Havahduin meneillään olevaan kryptohuumaan Helsingin Sanomien taloustoimittajan Alex af Heurlinin tviitistä 8.11.2024.
”FT:n mukaan Tetherin taustavaikuttaja Howard Lutnick on ehdolla Yhdysvaltain valtiovarainministeriksi. Tää on tosi outo maailma.”
Tether on niin sanottu stable coin eli ”vakaa virtuaalivaluutta” ja sen taustat ovat epämääräisiä.
Heurlin kirjoitti kryptoteemasta jutun HS Visioon 7.11.2024 otsikolla Donald Trumpin tausta¬joukoista löytyvät krypto¬markkinan keskeisimmät nimet, ote:
”Donald Trump muutti näkemystään bitcoinista ja muista kryptovaluutoista samoihin aikoihin, kun hänen presidentinvaalikampanjansa käynnistyi. Trumpin taustalta löytyy monia yhteyksiä kryptomaailmaan ja jäljet johtavat lopulta maailman suosituimpaan kryptovaluuttaan.”
Lehti kirjoittaa, kuinka tuleva Yhdysvaltain vastavalittu presidentti Donald Trump kirjoitti vielä vuonna 2019 Twitterissä (nykyinen X), että ilman valvontaa toimivat kryptomarkkinat voivat houkutella laitonta toimintaa, kuten huumekauppaa. Samoin vuonna 2021 Trump kertoi Fox Newsille karttavansa kryptosijoituksia ja kuvasi niitä ”mahdolliseksi katastrofiksi, joka odottaa toteutumistaan”.
Trumpin suhtautuminen kryptoihin kääntyi HS:n jutun mukaan ”joskus vuosien 2022-2023 aikana”.
Näen huolestuttavava, että Trump on kertonut haluavansa perustaa Yhdysvalloille ”strategisen bitcoin-reservin”. Huolestuttavaa tästä tekee se, että kyseessä on täysin spekulatiivinen virtuaalivaluutta, jonka hinta määräytyy puhtaasti kysynnän ja tarjonnan mukaan ilman niin sanottuja fundamentteja.
Bitcoinin arvo voi kasvaa täysin halllitsemattomasti ja laukaista talouteen erittäin isoja systeemisiä riskejä.
Osakesijoituksessa fundamentteja ovat taustalla oleva yritys ja sen liiketoiminta tunnuslukuineen, korkosijoituksessa koronmaksuvelvoite yritykseltä, pankilta tai valtiolta, joiden maksukykyä tarkastellaan tunnuslukujen avulla.
Raaka-aineissa fundamenteiksi tai taustatekijöiksi voidaan katsoa itse reaalinen omaisuushyödyke, jota voidaan käyttää teollisessa tuotannossa. Teollisuuden ja palveluiden tuotannon lopputarkoitus on viime kädessä kuluttajan perustarpeiden täyttäminen. Kiinteistö puolestaan tuottaa asumishyödykkeen, joka on yksi ihmisen perustarpeista.
Liiketoiminnalla ansaitseminen ja sitä kautta arvopaperin hinnoittelu perustuu joko suoraan tai välillisesti tähän perustarpeiden täyttämiseen. Virtuaalivaluutalla samaa yhteyttä on vaikea nähdä suhteessa niihin ladattuihin biljoonien (biljoonassa on 12 nollaa) dollarien arvoon.
Bitcoin-louhinta kuluttaa sähköä enemmän kuin Suomi
Bitcoineja on maailmassa rajallinen määrä, enimmillään 21 miljoonaa kappaletta. Niiden määrä lisääntyy louhinnilla, niin sanotulla data miningilla, joka kuluttaa valtavat määrät sähköä. Tällä hetkellä bitcoineja on kierrossa noin 19,8 miljoonaa kappaletta.
Englantilaisen Cambridgen yliopiston mukaan bitcoin-louhinta kuluttaa energiaa noin 175 terawattituntia vuodessa riippuen bitcoinin vallitsevasta dollarihinnasta.
Koko maailman sähkönkulutus on tällä hetkellä luokkaa 27 000 – 28 000 terawattituntia per vuosi (lähde: Statista) Suomessa sähkön kokonaiskulutus oli 80 terawattituntia vuonna 2023.
