Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) mukaan Suomen talous on alkanut toipua taantumasta. Tosin lyhyen aikavälin kasvu jatkuu vaimeana.
Suomen BKT supistui 1,2 prosenttia vuonna 2023, mutta neljännesvuosikasvu kääntyi hienoiseen nousuun vuoden 2024 alkupuoliskolla. IMF odottaa taloudellisen toimeliaisuuden arvioidaan kuitenkin olevan heikkoa tänä vuonna, ja BKT:n vuotuisen kasvun valuuttarahasto odottaa olevan -0,3 prosenttia, sillä yksityiset investoinnit supistuvat edelleen.
Pidemmällä aikavälillä IMF odottaa Suomen BKT:n kasvavan 1,6 prosenttia vuonna 2025, kun yksityiset investoinnit elpyvät osittain ja yksityinen kulutus kohenee edelleen tilanteessa, jossa korot laskevat ja asuntojen hinnat vakautuvat.
Kokonaisinflaatio on jatkossa yhä pienempi ongelma Suomelle, kun se vakautuu kahden prosentin tuntumaan vuoden 2025 loppuun mennessä.
Työmarkkinoilla oikeansuuntaisia uudistuksia, tuottavuuden kasvu yhä heikkoa
Suomen talouden näkymiä heikentävät kuitenkin negatiiviset ulkoiset riskit, kuten Venäjän hyökkäyssodan vaikutukset.
IMF suosittelee Suomelle politiikkatoimia, jotka tukisivat kasvua ja vahvistaisivat taloutta. IMF:n politiikkasuosituksissa korostuvat julkisen talouden vakauttaminen ja velkasuhteen kääntäminen, työvoimaan osallistumisen lisääminen ja kasvun esteiden poistaminen yrityksiltä.
IMF:n mukaan Suomessa on viime vuosina toteutettu myönteisiä uudistuksia työllisyyden vahvistamiseksi: työttömyysetuuksia, sosiaaliturvaa ja verotusta on muutettu ja työllisyyspalveluja on kohennettu. Nämä uudistukset tukevat Suomen tavoitetta nostaa työmarkkinoiden osallistumisasteita lähemmäksi muiden Pohjoismaiden tasoa.
Järjestön mukaan Suomen työmarkkinoilla tarvitaan lisätoimia osallistumisasteiden nostamiseksi ja ammattitaidon kohtaanto-ongelmien vähentämiseksi.
Yritysten innovointi on jo vahvalla pohjalla, mutta lisää rakenteellisia uudistuksia
tarvitaan innovoinnin ja kasvun vahvistamiseksi, IMF suosittaa.
Suomen innovointitoiminta on erinomaista useiden mittareiden perusteella, ja Suomessa on huomattava riskipääomasektori. Tuottavuuden kasvu on kuitenkin heikkoa, joten rakenteellisia uudistuksia on jatkettava.
Julkinen velkaantuminen yhä ongelma
Riskipääomarahoituksen verotusta ja yritysten investointimenoihin liittyviä verohyvityksiä tulisi
tarkastella. IMF:n mukaan huomiota tulisi myös kiinnittää mahdollisiin markkinoillepääsyn esteisiin ja liialliseen sääntelyyn palvelusektorilla, jonka tuottavuuden kasvu on ollut pysähdyksissä viime
vuosina.
Järjestön mukaan Suomen julkisen talouden keskipitkän aikavälin sopeuttamista on lisättävä julkisen velan
vähentämiseksi.
Vuoden 2023 toimien lisäksi Suomen hallitus julkisti huhtikuussa 2024 uusia julkisen talouden vakauttamistoimia, jotka ovat tärkeä ensimmäinen askel julkisen talouden alijäämän vähentämiseksi. Vaikka talouden kehitys on edelleen heikkoa, nämä vakauttamistoimet ovat perusteltuja, sillä julkisen talouden alijäämää on alettava vähentää uskottavasti.
Näiden myönteisten toimien ohella tarvitaan valuuttarahaston mukaan lisätoimia erityisesti vuonna 2026 ja tulevina vuosina, jotta julkinen velka saadaan vakaaseen laskusuuntaan. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi viranomaisten tulisi vakauttaa julkisen talouden rahoitusasema vuoteen 2029 mennessä.
