Laskentatavasta riippuen Meksiko on ollut Yhdysvaltain suurin kauppakumppani parin vuoden ajan. Dollareissa mitattuna molemminpuolinen kauppa Meksikon ja Yhdysvaltain välillä on suurempaa kuin Kanadan ja Kiinan välillä.
Meksiko on vuosia hyötynyt Yhdysvaltain viennin kasvusta. Sen osuus Yhdysvaltain tuonnista on kasvanut 16 prosenttiin kymmenessä vuodessa, kun Kiinan osuus on laskenut yli seitsemän prosenttiyksikköä 14 prosenttiin. Meksikon bruttokansantuotteesta neljännes tulee viennistä Yhdysvaltoihin.
Amerikkalaisille yrityksille valmistustoiminta Meksikossa on edullisempaa ja rahtikustannukset ovat alhaisemmat. Lyhyempi kuljetusaika tuo yrityksille sekä säästöjä että ketteryyttä. Poliittisten ja maantieteellisten riskien hajauttaminen painaa myös vaakakupissa.
Meksikon viennin kasvu selittynee osin sillä, että kiinalaiset yritykset kiertävät tuontitulleja jalostamalla tuotteet loppuun Meksikossa ja viemällä ne sitten Yhdysvaltoihin. Kiinalaiset yritykset ovat myös siirtäneet tuotantoaan Meksikoon samoista syistä kuin länsimaiset yhtiöt. Meksikon tulee tasapainoilla, kuinka hyvä ystävä se voi olla Kiinan kanssa vahingoittamatta suhteitaan Yhdysvaltoihin.
Ennen virkaanastumistaan Donald Trump on uhannut naapurivaltioita suurilla kauppatulleilla. Trump haluaa naapureiden puuttuvan tehokkaammin laittomaan maahanmuuttoon ja huumeiden salakuljetukseen. Trump on myös huolissaan maan kauppavajeesta ja kotimaisen teollisuustuotannon tilasta.
Kauppasodalla olisi vahingollinen vaikutus pörssikursseihin
Kehittyviin markkinoihin keskittynyt englantilainen varainhoitaja Ashmore näkee, että tullit rikkoisivat Yhdysvaltain toimitusketjut. Tullimaksut voivat olla vastoin NAFTA:n korvannutta USMCA-kauppasopimusta, joka on Trumpin ensimmäisen hallinnon neuvottelema. Sopimus tarkistetaan vuonna 2026.
Amerikkalaiset voisivat hävitä tullimaksuista eniten. Ashmoren mukaan ne todennäköisesti kiihdyttäisivät inflaatiota. Korkeampi inflaatio johtaisi koronnostopaineisiin ja siten alempiin osakekursseihin. Näin tullit olisivat erittäin vahingollisia Yhdysvalloille. Yhdysvaltain kauppavajeen juurisyynä on varainhoitajan mukaan valtiontalouden alijäämä.
Molemmilla maat ovat valinneet vastikään uuden presidentin. Donald Trump aloittaa toisen kautensa viikon kuluttua. Claudia Scheinbaum aloitti Meksikon ensimmäisenä naispuolisena presidenttinä lokakuussa.
Scheinbaum on edellisen presidentin, Lopez Obradorin, suojatti. Obrador onnistui säilyttämään toimivat suhteet Trumpiin ja myötäili tämän politiikkaa esimerkiksi puuttumalla laittomaan maahanmuuttoon.
Trump käyttää kauppapolitiikkaa neuvotteluaseena. Trump on uhannut Meksikoa ja Kanadaa 25 prosentin ja Kiinaa kymmenen prosentin tuontitulleilla. Trumpin ensimmäisellä kaudella tullien vaikutus jäi vähäiseksi. Tällä kertaa Trumpin pelätään olevan tosissaan, kun sanakäänteet ovat olleet aiempaa voimakkaampia. Scheinbaum on aikonut vastata tullimaksuihin yhtäläisin ottein.
Trumpin arvioidaan kohtaavan voimakasta vastustusta liike-elämän edustajilta. Trumpin ensimmäisellä kaudella Trump lievensi suhtautumistaan rajan sulkemiseen paineen alla. Kauppasota Meksikon kanssa avaisi myös Kiinalle tilaisuuden lähentyä Meksikon kanssa, kun USMCA-kauppasopimus on toistaiseksi pitänyt sen loitommalla.