Yhden uuden bitcoinin louhiminen kuluttaa noin 6 400 000 kilowattituntia* sähköä, eli noin 400-500 sähkölämmitteisen omakotitalon verran vuodessa. (*lähde: nft evening)
Bitcoin-louhinnan vaatima erittäin iso 0,64 prosenttiin globaalista sähköntarpeesta yltävä sähkönkulutus on kestävyyshaaste. Sitä on yritetty ratkoa louhimalla vihreällä energialla. United Nations Universityn tutkimuksen mukaan 45 prosenttia louhinnan sähköstä tuotettiin hiilellä, 21 prosenttia maakaasulla, 16 prosenttia vesivoimalla ja yhdeksän prosenttia ydinvoimalla vuosina 2020-2021. (lähde: United Nations University)
Systeemiriski kasvaa
Kun kerrotaan kierrossa olevien bitcoinien määrä 19,8 miljoonaa nykyiselllä huippukurssilla 98 000 dollaria, saadaan virtuaalivaluutan markkina-arvoksi 1 940 miljardia dollaria.
Suomen valtion budjetti on 88 miljardia ja bruttokansantuote 290 miljardia euroa. Toisin sanoen bitcoinien globaali arvo on 6,4-kertainen verrattuna Suomen yritystoiminnan ja organisaatioiden vuotuiseen kokonaistuotantoon.
USA:n bruttokansantuote on 28 000 miljardia dollaria, eli se on puolestaan 14,4-kertainen bitcoinin arvoon verrattuna. USA:n liittovaltion tulobudjetti on 4 920 miljardia dollaria, eli enää vain 2,5-kertainen bitcoinien arvoon verrattuna.
Suhdeluvuista voi päätellä, että systeemiriski on huomattava ja se on kasvanut viime vuosina ja viikkoina räjähdysmäisesti.
Jos virtuaalivaluuttakupla romahtaa ja siihen liittyviä vastuita, velvoitteita ja vivutuksia kaatuu valtavia määriä valtioiden syliin, ollaan todella helisemässä. Tilannetta pahentaa se, että bitcoinin vaikutukset leviävät isoihin finanssi-instituutioihin ja yhä laajemmin sijoitusyhteisöön. Vuoden 2024 alussa saataville tuli USA:n arvopaperiviranomaisen SEC:in hyväksymiä bitcoin-etf:iä.
Voidaanko finanssikriisistä oppia mitään?
Finanssikriisin 2008-2009 juurisyy olivat USA:n heikkolaatuiset subprime-asuntolainat, joita finanssimaailma arvopaperisti, eli muutti arvopapereiksi ja myi ikään kuin vähäriskisinä sijoituksina eteenpäin.
Kun pohjalla oleva reaaliomaisuus osoittautui lähes arvottomaksi ja kun sen päälle oli rakennettu erilaisin vivutuksin jättimäinen finanssikorttitalo, seurasi kriisi, jossa USA:n valtio joutui pelastamaan pankkeja – ja sijoittaja Warren Buffett yhtiöineen ostamaan osakkeita isoja määriä erillisillä sopimuksilla. Perinteikkään, maailman johtaviin kuuluneen amerikkalaisen investointipankki Lehman Brothersin annettiin kaatua maksukyvyttömyyteen 15.9.2008.
Finanssikriisin aallot löivät pitkin ja poikin. Esimerkiksi kotimaisten metalliteollisuusyhtiöiden Outokummun, Rautaruukin ja Ponssen liikevaihto puolittui 2009. Markkina-arvo murentui osalla yhtiöistä murto-osaan kriisiä edeltäneestä tasosta ja lainsäädäntöä pantiin uusiksi.
Kun mietitään eri sijoituskohteita tai investointihyödykkeitä, ne toimivat syy-seuraus -suhteiltaan loppujen lopuksi melko yksinkertaisesti. Kun yrityksen tai osakkeen, korkosijoituksen, raaka-aineen, kiinteistön tai investointihyödykkeen hinta laskee voimakkaasti, siitä tulee jossakin vaiheessa joillekin sijoittajille ja investoijille erittäin houkutteleva ostokohde, koska tulevat tulonodotukset kohoavat suhteessa ostohintaan.
Näin markkinamekanismi toimii ja markkina korjaa itse itseään.
