Petteri Orpon hallituksen ohjelman mukaisesti rakentamislakiin on tehty muutoksia, jotka keventävät hallinnollista taakkaa ja byrokratiaa sekä selkeyttävät valitusoikeutta. Nämä rakentamislain korjaussarjaksi kutsutut muutokset sisältyvät vuoden 2025 alusta voimaan tulevaan rakentamislakiin.
Rakentamislain myötä lupajärjestelmästä tulee yksinkertaisempi, kun rakennuslupa, toimenpidelupa ja toimenpideilmoitus korvataan yhdellä lupamuodolla, rakentamisluvalla.
Lupaa edellyttävien rakentamishankkeiden kynnystä nostetaan siten, että esimerkiksi alle 30 neliön varaston tai pihasaunan voi rakentaa ilman lupaa, kunhan rakentamis- ja kaavamääräykset sekä rantarakentamisen säännökset täyttyvät. Kaikki rakennukset kuluttavat jatkossakin kuitenkin tontin rakennusoikeutta.
Rakentamislupaa edellyttää 1. tammikuuta 2025 alkaen edelleen esimerkiksi asuinrakennus, kooltaan vähintään 30 neliömetrin tai 120 kuutiometrin suuruinen talousrakennus tai kooltaan vähintään 50 neliömetrin suuruinen katos. Myös ”erityistä toimintaa varten rakennettava alue”, josta aiheutuu vaikutuksia sitä ympäröivien alueiden käytölle edellyttää rakentamislupaa jatkossakin.
Lisäksi kunta voi rakennusjärjestyksessä määrätä, ettei lupaa tarvita, jos hanke on vähäinen.
Hallitusneuvos Kirsi Martinkauppi ympäristöministeriöstä kertoo Talouselämälle, että vuoden 2025 alusta alkaen lupaa ei tarvita esimerkiksi autotallin, aitan tai pihasaunan rakentamiselle.
Jos asuinrakennus edellyttää rakennuslupaa, niin mikä sitten on asuinrakennuksen määritelmä? Tähän Martinkaupilla on selkeä vastaus: hella ratkaisee.
”Jos rakennuksessa on hella, se on asuinrakennus ja vaatii luvan, on se miten pieni hyvänsä”, hän kertoo.
Rakentamisluvan käsittelylle on säädetty määräaika. Rakentamislupahakemus on käsiteltävä kolmen kuukauden kuluessa. Suunnittelutehtävän vaativuudeltaan poikkeuksellisen ja erityisen vaativan rakentamishankkeen rakentamislupahakemus sekä puhtaan siirtymän sijoittamislupahakemus on kuitenkin ratkaistava kuuden kuukauden kuluessa.
Rakentamislaki ohjaa rakentamaan vähähiilisesti, eli huomioimaan rakennuksen koko elinkaaren aikana syntyvät ilmastohaitat ja -hyödyt. Käytännössä tämä tapahtuu uuden lain nojalla annettavilla asetuksilla.
Laki vahvistaa myös rakentamisen kiertotaloutta. Uusien olennaisten teknisten vaatimusten mukaan rakennukset on suunniteltava pitkäikäisiksi ja muunneltaviksi. Uusista ja purettavista rakennuksista on selvitettävä käytetyt ja vapautuvat materiaalit sekä rakennuspaikalta pois kuljetettava maa- ja kiviaines ja vaarallisten jätteiden määrä.
Rakentamislain myötä rakentamisen suunnittelu- ja työnjohtotehtävistä tulee säänneltyjä ammatteja. Tämä tarkoittaa sitä, että suunnittelijoiden ja työnjohtajien on osoitettava pätevyytensä tavanomaiseen, vaativaan, erittäin vaativaan ja poikkeuksellisen vaativaan suunnittelu- ja työnjohtotehtävään ympäristöministeriön valtuuttaman toimijan antamalla todistuksella.
