Yhdysvaltain 10-vuotisen valtionlainan tuotto on noussut jo noin 4,5 prosenttiin, kun se oli tänä vuonna matalimmillaan syyskuussa (16.9.2024) noin 3,6 prosenttia.
Esimerkiksi 7-10-vuotiset valtionlainat (iShares 7-10 Year Treasury Bond ETF) ovat tuottaneet -5,8 prosenttia 16. syyskuuta alkaen. Vuoden 2020 huipuista tuotto on -17,6 prosenttia. Pidempien Yhdysvaltain valtionlainojen tuotto on ollut sitäkin merkittävästi heikompi. Yli 20-vuotisten tuotto on ollut -12,1 prosenttia 16. syyskuuta alkaen (iShares 20+ Year Treasury Bond ETF). Vuoden 2020 huipuista miinusta on syntynyt peräti 42,4 prosenttia.
Yhdysvaltain valtionlainojen volatiliteetti on kasvanut merkittävästi viime vuosina. Se on nyt korkeampi kuin useimpien muiden vakavaraisten maiden valtionlainoilla ja jopa korkeampi kuin joidenkin kehittyvien markkinoiden lainoilla. Korkea volatiliteetti voi tehdä Yhdysvaltain valtionlainoista vähemmän houkuttelevia sijoittajille, mikä saattaa johtaa niiden painon vähentämiseen salkuissa. Tämä voi kasvattaa koronnousupaineita entisestään, erityisesti tilanteessa, jossa tarjonta kasvaa. Viime vuosina merkittävät ulkomaiset omistajat, kuten Kiina ja Japani, ovatkin pienentäneet Yhdysvaltain valtionlainasijoituksiaan.
Valtionlainojen tuottonäkymien heikkeneminen johtuu odotuksista, että Trumpin politiikka kiihdyttää inflaatiota. Trumpin politiikan keskeisiä elementtejä ovat maahanmuuttopolitiikan kiristäminen ja korkeammat tuontitullit, jotka lisäävät kauppasodan riskiä ja saattavat nostaa hintoja. Lisäksi Trumpin suunnittelemat veronalennukset voivat kasvattaa liittovaltion budjetin alijäämää ja lisätä valtion velkaa, mikä puolestaan kasvattaa valtionlainojen tarjontaa. Jos tarjonnan kasvu ylittää kysynnän, korkotaso voi nousta edelleen.
Peterson Institute for International Economics (PIIE) arvioi syyskuussa, että Trumpin politiikka – karkotukset, tuontitullit ja pyrkimykset heikentää keskuspankin itsenäisyyttä – nostaisi kuluttajahintoja jyrkästi hänen toisen presidenttikautensa kahden ensimmäisen vuoden aikana. Petersonin analyysin mukaan inflaatio, joka muuten olisi vuonna 2026 noin 1,9 prosenttia, nousisi Trumpin talouspolitiikan toteutuessa 6–9,3 prosenttiin. PIIE arvioi myös, että Yhdysvaltain reaalinen BKT olisi Trumpin nelivuotisen presidenttikauden loppuun mennessä 2,8–9,7 prosenttia alhaisempi kuin perusennusteessa.
Mitä sijoitustalot odottavat?
Yhä useampi sijoitusalan toimija arvioi valtionlainojen tuottokehityksen olevan heikkoa. Esimerkiksi amerikkalainen varainhoitoyhtiö T. Rowe Price odottaa tuottotason nousua. Yhtiön joukkolainasijoitusten sijoitusjohtaja Arif Husain arvioi lokakuussa, että 10 vuoden Yhdysvaltain valtionlainan korko testaa viiden prosentin rajaa seuraavan kuuden kuukauden aikana ja että pitkien korkojen nousu jyrkentää korkokäyrää.
Husain on sittemmin päivittänyt näkemystään:
”Onko kuuden prosentin tuotto 10 vuoden valtionlainalle mahdollinen? Miksei? Mutta voimme pohtia sitä, kun olemme ylittäneet viisi prosenttia,” hän kirjoitti raportissaan.
Husain siis arvioi nyt, että 10-vuotisen valtionlainan korko voi nousta kuuteen prosenttiin, mikä olisi ensimmäinen kerta yli kahteen vuosikymmeneen. Hänen mukaansa korkoennusteen nostoon vaikuttavat Yhdysvaltain kasvava budjettialijäämä Trumpin suunnittelemien veronalennusten vuoksi sekä mahdolliset tullit ja maahanmuuttopolitiikka, jotka pitävät hintapaineita yllä.
Myös toinen amerikkalainen varainhoitotalo, Franklin Templeton, ennustaa valtionlainojen korkotason nousevan ensi vuonna. Yhtiön joukkolainapuolen sijoitusjohtaja Sonal Desai totesi marraskuussa Tokiossa, että ”on täysin realistista, että 10 vuoden koron taso nousee 4,5–5 prosenttiin.” Hänen mukaansa 10-vuotisen valtionlainan tuottotaso saattaa ylittää viisi prosenttia, jos sijoittajat arvioivat budjetin alijäämän kasvavan merkittävästi.