Kryptovaluutoilla ei lähtökohtaisesti ole vastaavia mitattavia tulonodotuksia. Kriisin sattuessa riittävää vastavoimaa ei välttämättä synny – kuten ei syntynyt arvopaperistetuille subprime-lainoille finanssikriisissä syksyllä 2008.
Kun virtuaalivaluuttojen arvo kohoaa jättimäiseksi, systeemiriski kasvaa. Kryptomarkkinoiden kokonaisarvoksi arvioidaan tällä hetkellä 3 300 miljardia dollaria, josta bitcoin edustaa noin 59 prosenttia. Myös kupla bitcoinin ulkopuolella on todella suuri.
Bitcoinin globaali markkina-arvo on jo 39 prosenttia (1940/4920) USA:n liittovaltion vuotuisesta tulobudjetista. Sama luku viisi vuotta sitten oli 4,3 prosenttia (147/3422).
Suhdeluku on lähes 10-kertaistunut.
Tämä kuvastaa systeemiriskiä. Valtio on viime kädessä eri asioiden takaaja ja korjaaja yhteiskunnassa.
Ennen Trumpin valintaa 4.11.2024 bitcoinin arvo oli 27 prosenttia USA:n liittovaltion budjettituloista. Toivottavasti näitä lukuja analysoi joku Yhdysvaltain valtionhallinnossa.
Bitcoin ei ole toimiva valuutta
Palataan alkuun. Bitcoinilla on varmasti jokin arvo jo pelkästään siksi, että sen ympärille on syntynyt valtava louhintateollisuus ja miljoonia uskollisia kannattajia.
Toimivaksi valuutaksi siitä ei ole, koska se täyttää vain yhden valuutalle asetetun tehtävän kolmesta ja sitäkään ei koko aikaa. Valuutan tehtävä on olla vaihdon väline, arvon mitta ja arvon säilyttäjä. Bitcoinista ei voi tulla toimivaa valuuttaa voimakkaan arvonvaihtelun vuoksi. Dollarin ja euron arvonvaihtelu on murto-osien murto-osia bitcoinista.
El Salvadorissa bitcoinia kokeiltiin kansanvaluuttana presidentin toimesta, mutta kansa hylkäsi virtuaalivaluutan. Ihmiset eivät tienneet, kuinka paljon bittirahassa maksetulla palkalla saa ostettua perushyödykkeitä, kuten ruokaa, asumista tai kulkemista ensi kuussa. Yle julkaisi tästä havainnollisen dokumentin 2022.
Arvon mittana bitcoin ei voi toimia samasta syystä, mutta arvoa se on useimpina aikoina säilyttänyt ja myös kasvattanut. Se ei ole ihme, koska huuma on kova ja tarjontaa on rajattu määrä.
Nvidian markkina-arvo 20.11.2024 oli 3,6 biljoonaa dollaria ja Applen 3,45 biljoonaa. Ensin mainittu on tehnyt liikevaihtoa 113 miljardia ja liikevoittoa 71 miljardia dollaria viimeksi kuluneen 12 kuukauden aikana (tulosjulkistus 20.11. huomioitu), Apple vastaavasti 391 miljardia liikevaihtoa ja 123 miljardia liiketulosta.
Nvidian markkina-arvo suhteessa liiketulokseen on 51 ja Applen 28. Ne ovat fundamentteja.
Osakemarkkinoiden tyypillinen tuotto-odotus on 7-10 prosenttia vuodessa miinus inflaatio. Tuotto-odotus perustuu yritysten kannattavaan liiketoimintaan, mahdolliseen kasvuun ja osingonjakoon.
Trump ja tämä päivä
Palataan Trumpiin. Hän kertoi tiistaina 19.11. valinneensa jutun alussa mainitun miljardööri Howard Lutnickin tulevaksi kauppaministerikseen.
Niin ikään samana päivänä Investor’s Business Daily julkaisi jutun otsikolla Trump Expands Crypto Reach With Acquisition Talks, Coinbase Meeting (Trump laajentaa krypto-otetta yrityskauppakeskusteluilla, Coinbase-tapaamisella).
