Donald Trump on Yhdysvaltain 47. presidentti. Sijoitusmarkkinoiden reaktio Trumpin vaalivoittoon oli odotettu; pitkät Yhdysvaltain valtionlainojen korot nousivat ja dollari vahvistui suhteessa keskeisiin valuuttoihin. Bitcoin kallistui, mutta kulta halpeni.
Yhdysvaltain 10-vuotisen valtionlainan tuotto on jo 4,42 prosenttia. Se on noussut syyskuun puolivälistä noin 0,8 prosenttiyksikköä. Dollari on vahvistunut suhteessa euroon. Yhdellä eurolla saa torstaina noin 1,08 dollaria, kun kuukausi sitten yhdellä eurolla sai noin 1,10 dollaria.
Yksittäisistä Yhdysvaltain osakemarkkinoiden toimialoista vahvoilla vaalipäivän jälkeisenä keskiviikkona olivat erityisesti paikallispankit, öljyalan palvelut sekä metalli- ja kaivosala. Paikallispankkien osakkeet tuottivat peräti 13,4 prosenttia, öljyalan palveluyhtiöiden osakkeet 9,0 prosenttia ja metalli- ja kaivosalan osakkeet 8,1 prosenttia.
Sitä vastoin uusiutuvien energiayhtiöiden osakkeet olivat myyntipaineen alla, esimerkiksi aurinkoenergiatoimialan osakkeiden tuotto oli -10,9 prosenttia.
Tuottoerot korostuivat myös pienten ja suurten sekä arvo- ja kasvuosakkeiden välillä. Markkina-arvoltaan pienten arvo-osakkeiden tuotto oli korkein yhtiön koko- ja sijoitustyylin mukaan, ja ne tuottivat peräti 3,7 prosenttiyksikköä enemmän kuin S&P 500 -indeksi. Myös pienet kasvuosakkeet sekä keskisuuret arvo- ja kasvuosakkeet tuottivat enemmän kuin S&P 500 -indeksi sekä suuret arvo- ja kasvuosakkeet.
Näin eri sijoituskohteet tuottivat, kun Trump valittiin vuonna 2016
Presidentinvaalien ensimmäisen kaupankäyntipäivän perusteella eri sijoituskohteiden tuottokehitys myötäili pitkälti vuoden 2016 vaalien jälkeistä kehitystä. Vuoden 2016 vaaleissa Trumpin voitto yllätti markkinat, mikä johti erityisesti finanssi-, raaka-aine- ja teollisuussektorin korkeisiin tuottoihin.
Finanssisektorin tuotto oli noin 18 prosenttia vaalipäivän 8. marraskuuta 2016 jälkeisten kolmen kuukauden aikana. Teollisuussektori ja raaka-ainesektori tuottivat noin 10 prosenttia. Pienyhtiöindeksin (Russell 2000) tuotto oli noin 14 prosenttia, mikä oli huomattavasti korkeampi kuin S&P 500 -indeksin seitsemän prosentin tuotto.
Raakaöljyn hinta (WTI) hinta nousi noin 17 prosenttia. Bitcoinin hinta kallistui peräti noin 49 prosenttia, kun taas kullan hinta laski noin kolme prosenttia. Myös pitkien valtionlainojen tuotto oli negatiivinen. 10-20-vuotiset Yhdysvaltain valtionlainat tuottivat noin -4 prosenttia.
Nämä ovat suosikkitoimialat Trumpin valinnan jälkeen
Sijoittajan kannattaa huomioida, että presidentinvaalien jälkeisen vaikutuksen lisäksi markkinoilla on lukemattomia muita ajureita, jotka vaikuttavat sijoituskohteiden tuottokehitykseen.
Trumpin valinnan näkökulmasta pankkialan osakkeet hyötyvät merkittävästi nykytilanteesta. Pitkissä koroissa on nousupaineita, jos Yhdysvaltain talouskasvu jatkuu vahvana ja markkinat hinnoittelevat kasvavaa liittovaltion budjetin alijäämää Trumpin ehdottamien veronkevennysten vuoksi. Pitkien korkojen nousu yhdessä Fedin ohjauskoron leikkausten kanssa jyrkentää korkokäyrää, mikä on positiivista pankkien korkokatteille.
Mahdolliset veronalennukset edistäisivät myös pankkien nettotuloksen kasvua. Bank of American mukaan finanssisektori olisi S&P 500 -indeksin sektoreista kolmanneksi suurin hyötyjä osakekohtaisen tuloksen kasvun osalta, jos yhteisöveroa alennettaisiin 21 prosentista 15 prosenttiin. Tämä veronalennus kasvattaisi finanssisektorin osakekohtaista tulosta 4,6 prosenttia.
Kolmas finanssisektoria hyödyttävä tekijä liittyy sääntelyyn. Trump kannattaa kevyttä sääntelyä, mikä voi estää pankkien sääntelyreformin, Basel Endgamen, toteutumisen. Sen peruuntuminen hyödyttäisi pankkien liiketoimintaa lyhyellä aikavälillä, vaikka pidemmällä aikavälillä kevyempi sääntely saattaa lisätä finanssikriisin riskiä.
Pankkialan osakkeisiin liittyy nykytilanteessa kuitenkin yhä vuoden 2023 pankkikriisistä tutuksi tullutta korkoriskiä. Monella pankilla on taseessaan realisoimattomia tappioita valtionlainoista. Ne eivät aiheuta ongelmia, jos lainat pidetään eräpäivään saakka. Jos kuitenkin markkinakorot nousisivat merkittävästi ja pankeilla olisi samanaikaisesti likviditeettitarpeita, ne voisivat joutua myymään lainoja tappiolla, mikä voisi heikentää vakavaraisuutta.
Yleisesti ottaen markkina-arvoltaan pienten yhtiöiden osakkeet hyötyvät Trumpin politiikasta. Tuontitullit parantavat lähtökohtaisesti paikallisten toimijoiden kilpailukykyä, etenkin yrityksissä, joiden liikevaihto syntyy paljolti sisämarkkinoilla.
Arvo-osakkeet voivat olla suhteellisia voittajia. Tämä johtuu siitä, että sektoreista muun muassa energia, finanssi ja raaka-aineet ovat vahvasti edustettuina arvo-osakkeiden kategoriassa.
Lisäksi arvo- ja kasvuosakkeiden arvostustasoero on kasvanut viime vuosina, minkä ansiosta arvo-osakkeiden tuotto-odotus on korkeampi kuin kasvuosakkeiden. Amerikkalaisten arvo-osakkeiden (Russell 1000 Value) tulostuotto seuraavan 12 kuukauden tulosennusteilla on 5,7 prosenttia, kun taas kasvuosakkeiden (Russell 1000 Growth) tulostuotto on vain 3,4 prosenttia.
Arvo- ja kasvuosakkeiden välinen arvostustasoero on ollut perusteltu viime vuosina, koska kasvuosakkeiden tuloskasvu ja kannattavuuskehitys on ollut vahvaa. Historiallisen empiirisen datan perusteella erot yleensä kuitenkin tasoittuvat pidemmällä aikavälillä.
Muiden riskisten sijoituskohteiden, kuten kryptovaluuttojen, voidaan odottaa hyötyvän, jos sijoittajasentimentti vahvistuu Trumpin valinnan ansiosta. Sitä vastoin valtionlainat ja kulta, joita riskinkarttajat usein suosivat, tuottavat tyypillisesti vähemmän tilanteessa, jossa sijoittajat painottavat riskisempiä osakesektoreita ja sijoitustyylejä.
