Osakemarkkinoilla on viime päivinä ollut positiivinen tunnelma. Yhdysvaltojen S&P 500 -osakeindeksi on jatkanut jyrkkää nousutrendiään, mikä alkoi lokakuun lopulla viime vuonna. Tosin Helsingin pörssi kyntää edelleen laskussa, kun pörssin osingot sisältävä tuottoindeksikin on laskenut kuukaudessa jo 5,6 prosenttia.
Kolmannen vuosineljänneksen tuloskaudella yhdysvaltalaisosakkeet ovat jälleen osoittaneet vahvuutensa verrattuna odotuksiin.
Amerikkalaisten yhtiöiden tuloskasvu jatkuu vahvana myös tulevina vuosineljänneksinä. Nordea ennustaa, että ensi vuonna tulosten odotetaan kasvavan 14 prosenttia ja seuraavana vuonna 13 prosenttia. Näissä luvuissa ei ole mukana vielä mahdollinen yritysveron alennus, jota tuleva presidentti Donald Trump saattaa tavoitella.
Yhdysvaltojen markkinoilla positiivista virettä on ylläpitänyt presidentinvaalien ratkeaminen ja odotukset siitä, että Trump tulisi toteuttamaan yritysmyönteistä talouspolitiikkaa.
Toinen vähintään yhtä tärkeä tekijä on rahapolitiikka. Keskuspankit ovat sekä euroalueella että Yhdysvalloissa aloittaneet ohjauskorkojen keventämisen.
Pankilta poikkeuksellinen käännös sijoitusnäkemyksessä
Näiden tekijöiden vuoksi Danske Bank kertoo muuttavansa sijoitusnäkemystään. Pankki nostaa näkemyksessään osakkeet ”kaksinkertaiseen ylipainoon” ja Yhdysvaltain osakkeet neutraalista painosta ylipainoon.
Osakkeet ovat olleet kaksinkertaisessa ylipainossa Dansken sijoitusnäkemyksessä viimeksi niinkin kauan aikaa sitten kuin vuonna 2018.
Pankin mukaan jo aiemmin oli nähtävissä, että koronlaskut tukevat globaalin kasvun piristymistä. Yhdysvaltojen presidentiksi valitun Trumpin odotetaan puolestaan tukevan Yhdysvaltojen talouskasvua entisestään.
Danske Bankin kaksinkertainen ylipaino on poikkeuksellista, kertoo pankin yksityistalouden ekonomisti Kaisa Kivipelto.
”Osakkeiden kaksinkertainen ylipaino ei ole yleistä Danske Bankin sijoitusnäkemyksissä, sillä viimeksi näin on ollut vuonna 2018. Trumpin ja republikaanien vaalivoitto tuo mukanaan merkittävää myötätuulta yhdysvaltalaisille osakkeille ja tukee entisestään talouden pehmeää laskua Yhdysvalloissa”, Kivipelto toteaa.
Donald Trumpilta odotetaan ekonomistin mukaan maan talouden kasvua tukevia suunnitelmia, kuten veronleikkauksia ja sääntelyn purkamista, jotka voivat parantaa yhdysvaltalaisten yritysten tuloskehitystä ja siten tukea osakemarkkinaa.
”Vaikka Trumpin valinta Yhdysvaltojen presidentiksi on herättänyt huolta Suomessa ja muualla Euroopassa, on Yhdysvaltojen kasvun säilyminen vahvana positiivinen ajuri globaalille osakemarkkinalle. Odotamme myös yritysten tuloskasvun jatkuvan hyvänä piristyvän talouden kehityksen tukemana.”
Toimialoista Danske Bank nostaa globaalin rahoitussektorin ylipainoon, koska ala hyötyy suunnitellusta sääntelynpurusta ja kasvun mukanaan tuomasta piristyneestä lainakysynnästä.
Korkosijoitukset pankki laskee sen sijaan kaksinkertaiseen alipainoon. Etenkään pidemmissä markkinakoroissa ei ole enää odotettavissa merkittävää laskua, ja lisäksi piristyvän kasvun ympäristössä osakkeiden odotetaan kehittyvän korkosijoituksia paremmin.
Kehittyvät markkinat vastatuulessa
Trump on pitkin vaalikautta korostanut tarvetta suosia Yhdysvaltojen omaa teollisuutta protektionistisella talouspolitiikalla, mikä saattaisi tarkoittaa korkeampia tuontitulleja.
Danske Bankin mukaan tällaisella linjalla voi olla vaikutuksia kehittyviin markkinoihin, joten laskee kehittyvien markkinoiden osakkeet neutraalista painosta alipainoon.
Myös perusteollisuuden pankki laskee neutraalista alipainoon, sillä se kärsii Kiinan talouden hitaasta kasvusta ja heikosta kysynnästä.
Kiinalaisten viranomaisten viimeaikaiset elvytystoimet ovat keskittyneet paikallishallinnon velkaongelmaan, jättäen muita keskeisiä ongelmia ratkaisematta. Tämä voi johtua siitä, että Peking saattaa varautua uuteen kauppasotaan Yhdysvaltoja vastaan.
Trumpin uudelleenvalinnan myötä kauppasodan uhka on konkretisoitunut. Yhdysvaltojen ja Kiinan välinen jännite lisää riskiä karttavaa ilmapiiriä.
Investointipankki Goldman Sachs arvioi, että viiden prosenttiyksikön nousu efektiivisessä tariffissa leikkaisi S&P500-indeksin yritysten tuloskasvua melko vähän, vain noin kaksi prosenttia.