Juttu kertoo, että digitaalisista varoista keskeisen osan presidentinvaalikampanjaansa tehneen Trumpin yhtiö Trump Media & Technology on ostamassa kryptokauppayhtiö Bakktia. Maanantaina Trump tapasi ison virtuaalivaluuttavälittäjä Coinbasen toimitusjohtaja Brian Armstrongin.
”Presidentiksi valittu käynnisti syyskuussa oman kryptovaluuttaprojektinsa, World Liberty Financialin. Trump, entinen kryptoskeptikko, antoi lukuisia kampanjalupauksia koskien digitaalista omaisuutta, mukaan lukien bitcoin-reservin rakentaminen, bitcoinin kansallistaminen ja SEC-johtajan Gary Genslerin erottaminen.”, Investor’s Business Daily kirjoittaa (suomennos).
Kryptohuumaan liittyy ikävä piirre
Palataan Suomeen. Jos on seurannut virtuaalivaluutoista käytävää keskustelua, siihen liittyy ikävä piirre. Keskustelu on yksipuolista ja paikoin asiatonta kriittisiä näkökulmia esittäviä kohtaan. Ikään kuin koko talousjärjestelmän pitäisi antaa ajaa laput silmillä rotkosta alas kenenkään piittaamatta tai kysymättä vaikeita kysymyksiä.
Tämä on näkyi esimerkiksi X-palvelussa asiattomana haukkumisena Suomen Pankin johtavaa neuvonantajaa Aleksi Grymiä kohtaan, joka kritoisi bitcoinia Taloussanomien haastattelussa 16.11.2024.
Osallistuin virtuaalivaluuttakeskusteluun X-palvelussa huolestuneena parisen viikkoa sitten. Kommentoin tuolloin:
”Täytyy toivoa että jenkkiyhteiskunta ei kallistu kryptoyhteiskunnan suuntaan. Emme tarvitse arpalipputaloutta. Trumpin kallistuminen kriittisyydestä kryptojen kannalle 2022-23 näyttää vaalipeliltä. Valuutta joka heiluu, ei voi olla valuutta, arpalippu kyllä. 🎲 #systeeminenriski”
Se herätti muutaman noteeraamisen arvoisen kommentin. Entinen pitkäaikainen Nokia-analyytikko ja USA:n liike- ja finanssimaailmassa pitkään työskennellyt Tero Kuittinen totesi:
”Kuule tää ei ole ”kallistumista”, tää on ny menoo. Dogecoinit tulee nyt eläkerahastoihin ja vivutetut kryptoindeksit vapautetaan appitreidaamiseen.”
Vastaavasti Vaasan yliopiston professori Timo Rothovius kommentoi:
”Trumpin kääntyminen kryptojen kannattajaksi saattoi toki olla vaalitaktiikkaa (onnistunutta sellaista), mutta saattoi mukana olla myös oman taloutensa parantamispyrkimystä (World Liberty Financial esimakuna).”
Grym puolestaan kommentoi 18.11.2024 hyvin asiallisesti häneen mielestäni täysin aiheettomasti kohdennettua kritiikkivyöryä:
”Ymmärrän, että kryptot herättävät tunteita. Bitcoin voi olla sinulle hyvin tärkeä. Se on aivan ok. Fakta kuitenkin on, että valtaosalle ne eivät merkitse mitään. Sekin on ok. Minun krypto-kommenttini eivät kohdistu kehenkään henkilöön, eikä kenenkään kannata niistä pahastua.”
Grymin ketjussa eräs kokenut sijoittaja kommentoi osuvasti:
”Täytyy muistaa, että kryptot on uskonto, jonka kriittinen tarkastelu aiheuttaa lahkolaisissa meteliä. Trumpin surrealistinen kiemurtelu aiheen ympärillä sai aikaan joukkohysterian.”
Lopuksi
Kryptotaloutta saa ja pitää kritisoida ja valvoa jo pelkästään siihen sijoittavien turvaksi ja globaalin finanssijärjestelmän suojelemiseksi. Trumpin toimet teeman ympärillä ovat mielestäni huolestuttavia.
Pelivaluutat eivät ole valtioiden pelaamista tai yritysten likviditeetinhallintaa varten. Onneksi Rothovius muistini mukaan aikanaan opetti Vaasan yliopistossa, että sijoittaja haluaa mieluummin valita itse toimialat, joihin sijoittaa. Siksi suhtaudun kielteisesti siihen, että pörssiyhtiöt – tai varsinkaan valtiot – lähtisivät kryptomarkkinoille sijoittajina.
