Euroopan keskuspankki EKP on toistaiseksi jatkanut ohjauskorkojen laskemisen linjaa. Viime joulukuussa EKP:n neuvosto päätti tänään laskea EKP:n kaikkia kolmea ohjauskorkoa 0,25 prosenttiyksikköä, jonka jälkeen talletuskorko oli 3,0 prosenttia.
Rahapolitiikan mitoituksen säätelyssä käytettävää talletuskorkoa päätettiin laskea etenkin inflaationäkymiä koskevan päivitetyn arvion, pohjainflaation kehityksen ja rahapolitiikan välittymisen voimakkuuden perusteella.
EKP:n neuvoston korkopäätökset perustuvat etenkin inflaationäkymiä koskevaan arvioon, jossa otetaan huomioon tuoreimmat tiedot taloudesta ja rahoitusoloista, pohjainflaation kehityksestä ja siitä, miten voimakkaasti rahapolitiikka välittyy talouteen. EKP:n neuvosto ei sitoudu ennalta mihinkään tiettyyn korkouraan.
Inflaatio hidastuu euroalueella nyt hyvää vauhtia.
EKP arvioi joulukuussa kokonaisinflaation olevan keskimäärin 2,4 prosenttia vuonna 2024, 2,1 prosenttia vuonna 2025 sekä 1,9 prosenttia vuonna 2026.
Useimmat pohjainflaation mittarit viittaavat siihen, että inflaatio asettuu keskipitkällä aikavälillä kestävästi kahden prosentin tavoitteen tuntumaan. Euroalueen inflaatio on hidastunut, mutta se on edelleen nopeaa. EKP:n mukaan syynä on lähinnä se, että joidenkin toimialojen palkat ja hinnat mukautuvat yhä huomattavalla viipeellä aiempaan, hyvin nopeaan inflaatioon.
Danske Bankin vanhempi analyytikko Antti Ilvonen arvioi pankin viikkokatsauksessa, että EKP tulee jatkamaan koronleikkauksia ensi torstain kokouksessa 25 korkopisteellä. Siten talletuskoron uusi taso olisi 2,75 prosenttia.
Koronlasku ei olisi mikään yllätys.
”Markkina on hinnoitellut liikkeen jo täysin, joten korkopäätös ei itsessään tule aiheuttamaan merkittäviä muutoksia euriboreihin”, Ilvonen toteaa.
Danske Bank uskoo EKP:n leikkaavan korkoja jokaisessa kokouksessa aina syyskuuhun asti, jolloin talletuskoron pohja tulisi vastaan 1,50 prosentissa.
Tällöin myös euriborit laskisivat vielä selvästi kahden prosentin tason alapuolelle. Se olisi markkinoillekin jo yllätys, Ilvonen arvioi.
”Markkina odottaa kuitenkin hieman maltillisempaa leikkaustahtia, ja nykyhinnoittelun perusteella talletuskorko laskisi vain tasan 2,00 prosenttiin. Euriborien lasku katkeaisi tällöin jo 2,1 -2,2 prosentin tuntumassa.”
EKP ei julkaise kokouksessa uusia ennusteita ja poliittisen epävarmuuden myötä Christine Lagarde pitänee myös ennakoivan viestintänsä varovaisena.
Donald Trumpin suunnittelemien tullien sijaan euroalueen keskeisimmät inflaatioriskit liittyvät yhä sisäsyntyiseen inflaatioon.
”Uusien työpaikkailmoitusten perusteella palkkojen vuotuinen nousuvauhti on yhä yli kolme prosenttia, mikä euroalueen olemattomalla tuottavuuskasvulla luo yhä nousupainetta myyntihintoihin”, Ilvonen arvioi.
