Suomen Pankin mukaan uusien kotitalouslainojen keskikorko laski marraskuussa 2024 alle 4,0 prosenttiin yli kahden vuoden tauon jälkeen. Vuosi sitten marraskuussa keskikorko oli vielä yli 5,4 prosenttia.
Myös yrityslainojen korot ovat laskeneet. Marraskuussa 2024 uusien yrityslainojen keskikorko oli hieman alle 5,0 prosenttia, kun vuosi sitten vastaavana aikana keskikorko oli lähes 6,3 prosenttia.
Myös uusien asuntoyhteisölainojen keskikorko on laskenut nopeasti. Marraskuussa 2024 uusien lainojen keskikorko oli yli 3,7 prosenttia, kun vuosi sitten marraskuussa keskikorko oli vielä yli 5,2 prosenttia. Asuntoyhteisölainakannasta hieman yli puolet oli kotitalouksien maksettavina olevia taloyhtiölainoja.
Lainojen keskikorkojen lasku on seurausta markkinakorkojen laskusta. Yleisenä lainojen viitekorkona käytetty 12 kuukauden euribor-korko on laskenut syksyn 2023 huipusta, 4,2 prosentista, alle 2,5 prosenttiin. Marraskuussa 2024 suomalaisten kotitalouksien ja yritysten pankkilainakannasta 86 prosenttia oli euribor-sidonnaisia lainoja ja uusista lainanostoista, Suomen Pankki kertoo.
Marraskuussa 2024 kotitalouksien nostamista pankkilainoista 69 prosenttia oli asuntolainoja, 21 prosenttia kulutusluottoja ja 10 prosenttia muita lainoja. Lainakannan keskikoron laskuun on uusien lainojen korkojen alentumisen lisäksi vaikuttanut vanhojen vaihtuvakorkoisten lainojen korontarkistuksissa laskeneet korot.
Hypon pääekonomisti Juho Keskinen kertoo kommenttikirjeessään, että asuntolainakannan keskikorko on laskenut kuukausitasolla huhtikuusta lähtien, ja keskikoron muutos painui pakkaselle myös vuoden takaa lokakuussa.
”Laskeva korkokehitys tukee asuntokauppaa ja lainakysyntää entistä enemmän tänä vuonna, kun uusien nostettavien lainojen korot ovat nyt koko lainakannan korkotasoa alhaisemmat”, Keskinen arvioi.
Keskisen mukaan asuntolainanostojen syyskuussa käynnistynyt kasvu voimistui loka–marraskuussa asuntokaupan kasvun myötä. Samalla myös aiempaa alempi asuntojen hintataso on pienentänyt keskimääräisen nostettavan asuntolainan euromäärää, jolloin lukuja ei voi suoraan verrata korona-ajan tietoihin.
Kotitaloudet ovat myös alentaneet velkaantuneisuuttaan.
”Asuntokaupan elpymiseen vaikuttavat kaupan ketjut ostettavien ja myytävien kohteiden osalta voivat olla pitkiäkin, mikä hidastaa kaupan kasvutahtia, mutta samalla velkaakin tarvitaan aiempaa vähemmän. Kotitalouksien velkaantuneisuus on laskenut, kun asuntolainoja on lyhennetty säntillisesti, mutta uusia asuntolainoja on nostettu maksettuja lainanlyhennyksiä vähemmän”, Keskinen kuvailee.
Suomen Pankkin mukaan tavallisia asuntolainoja nostettiin marraskuussa 1,2 miljardilla eurolla ja sijoitusasuntolainoja 124 miljoonalla eurolla. Asuntolainakanta laski 0,4 prosenttia vuoden takaisesta.
Keskinen näkee merkkejä asuntomarkkinoiden elpymisestä, jota on odotettu pitkään.
”Kun oman kodin ostoon otettujen asuntolainojen kanta on vielä 0,7 prosenttia vuodentakaista alempana, on sijoitusasuntolainojen kanta puolestaan kasvanut vuoden takaa 1,7 prosentilla. Vuosi sitten sijoituspuolella oli toki hiljaisempaa, jolloin liikkeellä olivat nimenomaan ensiasunnon ostajat. Sijoittajat ovat kenties kuitenkin hieman nopeampia liikkeissään, kun asuntojen hinta- ja kauppamäärätiedot antavat jo viitteitä asuntomarkkinoiden asteittaisesta elpymisestä”, pääekonomisti arvioi.
Sijoittajat ovat kenties nopeampia liikkeissään markkinan elpyessä – sijoitusasuntolainojen kanta kääntyi kasvuun viime vuonna, mutta oman kodin ostajat ovat lyhentäneet lainojaan uusia nostoja enemmän, mikä näkyy lainakannan laskuna. pic.twitter.com/vhNQOiHQMj
— Juho Keskinen (@Keskinen_Juho) January 7, 2025