Toinen syy on systeemiriski.
Nähdäkseni kryptojen osto-, allokaatio- tai omistussuositusten keskeinen tarkoitus on lisätä spekulatiivisen omaisuuserän kysyntää, nostaa sen arvoa ja ikään kuin normalisoida se sijoituskohteena, vaikka se ei sitä ole.
Toivottavaa on, että Trump ei sahaa oksia liittovaltion taloudelta jo ennen virkaanastumistaan ja että kryptovaluuttojen regulaatio on järkevää ja asianmukaista.
Arpalipuilla, kasinoilla ja äärispekulatiivisilla sijoituskohteilla on oma paikkansa ja myös viihteellinen arvonsa yhteiskunnassa, mutta ilman valvontaa ja tarkkaa sääntelyä ne eivät toimi. Kryptosijoittajat ovat äärimmäisen riippuvaisia sijoituskohteidensa jokahetkisistä dollarimääräisistä noteerauksista ja tarvitsevat siksi erittäin kriittisesti toimivaa niin sanottua FIAT-talousjärjestelmää ympärilleen.
HS Vision taloustoimittajat Heurlin ja Elina Lappalainen keskustelivat kryptoteemasta näkökulmineen virtuaalivaluuttavälittäjä Coinmotionin edustajan Thomas Brandin kanssa podcastissa 15.11.2024.
Minkälaisia talouden suoria vaikutuksia ja heijastevaikutuksia näet siinä, että republikaanien havittelema BTC-reservi muodostettaisiin ainakin puheiden perusteella sillä, että reservikullan tai sen kultasertifikaattien arvo revalvoidaan kullan nykymarkkinahintoihin (ilman että reservikulta tai kultasertifikaatit tulisivat markkinoille), jolloin nykyarvon ja vanhan arvon erotus tuottaisi taikarahaa, jolla ostetaan BTC:tä? En ole ekonomi, enkä välttämättä ymmärtänyt oikein, mutta kuulostaa melko inflatoriselta, jos reilut 8000 tonnia kultaa arvotetaan uudelleen 1970-luvun hinnoista tämän päivän hintoihin ja näiden erotus tulee sitten lisäksi taloudessa kiertävää rahaa (jahka hodlaajat suostuvat vaihtamaan BTC:nsä printtirahaan). Miten kannattaisi varautua, jos tällainen BTC-reservi muodostetaan kuvatulla tavalla?
Millä se uudelleen arvotettu kultareservi muutetaan rahaksi muuten kuin myymällä tai sitä vastaan lainaa ottamalla?
Ajatus on käsittääkseni se, että FED pankit toimittavat kultasertifikaatit valtionvarainministeriöön, joka päivittää ne uusiksi kultasertifikaateiksi tämän päivän hinnalla. Tämän jälkeen valtionvarainministeriö palauttaa kultasertifikaatit FED pankeille, jotka sitten maksavat erotuksen valtionvarainministeriölle käytännössä painamalla lisää rahaa räkä poskessa. Peruste näyttäisi olevan kirjanpitotekninen asia. Haastattelujen perusteella fyysinen kulta säilyy holvissa, eikä sertifikaatti vaihda omistajaa, ne vain korvataan uusilla.
Tuolta voi lukea lisää:
https://www.coinspeaker.com/lummis-fed-gold-bitcoin-reserves/
Sijoituskohteista keskustellessa asiat eivät koskaan saa olla ”henkilökohtaisia”.
Taitava sijoittaja mielestäni kuuntelee erityisesti niitä, joiden kanssa on eri mieltä.
Meteli on tottakai suuri mikäli uusi järjestelmä nousee haastamaan laajalti levinnyttä vanhaa paperista uskomusjärjestelmää. Toisaalta jospa onkin niin, että Btc arvo on vakaa, viivasuoraa melkein, mutta Fiat on menettänyt arvoaan? Toimittajankin Fiat pankkisiirtoja, varsinkin mm. valuuttamaksuja, jo suoritetaan tehokkaammin/edullisemmin ko. kryptoja käyttäen. Sähkönkulutus valtavissa datawarehouse:issa mahdollistamaan ’Temu’-ostokset/Ai/fiat/…-palvelut toimittajalle vaikuttavat luonnollisilta. Parranpärinää aiheutti jo aikanaan saamalla oravannahkaan vaihdossa ’paperia’, puhumattakaan mikäli arvo vaihteli päivästä toiseen, inflaatio/devalvaatio/muu systeeminen shokki.