Samoilla linjoilla on myös JPMorgan Asset Managementin globaalien korkosijoitusten sijoitusjohtaja Bob Michele, joka arvioi marraskuussa, että 10-vuotisen valtionlainan tuotto voi nousta viiteen prosenttiin, jos Trump toteuttaa poliittiset lupauksensa. Lisäksi Amundi SA:n sijoitusjohtaja Vincent Mortier piti viiden prosentin tasoa merkittävänä kynnystasona, joka voisi aiheuttaa rahan siirtymistä osakkeista joukkovelkakirjoihin.
Mikä olisi valtionlainojen tuottotason nousun vaikutus riskisiin sijoitusinstrumentteihin?
Valtionlainojen tuottotason nousulla olisi merkittäviä vaikutuksia riskisiin sijoitusinstrumentteihin, kuten osakkeisiin. Korkojen nousu kasvattaa diskonttokorkoa, jota käytetään osakkeiden tulevien kassavirtojen nykyarvon laskemiseen. Korkeammat markkinakorot nostavat yritysten ja kuluttajien lainakustannuksia, mikä heikentää taloudellista aktiviteettia ja voi vaikuttaa negatiivisesti osakemarkkinoihin.
Lisäksi korkojen nousu heikentäisi osakkeiden houkuttelevuutta suhteessa valtionlainoihin, mikä voisi johtaa rotaatioon osakemarkkinoista korkomarkkinoille (jos muut tekijät pysyvät ennallaan). Tämä voisi vaikuttaa negatiivisesti osakemarkkinan tuottokehitykseen.
Yksittäisistä osakemarkkinoiden sektoreista inflaatio-odotuksien nousulla voisi olla kuitenkin keskimäärin positiivisia vaikutuksia esimerkiksi energia- ja raaka-ainesektorin osakkeisiin. Lisäksi pitkien korkojen nousu on keskimäärin positiivista finanssisektorille.
Vaikutukset näkyisivät myös kiinteistömarkkinoilla, sillä esimerkiksi asuntolainojen korkotaso seuraa valtionlainojen tuottotasoa. Korkojen nousu voisi vähentää kysyntää kiinteistömarkkinoilla ja painaa hintoja alaspäin. Lisäksi kiinteistösijoittajien tuottovaatimus voisi nousta, mikä heikentäisi sijoitushalukkuutta ja vaikuttaisi negatiivisesti hintakehitykseen.
Talouskehitys on kuitenkin avainasemassa sijoitusmarkkinoiden suunnan kannalta. Mikäli Yhdysvaltain talouskasvu pysyisi vahvana valtionlainojen korkotason noususta huolimatta, osakemarkkinoiden tuotot voisivat edelleen olla hyviä. Toisaalta korkojen nousuun liittyy epävarmuutta. Talousennusteet voivat osoittautua ylioptimistisiksi, ja Trump ei välttämättä toteuta kaikkia politiikkatoimiaan, joiden on arvioitu vaikuttavan inflaatioon ja korkojen nousuun. Tämä tekee markkinakehityksestä vaikeasti ennakoitavan.
Maailman eniten velkaantuneen organisaation johdossa kannattaisi toimia siten, että voi jatkossakin laskea liikkeelle velkakirjoja omassa valuutassa.
Keskuspankin itsenäisyyttä ei ole mm. Turkissa ja se näkyy korkeana inflaationa.
Yhdysvaltojen ulkopuolella ei todellakaan kuulosta houkuttelevalta sellainen mahdollisuus että 2025 liikkeeseen laskettu USA 10- vuotisen pääoman reaaliarvo esim. Sveitsin frangeissa on vuonna 2035 esim. 80%a vuoden 2025 arvosta.
Lisäksi kannattaisi pitää mielessä, että maailman raaka-ainekaupan maksuväline on dollari. Se on sitä samasta syystä kuin Englannin punta oli 1800- luvulla, eli valuutan takana oli maailman voimakkaimman talouden keskuspankki.
Tulleilla uhkailu tilanteessa, jossa tuotantoa on länsimaissa (ja nykyään myös Kiinassa) jo vuosikymmenet siirretty ympäri maailmaa, on vähintään kyseenalaista.
Toivottavasti Yhdysvaltojen talouskasvun moottorit ovat niin vahvoja, että kasvu jatkuu. Suomen tämän hetken tärkein kauppakumppani on myös tärkeä sijoitusmarkkina kasvavalle joukolle suomalaisia yksityishenkilöitä ja instituutioita.
Yhdysvaltojen poliittista merkitystä ei tarvinne Suomen sijainnin kartalla tunnistaville henkilöille edes mainita.