekisterissä olevien maksuhäiriöisten henkilöiden määrä on jatkanut kasvuaan vuoden kolmannen kvartaalin aikana. Syyskuun lopussa heitä oli yhteensä 365 500.
Maksuhäiriöisiä kuluttajia jo 15 000 enemmän kuin 2023 lopussa.
Maksuhäiriöisten kuluttajien määrä on nyt käytännössä samalla tasolla kuin se oli vuoden 2022 joulukuussa, jolloin luottotietolain muutokset astuivat voimaan. Silloin maksuhäiriöisiä kuluttajia oli hieman yli 366 600. Aloita kaupankäynti kryptovaluutoilla Coinmotionin palvelussa. Käyttämällä alennuskoodia SRFI17X, saat 1%:n treidauskulut ensimmäiselle kuukaudelle (50% alennus).
“Luottotietolain muutosten tullessa voimaan rekisteristä poistui 18 600 yksityishenkilöä. Näiden henkilöiden maksuhäiriömerkinnät olisivat kuitenkin poistuneet ajan kanssa rekisteristä, koska he olivat jo maksaneet häiriön perusteena olevat velkansa”, kertoo Asiakastiedon varatoimitusjohtaja Mikko Karemo.Coinmotion / SalkunRakentaja
yhteistyötarjous
Maksuhäiriötilastojen valossa viimeisin luottotietolain muutos ei ole saanut aikaan parannusta tilanteeseen.
”Lukujen valossa näyttää siltä, että lakimuutos ei ole onnistunut vähentämään ylivelkaantuneiden henkilöiden määrää”, kertoo Asiakastiedon varatoimitusjohtaja Mikko Karemo.
Luottotietolain muutoksen tavoite on hyvä, mutta tulokset eivät mairittele
Luottotietolaki säätelee Suomessa yksilön ja yritysten luottotietojen käsittelyä. Se määrittää, kuinka ja millä perusteilla luottotietoja voidaan kerätä, säilyttää ja luovuttaa sekä milloin tiedot tulee poistaa rekistereistä. Lain tavoitteena on turvata henkilöiden yksityisyys ja oikeudet sekä luoda selkeät pelisäännöt luottotietojen käytölle taloudellisessa toiminnassa.
Suomessa luottotietolaki astui voimaan vuonna 2007. Se on kuitenkin käynyt läpi useita muutoksia sen jälkeen.
Yksi merkittävimmistä muutoksista tuli voimaan vuoden 2022 alusta, jolloin luottotietojen säilyttämisajat lyhenivät. Aikaisemmin maksuhäiriömerkintä säilyi rekisterissä jopa 3–4 vuotta, mutta lakimuutoksen myötä säilytysaika lyheni yhteen vuoteen, kun velka on maksettu tai velkajärjestely on päättynyt.
Lakimuutoksen tarkoituksena on ollut helpottaa velkaantuneiden mahdollisuuksia päästä takaisin taloudellisesti vakaampaan tilanteeseen nopeammin.
Tavoitteena muutoksessa oli tasapainottaa yksilön oikeudet ja velvollisuudet sekä suojata yksityisyyttä paremmin, mutta samalla tarjota taloudellisille toimijoille riittävät tiedot arvioimaan asiakkaiden luottokelpoisuutta.
Karemon mukaan viime vuoden pienempi maksuhäiriöisten kuluttajien määrä näyttää jääneen väliaikaiseksi ilmiöksi, sillä tällä hetkellä eroa vuoden 2022 lopun lukuihin on enää noin tuhat henkilöä.
Ensimmäisen maksuhäiriön saaneiden joukko on kasvanut kaikissa ikäluokissa verrattuna viime vuoden vastaavaan ajankohtaan. Määrällisesti eniten kasvua on tapahtunut 20-vuotiaiden ikäluokassa.
Ensimmäisen maksuhäiriömerkinnän saavien henkilöiden määrä on kasvanut jyrkästi vuoden 2024 aikana. Koska maksuhäiriöisten kuluttajien kokonaismäärä ei ole kasvanut yhtä voimakkaasti, johtuu ilmiö todennäköisesti siitä, että moni kuluttaja seilaa edestakaisin maksuhäiriön ja puhtaiden luottotietojen välillä.
Maksuhäiriömerkinnän nopea poistuminen ei kannusta velkaongelmaista kestävään muutokseen
Keromo painottaa, että ylivelkaantumisen partaalla elävälle kuluttajalle maksuhäiriö on sen luomista haasteista huolimatta tarpeellinen, sillä se katkaisee velkaantumisen kierteen. Uudistettu luottotietolaki on siksi hänen mielestään askel väärään suuntaan.
”Valitettavasti luottotietolain muutos on johtanut siihen, että jos maksuhäiriön perusteena olevan velan saa maksettua pois, poistuu myös maksuhäiriö 30 päivän päästä ja ylivelkaantuminen voi jatkua. Tästä voi syntyä kierre, jossa kuluttaja tasapainoilee kasvavien talousongelmien reunalla pitkiäkin aikoja.”
Karemon mukaan keskimäärin suomalaisella maksuhäiriöisellä henkilöllä on 14 maksuhäiriötä. Tällöin taloudelliset ongelmat ovat erittäin syviä.
Tällä hetkellä luottotietolaki ei kykene ehkäisemään alkavien maksuhäiriökierteiden syvenemistä, Karemo väittää.
”Se saattaa kannustaa maksamaan velat pois, mutta ei tue vastuullisen taloudenpidon oppimista tai kestäviin muutoksiin pyrkimistä.”
Vuonna 2024 henkilöille annetuista velkomustuomioista ylivoimaisesti suurin osa, 63 prosenttia, liittyy tili- ja kertaluottoihin tai kulutusluottoihin. Toiseksi yleisin syy velkomustuomiolle on maksamattomat postimyynti- ja verkko-ostokset, jotka muodostavat 16,5 prosenttia velkomustuomioista.
“Velkomustuomioiden perusteella monen kuluttajan ylivelkaantumisen ja maksuhäiriöiden taustalla on luotto, jota ei asiakkaan taloudellisen kokonaistilanteen perusteella olisi kannattanut myöntää. Luotonanto puutteellisilla tiedoilla ei ole kenenkään etu, ei yritysten eikä kuluttajan. Luotonantajien kannattaa kiinnittää taustojen tarkastamiseen erityistä huomiota, jotta ylivelkaantumista saataisiin ehkäistyä”, mainitsee Karemo.
