Yli 90 prosenttia suurimmista amerikkalaispörssiyhtiöistä on raportoinut kolmannen vuosineljänneksen tuloksensa. Tuloskaudella yhdysvaltalaisosakkeet ovat jälleen osoittaneet vahvuutensa verrattuna odotuksiin.
Joidenkin suurimpien S&P 500 -yhtiöiden EPS kasvoi merkittävästi vuoden 2024 kolmannella neljänneksellä. Esimerkiksi Meta Platforms paransi osakekohtaista tulostaan huomattavasti mainostulojen kasvun ja kustannustehokkuuden ansiosta.
Lääketeollisuusjätti Eli Lilly saavutti vaikuttavaa kasvua erityisesti menestyksekkäiden diabetes- ja liikalihavuuslääkkeidensä ansiosta, jotka ovat saavuttaneet laajan suosion. Tesla paransi myös osakekohtaista tulostaan operatiivisen tehokkuuden ja lisääntyneiden toimitusten myötä.
Osittain amerikkalaisyhtiöiden hyvä tuloskehitys odotuksiin nähden johtuu siitä, että rimaa on alennettu.
”Tuloskauden kynnyksellä analyytikot laskivat tulosennusteitaan loppukesän taantumahuolien ajamana, ja tulosten ennustettiin kasvavan vain reilut neljä prosenttia. Pidimme ennusteita turhan matalina, ja tuloskasvu onkin yltämässä lähes yhdeksään prosenttiin”, kertoo Nordean sijoitusstrategi Hertta Alava pankin viikkokatsauksessa.
Tuloskasvulle odotetaan jatkoa
Amerikkalaisten yhtiöiden tuloskasvu jatkuu vahvana myös tulevina vuosineljänneksinä.
Alavan mukaan ensi vuonna tulosten odotetaan kasvavan 14 prosenttia ja seuraavana vuonna 13 prosenttia. Näissä luvuissa ei ole mukana vielä mahdollinen yritysveron alennus, jota tuleva presidentti Donald Trump saattaa tavoitella.
”Tämänhetkisiin ennusteisiin ei ole todennäköisesti lisätty arvioita Donald Trumpin tulevan politiikan vaikutuksista, sillä sen suhteen on vielä suurta epävarmuutta. Mikäli yritysveroa lasketaan 21 prosentista 15 prosenttiin, se kasvattaisi S&P500-indeksin yhtiöiden tuloksia noin viisi prosenttia”, Alava toteaa.
Sijoitusstrategin mukaan vielä on kuitenkin epävarmaa, saako ehdotus riittävästi kannatusta kongressissa vai jääkö leikkaus pienemmäksi. Nimittäin osa republikaaneista on huolissaan valtion kasvavasta velkaantuneisuudesta, jota veronleikkaukset kiihdyttäisivät.
Trump on myös luvannut keventää sääntelyä, mikä Alavan mukaan todennäköisesti vaikuttaa positiivisesti kasvuun ja kannattavuuteen useilla sektoreilla, mutta konkreettisia vaikutuksia ja aikataulua on hankala arvioida.
Trump on myös väläytellyt suomalaisten ja muiden eurooppalaisten kauhuksi myös tuontitulleja.
Alavan mukaan näiden mahdollisten tuontitullien vaikutusta tuloskasvuun on myös hankala ennustaa, koska vielä ei tiedetä tullien suuruutta, kattavuutta, aikataulua, kauppakumppaneiden vastatoimia eikä kysynnän joustoa.
Kuitenkin investointipankki Goldman Sachs arvioi, että viiden prosenttiyksikön nousu efektiivisessä tariffissa leikkaisi S&P500-indeksin yritysten tuloskasvua melko vähän, vain noin kaksi prosenttia.
Tullien vaikutukset saattaisivat kuitenkin olla isompiakin.
”Mikäli Trumpin tulliuhkaukset toteutuisivat kirjaimellisesti, efektiivinen tulli nousisi nykyisestä kolmesta prosentista noin 20 prosenttiin kumoten veronalennusten tuomat positiiviset vaikutukset, mikäli Goldmanin arvio pitäisi paikkansa. Miedommassa ja todennäköisemmässä skenaariossa, jossa efektiivinen tulli nousisi noin seitsemän prosenttiyksikköä, Trumpin politiikan nettovaikutus jäisi lievästi positiiviseksi”, Alava summaa.
Osakkeet poikkeuksellisen kalliita suhteessa korkosijoituksiin
Suotuisten tulosnäkymien vanavedessä myös osakkeiden arvostuskertoimet ovat nousseet.
Finanssimarkkinoita laajasti seuraava The Kobeissi Letter kertoo viestipalvelu X:ssä, että ensimmäistä kertaa 22 vuoteen Yhdysvalloissa 10 vuoden valtionlainan korko on ylittänyt S&P 500:n tulostuoton. Tulostuotto on P/E-kertoimen käänteisluku prosentteina ilmaistuna.
Mitä alhaisempi on tulostuotto, sitä korkeampi on osakkeiden arvostustaso.
S&P 500:n osakemarkkinariskipreemio on myös laskenut -0,44 prosenttiin, mikä on selvästi alle sen pitkän aikavälin keskiarvon.
For the first time in 22 years, the 10-year Treasury yield has exceeded the S&P 500's earnings yield.
— The Kobeissi Letter (@KobeissiLetter) November 17, 2024
The S&P 500 equity risk premium has also fallen to -0.44%, well below its long-term average.
Over the last 5 years, the difference in yield has fallen by 5 percentage points… pic.twitter.com/hR5gSb35HH
Viimeisen 5 vuoden aikana tuottojen välinen ero on pienentynyt viisi prosenttiyksikköä, mikä on yksi suurimmista pudotuksista viimeisen 50 vuoden aikana.
The Kobeissi Letter päättelee, että teoriassa vähemmän riskialttiit 10 vuoden valtionlainat tarjoavat nyt siis korkeamman tuoton kuin riskisistä osakkeista koostuva S&P 500 -indeksi.
”Aiemmin tällainen muutos on viitannut siihen, että markkinat ovat yliarvostettuja ja osakemarkkinoiden odotetut tuotot saattavat olla tulevaisuudessa alhaisempia”; The Kobeissi Letter toteaa.
Hyvä juttu, jälleen kerran.
On oikeastaan aika mielenkiintoista miten Nasdaqin isot firmat hallitsevat julkisuutta. Yhdysvaltojen listoilta löytyy kuitenkin todella monen alan globaalit markkinajohtajat ja näiden lisäksi todella suuri joukko yhtiöitä, jotka ovat todella kannattavia ja joiden asema on hyvin vahva.
Tietenkin täysipäinen salkunhoitaja pitää huolen siitä, että salkusta löytyy kasvua, mutta tuskin muutamasta osingon kasvattajasta on siinä mukana haittaakaan.
Ainakin vielä taannoin Berkshire Hathawayn salkussa oli osingon kasvattajia mm. Coca Cola.