Finanssi alan vanhat ’Hevosten käytäjtäjät’ ihmeissään kun autot tulee tilalle, ja finassi-liikenne uudistuu kokonaan. Samion kuin kävi hevosten ja autojen kanssa
Tämä on varmaan suurelta osin copypastea, joten en jaksa perehtyä joka epäkohtaan, mutta otetaan nää helpot yleisimmät pois; myöskään dollari tai euro ei perustu mihinkään ”fundamentteihin”. Bitcoin ei myöskään VAADI julmattoman paljon laskentatehoa, vaan koko verkko pyörisi ihan vaikka ”toimittajan” kotikoneella.
Kelluvan valuutan, kuten euro ja dollari, arvo perustuu aika pitkälti siihen, että keskuspankit työskentelevät säilyttääkseen talousalueen hintavakauden. Rahan arvo määräytyy vaihdon välineenä, mutta siihen vaikuttaa myös, kuinka paljon rahaa on kierrossa. Kun keskuspankki laskee ohjauskorkoa, otetaan lisää lainaa, ja talous kasvaa, kunnes inflaatio, jota yleensä tarkastellaan hintojennousun painotettuna keskiarvona, alkaa verottaa ostovoimaa. Tällöin ohjauskorkoa nostetaan ja rahaa kiertää taloudessa vähemmän. Näin ollen rahan arvolle on kaksi fundamenttia: 1) taloudessa kiertävän rahan määrä ja 2) siitä ja kuluttajakäytöksestä seuraava hintojen nousu, johon vaikuttaa myös mm. palkkojen nousu. Jos keskuspankki päättäisi tehdä dollarista absoluuttisen niukkaa, niin dollarin arvo tietysti nousisi, mutta samalla talous ajautuisi kaaokseen, koska deflatorisissa olosuhteissa kuluttajat jäisivät kädet taskussa odottelemaan halvempia hintoja, ja rahan kierto vähenisi lisää, jolloin syntyisi deflatorinen kierre. Deflaatiosta irti pyristely oli suuri ongelma silloin, kun raha oli kultakannassa, koska deflaation purku vaati uusien kultaesiintymien löytymistä. BTC:n osalta uutta ei tule, ja mikäli BTC syrjäyttäisi dollarin, niin deflaatiokierre seuraisi, jos talous kasvaisi vähänkään USA:n malliin.
En tiedä kuinka paljon olet lukenut ymmärtääksesi, mutta kuten jutussa sanotaan: yhden BTC:n louhiminen vastaa noin 400-500 sähkölämmitteisen omakotitalon kulutusta vuodessa, mikä on aika paljon laskentatehoa. Transaktiotakaan eivät ole halpoja.
Deflaatio on ongelma vain epäterveissä raha- ja pankkijärjestelmissä kuten nykyisessä inflatorisessa fiat-raha järjestelmässä jossa keskuspankit printtaavat valtavia määriä rahaa (keinotekoisen matalat korot) jotta ihmiset kuluttaisivat mahdollisimman paljon.
Kuinka ympäristöystävällistä tälläinen kerskskulutuskultuuri on jota keskuspankit ihan tavoitteellisesti pitävät yllä.
Käsityksesi fundamentaalisesta arvosta on ylipäätään kyseenalainen, mutta miksi bitcoinilla ei ole ”fundamentaalista” arvoa vaihdon välineenä tai sen määrän takia? Koska bitcoinin määrä ei ole rajoittamaton? Ironista että mielestäsi inflaatio, siis rahan arvon aleneminen, on se euron ja dollarin arvon tuova ero. Ja bitcoin on arvoton koska se tulee väistämättä olemaan deflatorinen, eli arvoaan nostava.