Meksikolaiset osakkeet ja peso ovat kärsineet kauppasodan pelosta. Mikäli puheet osoittautuvat sapelien kalisteluksi, Yhdysvaltoihin listatut meksikolaiset osakkeet voivat osoittautua houkutteleviksi sijoituskohteiksi.
Kiinteistöyhtiö joka kerää vuokrat dollareissa
Corporacion Inmobiliaria Vesta (VTMX) on suora hyötyjä tiiviistä kauppasuhteesta Meksikon ja Yhdysvaltain välillä.
Vesta kehittää, omistaa ja vuokraa yli kahtasataa teollisuus- ja logistiikkakiinteistöä Meksikossa. Vesta listautui Mexicon pörssiin vuonna 2012 ja New Yorkin pörssiin kaksi vuotta sitten. Rakenteellinen kasvu ja kohtuullinen arvostustaso tekevät Vestasta mielenkiintoisen kauppasodan varjoista huolimatta.
Viimeisen kuuden vuoden aikana Vesta on investoinut yli miljardi dollaria uusiin kiinteistöihin, yhtiön mukaan houkuttelevalla, yli kymmenen prosentin, sijoitetun pääoman tuotolla. Yhtiö lainaa rahaa alle viiden prosentin korolla. Se aikoo kaksinkertaistaa kiinteistöportfolionsa vuoteen 2030 mennessä.
Vestan keskeisimmät tunnusluvut näyttäytyvät hyviltä. Sen kiinteistöjen käyttöaste on 96 prosenttia, vuokrasopimusten keskipituus on yli viisi vuotta ja kiinteistöjen keski-ikä on noin kymmenen vuotta.
Sen kiinteistöportfolio on jakaantunut tasaisesti niin maantieteellisesti kuin toimialoittain. Vestan suurin asiakas, sveitsiläinen Nestle, tuo vain alle viisi prosenttia vuokratuloista. Asiakkaiden joukosta löytyy useita tunnettuja nimiä kuten Wal-Mart, Nissan, Continental sekä viimeisimpänä uutena asiakkaana Tesla.
Yhdysvaltain viennin lisäksi logistiikkakiinteistöjen kysyntänäkymiä tukee verkkokaupan kasvu Meksikossa. Verkkokauppa kasvaa nopeasti matalalta tasolta, mutta sen osuus on vielä merkittävästi kehittyneitä markkinoita alempana. Meksikossa verkkokaupan osuus vähittäismyynnistä on vain noin 11 prosenttia.
Luonnollisesti kiinteistöjen kova kysyntä on kasvattanut myös tarjontaa. Toistaiseksi käyttöasteet ovat pysyneet koko toimialalla korkeana meksikolaisia teollisuuskiinteistöyhtiöitä edustavan AMPIP:n mukaan. Toteutuessaan Trumpin uhkaamat tullitariffit voivat kuitenkin pienentää kiinteistöjen kysyntää samaan aikaan, kun uusia kiinteistöjä valmistuu.
Vestan osake Yhdysvalloissa on reagoinut voimakkaasti peson heikentymiseen ja pelkoihin tuontitulleista. Vestan herkkyyttä peson heikentymiselle pienentää se, että noin 90 prosenttia Vestan vuokrista maksetaan Yhdysvaltain dollareissa. Vestan asiakkaille heikko peso voi olla myönteinen ajuri.
Osakkeen arvostus kompensoi sijoittajia mahdollisista riskeistä. REIT-yhtiöiden hintaa tyypillisesti suhteutetaan vuokraustoiminnasta saatavaan kulujen jälkeiseen kassavirtaan. Vestan P/FFO-luku on 14,3. Yhdysvaltoihin listattujen, vastaavanlaisiin kiinteistöihin keskittyneiden, osakkeiden keskimääräinen P/FFO-luku on noin 18.
Tällä hetkellä Vestan osinkotuotto on 2,8 prosenttia. Se pyrkii kasvattamaan osinkoa viisi prosenttia vuosittain. Koska yhtiö määrittää osingot pesoissa, riippuu dollarimääräinen osinko kulloisesta vaihtokurssista.
Muita Yhdysvaltain pörsseihin listattuja meksikolaisia yhtiöitä ovat esimerkiksi teleoperaattori America Movil (AMX), sementtiyhtiö Cemex (CX) ja kotimarkkinakysynnän kasvusta hyötyvä vähittäiskauppias FEMSA (FMX), josta Salkunrakentaja kirjoitti kaksi vuotta aikaisemmin.
