Viime vuonna rakentaminen supistui historiallisen voimakkaasti, peräti 16 prosenttia edellisvuodesta. Vaikeudet jatkuvat tänäkin vuonna, sillä Rakennusteollisuus RT ennakoi syksyn suhdannekatsauksessaan kuluvalle vuodelle seitsemän prosentin laskua.
Taloudessa moni rakentamiselle tärkeä tekijä on kehittynyt parempaan suuntaan. Hidastuva inflaatio ja korkojen lasku tukevat kuluttajien ostovoimaa ja investointeja.
”Valitettavasti Suomen taloudessa ei rakentamisen näkökulmasta tapahdu vielä riittävästi. Rakentamisen pitkät miinukset pienevät, mutta talouden heikko luottamus ja toiveiden varassa oleva kovempi kasvu eivät mahdollista käännettä”, Rakennusteollisuus RT:n pääekonomisti Jouni Vihmo sanoo.
Asuntokaupan toipumiselle on eväitä, mutta sekä kuluttajien että sijoittajien kysyntä painottuu vanhoihin asuntoihin.
RT:n mukaan uusien asuntojen rakentaminen on yhä monen lukon takana. Myynnissä olevien valmistuneiden uudisasuntojen varanto sulaa hitaasti, ja rahoituksen saatavuus ja ehdot ovat kiristyneet.
Tänä vuonna Rakennusteollisuus RT arvioi uusien asuntojen aloitusmääräksi 17 000. Se on jopa hieman vähemmän kuin viimevuotinen, romahdusta seurannut taso, vaikka valtion tukema asuntotuotanto on nostettu ylös suhdannekuoppaa tasaamaan.
Asuntorakentamisen volyymi putoaa kahden peräkkäisen vuoden aikana yhteensä 60 prosenttiyksikköä.
”Ensi vuodeksi odotamme vain vaisua kasvua, koska tuettu ARA-tuotanto on puolittumassa ilman, että vapaarahoitteinen asuntorakentaminen toipuu merkittävästi. Kapula putoaa eikä vaihto valtion tukemalta tuotannolta markkinaehtoiselle onnistu”, Vihmo toteaa.
Rakennusteollisuus RT:n mielestä tuetun tuotannon pudotus osuu väärään suhdanteeseen
”Voimaan tulee useita valtion tukemaa asuntotuotantoa vähentäviä päätöksiä. ARA-tuotannon rahoitusvaltuuden laskemisen taustalla on ollut näkemys käänteestä vapaarahoitteisessa tuotannossa, joka ei kuitenkaan ole vielä toteutumassa. Tuettu asuntotuotanto on putoamassa liian matalalle suhdanteeseen nähden. Sen valtuus pitää nostaa riittävälle tasolle vuosiksi 2025–26, ja päätökset on tehtävä ajoissa”, Rakennusteollisuus RT:n toimitusjohtaja Aleksi Randell sanoo.
ARA-tuotanto tarkoittaa valtion tukemaa asuntotuotantoa, jota rahoitetaan ja ohjataan Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) kautta. ARA-tuotannossa rakentamista tai hankintaa on tuettu valtion myöntämillä tuilla ja lainoilla. Näihin asuntoihin liittyy erilaisia rajoituksia, joilla pyritään varmistamaan, että valtion tuet kohdentuvat niitä tarvitsevien hyödyksi.
ARA-tuotanto käsittää erilaisia asuntotyyppejä, kuten vuokra-asunnot, erityisryhmille tarkoitetut asunnot, opiskelija-asunnot, asumisoikeusasunnot ja osaomistusasunnot. ARA-tuotannon päätavoitteita ovat kohtuuhintaisen asumisen tarjoaminen, asuntotarjonnan monipuolistaminen, segregaation estäminen sekä elinkeinoelämän kasvun ja kehityksen tukeminen.
ARA-tuotannolla on merkittävä rooli Suomen asuntomarkkinoilla. Noin kolmasosa Suomen asunnoista on rakennettu valtion arava- tai korkotukilainalla. ARA-vuokra-asuntoja on noin 355 000. ARA-asuntoja omistavat kunnat, kuntayhtymät, muut julkisyhteisöt sekä ARAn nimeämät yleishyödylliset yhteisöt.
ARA-tuotanto kohtaa nykyään haasteita, kuten kohonneet lainojen korot ja rakentamisen kustannukset, jotka ovat laskeneet tuotannon määrää. Vanhan ARA-kannan kunnostaminen ja nykyaikaistaminen on myös haastavaa kustannusten vuoksi.
Kiinteistösijoittamiseen, kiinteistökehittämiseen ja palveluliiketoimintoihin keskittyvän pörssiyhtiö Investors Housen toimitusjohtaja Petri Roininen esittää asuntorakentamisen ahdinkoon ratkaisuksi vapaarahoitteisen asuntotuotannon ja ARA-asuntotuotannon vaihtoehdoksi välimallia.
Tällainen ARA:n välimalli voisi nostaa asuntorakentamisen ja alan työllisyyden suosta, Roininen uskoo. Hänen mukaansa tästä rahoitusmuodosta saatiin hyvät kokemukset 15 vuotta sitten finanssikriisissä.
Markkinaehtoisessa välimallissa niin sanottu rajoiteaika on lyhyempi ja vuokranmääritys vapaampaa kuin perinteisessä pitkässä ARA-tuotannossa. Rajoiteaika tarkoittaa ajanjaksoa, jonka aikana ARA-rahoitteisiin asuntoihin kohdistuu erilaisia rajoituksia ja velvoitteita. Nämä rajoitukset liittyvät tyypillisesti asuntojen käyttöön, asukasvalintaan ja vuokrien määräytymiseen.
’’Romahtaneen asuntorakentamisen ja alan työllisyyden voi nostaa suosta ARAn välimalli. Yksityisen ja julkisen yhteistoimintaan perustuvan välimallin merkitys finanssikriisissä oli aivan ratkaiseva”, Roininen toteaa.
Roininen uskoo, että tämä välimalli mahdollistaisi hankkeiden käynnistymisen jo keväällä 2025 kaikissa keskeisissä kaupungeissa.
”Muussa tapauksessa asuntorakentamisen ja -työllisyyden elpyminen siirtynee kahden kolmen vuoden päähän, vaikka käytettyjen asuntojen kauppa piristyisikin. Onkin kysyttävä miksi nyt ei ottaisi käyttöön vastaavassa tilanteessa hyväksi havaittua ARAn markkinaehtoista välimallia’’, Roininen kysyy.
Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) Johtava lainsäädäntöasiantuntija Matti Vedenkangas kertoo blogissaan, että välimalleja voivat olla esimerkiksi asunto-osuuskunta ja vuokra-asunnon lunastaminen omaksi.
”Molemmissa malleissa asukkaan omarahoitusosuus on suhteellisen pieni, mikä madaltaa asunnon hankkimisen kynnystä”, Vedenkangas toteaa.
Osuuskunnassa uusi asukas eli jäsen maksaa tyypillisesti osuusmaksun ja liittymismaksun sekä osuuskunnalle vuokraa, jolla lyhennetään osuuskunnan rakennuskustannuksiin ottamaa luottoa. Kun osuuskunnan yhteinen laina on maksettu, voidaan asukkaiden vuokria alentaa.
Vuokra-asunnon omaksi lunastaminen puolestaan perustuu siihen, että asukas maksaa ennen vuokrasuhteen alkamista asunnosta maksun ja tämän lisäksi sopimuskauden ajan vuokraa. Sopimuskauden jälkeen hänellä on oikeus lunastaa asunto omaksi.