Se, että yhden bitcoinin louhimiseen käytetään x määrä laskentatehoa, ei tarkoita että se on välttämätön määrä verkon ylläpitämiseksi. Transaktiomäärä, louhinnasta saatava palkkio tai laskentateho eivät suoraan korreloi toistensa kanssa, minkä voit itsekin todeta kun kaikki näistä on julkista tietoa
En sanoisi, että bitcoin on arvoton. Sen hinta määräytyy kysynnän ja tarjonnan mukaan. Vähän niinkuin kulta. Siitä ei vain ole kovin käytännölliseksi valuutaksi, koska käyttövaluutan hintavakaus ja lievä inflaatio ovat talousjärjestelmän ja ihmisten toimeliaisuuden kannalta hyödyllisiä ominaisuuksia, vaikka sen hintana ovatkin eri pituiset velkasyklit. Fundamentaalinen arvo ei tarkoita sitä, että arvon tulisi kasvaa. Se tarkoittaa sitä, että tunnemme fundamentit, jotka sen arvoon vaikuttavat. Näitä ovat rahan määrä kierrossa ja kaikki hyödykkeet ja palvelut, joiden hinnanmuutokset tunnetaan ko. valuutassa, eli se mitä rahalla saa kulloisessakin tilanteessa, muuttujana inflaatio. Näihin fundamenteihin perustuen keskuspankit tekevät päätöksiä omalla ja talousalueen arvovallalla, jotta talousjärjestelmä toimisi hyvänä alustana sille, millä on oikeasti arvoa, eli ihmisten toimeliaisuudelle ja pyrkimykselle parantaa omia elämänedellytyksiään. Ei siis rikastua toimetta valuutan arvonnoususta, vaan insentivoida ihmiskunta pyrkimään eteenpäin niin pitkälle kuin sillä on rahkeita. Ja tähän se meidän päällemme langetettu surkea inflaatio peikko ajaa.
Miten bitcoiniin pohjautuva rahajärjestelmä voisi toimia kun 90% siitä on jo jaettu ja omistukset ovat harvojen käsissä.
Hyvä kirjoitus!
Kritiikkiä todellakin tarvitaan. Itse olisin jatkanut kritiikkiä vielä näistä sovelluksista. Mitä lisäarvoa me tästä saadaan? Transaktiokulut ova suuret. Rikolliset pitävät kryptovaluuttojen käytöstä jne.
Kommentit X:ssä oli juuri sitä mitä odotinkin… Tsemppiä, ja kiitos tästä!
Kiitos hyvistä kommenteista ja monipuolisista näkökulmista!
Mukava lukea selkeää tekstiä. Itseä ihmettelen ihan samoja asioita kuin sinä, mutta olet onnistunut laittamaan ajatukset hyvin ymmärrettävään muotoon.
Joskus tuntuu ettei kryptosijoittajat ymmärrä miten nykyinen rahatalous toimii. Mitä olen jutellut niin osa heistä sijoittaa siksi että haluaa, että nykyinen rahajärjestelmä loppuisi kokonaan ja kroptovaluutusta tulisi uusi ”talous”. tämähän olisi todella iso muutosnyiseen systeemiin ja minua pelottaa edes ajatella sen seurauksia. Toinen syy on hyvin yksin kertaisesti että sijoitetaan koska halutaan rikastua ja siihen hommaan sopii kryptot, koska niistä puhutaan paljon ja moni on rikastunut, mutta ymmärrys on hyvin vähäistä.
Uskon että mekanismeista joilla kryptotvaluutat, tokenit jne toimii on hyötyä ja sitä teknologiaa voi käyttää, mutta valuutaksi siitä ei minusta ole. Olen tietysti hyvin tietämätön asian suhteen
Ei juuri kellään tavan tallaajalla kiinnostaisi FIAT rahajärjestelmän ongelmat/ominaisuudet jollei vaihtoehtoisella järjestelmällä pääsisi rikastumaan. Mikäli bitcoin olisi maailman eettisintä, tasapuolisinta ja puhtainta rahaa mutta sen arvo pysyisi vakaana, kasvaisi korkeintaan valtiolainojen tuoton verran, ei juuri kenelläkään sellainen kiinnostaisi.
Nyt kaikki Shorttaamaan kryptoja pikku hiljaa. Itku pitkästä ilosta! This time is different…
Sijoittaa kryptoihin ken tahtoo. Markkinoiden vapaus on yksi keskeinen vaurastumisesta mahdollistava tekijä.
En myöskään ole sääntelyn ystävä, päinvastoin.
Toisaalta en myöskään halua maksaa muodossa tai toisessa pankkitukea, jos/kun joku tällä kertaa Kryptoihin liittyvä sijoituskuvio epäonnistuu.
Isoimpia pankkeja suojelee suuri koko ja silloin erilaisiin ”johdannaisviritelmiin” on houkuttelevaa lähteä mukaan. Luottoluokittajat kilpailutilanteessa eivät työnnä asiakasta kilpailijan juttusille ja pankit mielellään ottavat joka käänteestä tuotot.
Jokainen alaa seurannut tietää miten kävi ”Synteettisten MBS:n” kanssa 2007-2008.
Riskinottaja rikastukoon, mutta kantakoon myös tappionsa. Niin toimii markkinatalous.
Korjataanpa muutama epäkohta. Bitcoin on inflatorinen, mutta toki jatkuvasti vähenevässä määrin, eli myös bitcoinin määrä lisääntyy edelleen, mutta selvästi vähemmän kuin monissa muissa instrumenteissa. Onko joku tieteellinen totuus, joka sanoo paljonko inflaatiota saa olla? Saako maailmassa olla harvinaista taidetta enää, koska Mona Lisat ei lisäänny ja arvo vain nousee? Harvinainen taide kuuluu siis arvonsäilyttäjä- kategoriaan ja sen ostamista ei kukaan ole kieltämässä. Bitcoinia voidaan siirtää helposti toiselle puolelle maailmaa, sillä voi ostaa tietyissä paikoissa esim. autoja ym. Hiljattain oli uutinen mitä seuraa jos kultaharkolla ostaa omakotitalon, sehän ei ole kiellettyä. Itse kukin saa päättää jos haluaa myydä omaisuuttaan vaikka perunoita vastaan. Tilanteessa realisoituu hankintahinnan ja kaupantekohetken mukaisen laskelman perusteella myyntivoittovero, sillä selvä. Kukaan ei pakota ketään ostamaan tai pitämään hallussaan bitcoinia, klapeja tai perunoita, ei edes banaaneja kuten eräs pankin henkilö vertasi bitcoinia hedelmiin. Kyse on vapaudesta ja markkinataloudesta, eli kuuluisasta länsimaisuudesta. Kyse on myös globalisaatiosta, jota bitcoin edustaa parhaimmillaan ilman rajoja, eikö tämän pitänyt olla tavoiteltava tilanne? Miksi maailman suurin varainhoitaja ym. lähtivät mukaan bitcoiniin ja kryptovarantoihin? Eivätkö he ymmärrä taloudesta mitään vai toimivatko ne juuri kuten markkinatalous toimii? Bitcoin on globalisaatiota ja markinataloutta parhaimmillaan, jossa markkina päättää. Eikö juuri tätä ole tavoiteltu kautta historian kuuluisassa ”länsimaisessa vapaudessa” vaikka BTC on toki levinnyt kautta maapallon. Huom. bitcoinia ei ole kenenkään pakko ostaa ja jätä ostamatta jos se tuntuu vaikealta ja nykyinen tilanne turvallisemmalta. Sitä on valinnanvapaus ja vapaa markkina!
Hyviä näkökulmia, mm. Isto, Maikel, Petri ja kryptojee.
Muistutan, että artikkelin keskeinen funktio on tuoda esiin ja perustella virtuaalivaluuttojen painoarvon kasvuun liittyvää kohonnutta systemaattista riskiä talousjärjestelmässä, ei niinkään suitsia sitä, mihin kukin yksittäinen sijoittaja haluaa ja voi sijoittaa.
Valtionhallintojen – mukaan lukien keskuspankit ja kv. pankkisääntely – tärkeä tehtävä on huolehtia talousjärjestelmän sujuvasta toiminnasta eri olosuhteissa; oikeanlainen sääntely suojaa osaltaan myös korkean riskin sijoittajia massiiviselta varojen menetykseltä kriisitilanteessa. Systemaattisten riskien oikea-aikainen tunnistaminen ja tiedostaminen on erittäin tärkeää, kuten finanssikriisi 2008-2009 osoitti.