Norjan valtion omistaman öljyrahaston osakesijoitusten tuotto oli viime vuonna 18 prosenttia, korkosijoitusten tuotto oli 1,0 prosentti, kun taas listaamattomien kiinteistösijoitusten tuotto oli -1,0 prosenttia. Listaamattoman uusiutuvan energian infrastruktuurin tuotto oli -10 prosenttia.
Kokonaisuudessaan rahaston arvo nousi ennätysmäiset 13 prosenttia, kruunuissa 2 511 miljardia eli 213 miljardia euroa.
Rahaston tuotto oli 45 korkopistettä alhaisempi kuin vertailuindeksin tuotto.
”Rahasto saavutti erittäin hyvät tuotot vuonna 2024 erittäin vahvan osakemarkkinan ansiosta. Erityisesti amerikkalaiset teknologiaosakkeet menestyivät erittäin hyvin”, sanoo Norges Bank Investment Managementin toimitusjohtaja Nicolai Tangen.
Kruunu heikkeni useita päävaluuttoja vastaan vuoden aikana. Valuuttakurssien muutokset kasvattivat rahaston arvoa 1 072 miljardilla kruunulla. Rahastoon virtasi 402 miljardia kruunua.
Rahaston arvo oli 19 742 miljardia kruunua eli 1 700 miljardia euroa vuoden 2024 lopussa. 71,4 prosenttia rahastosta oli sijoitettu osakkeisiin, 26,6 prosenttia korkosijoituksiin, 1,8 prosenttia listaamattomiin kiinteistöihin ja 0,1 prosenttia listaamattomaan uusiutuvan energian infrastruktuuriin.
Öljyrahastolla on väliä
Norjan valtion öljyrahasto, viralliselta nimeltään vapaasti käännettynä valtion globaali eläkerahasto eläkerahasto (Govenment Pension Fund Global), on maailman suurin yksittäinen sijoittaja ja valtiollinen sijoitusrahasto.
Rahaston sijoitusstrategia perustuu laajaan hajautukseen. Se omistaa osuuksia lähes 9 000 yrityksessä ympäri maailman, mikä vastaa noin 1,5 prosenttia maailman pörssilistatuista yrityksistä. Rahasto sijoittaa pääasiassa osakkeisiin sekä korkopapereihin. Lisäksi sillä on sijoituksia kiinteistöihin ja listaamattomiin uusiutuvan energian kohteisiin.
Erityisen merkittäviä rahastolle ovat olleet sijoitukset amerikkalaisiin teknologiajätteihin, kuten Nvidia, Meta, Tesla, Microsoft, Apple, Alphabet ja Amazon. Nämä sijoitukset ovat osaltaan vauhdittaneet rahaston vahvaa tuottoa viime vuosina.
Rahaston pitkän aikavälin reaalituotto vuodesta 1998 alkaen on ollut selvästi viime vuotta vaatimattomampi, noin 4,4 prosenttia vuodessa. Viimeisen kymmenen vuoden aikana vuotuinen tuotto on ollut korkeampi, lähes 8,0 prosenttia. Rahasto on onnistunut myös niukasti voittamaan vertailuindeksinsä.
Norjan öljyrahasto huomioi nykyään myös ympäristötekijät sijoituksissaan ja edistää kestävää kehitystä. Se on esimerkiksi luopunut sijoituksista hiilialalla toimiviin energiayhtiöihin.
Rahaston toimintaa ohjaa Norjan hallitus ja parlamentti, ja sen varat ovat tarkoitettu nykyisille ja tuleville sukupolville.
Norja välttänyt rahastonsa turvin ”Hollannin taudin”
Rahasto perustettiin vuonna 1990 alun perin nimellä ”Petroleum Fund” tavoitteenaan välttää niin kutsuttu ”Hollannin tauti” ja hajauttaa öljytuloihin liittyviä riskejä.
Hollannin tauti on taloudellinen ilmiö, joka kuvaa tilannetta, jossa luonnonvarojen runsas hyödyntäminen johtaa talouden rakenteellisiin muutoksiin ja mahdollisiin ongelmiin. Hollannin tauti on yksi selittävä tekijä niin kutsutulle ”luonnonvarojen kiroukselle”, jossa luonnonvaroiltaan rikkaat maat saattavat paradoksaalisesti kärsiä hitaammasta talouskasvusta kuin vähemmän luonnonvaroja omaavat maa.
Norja on rahastonsa avulla onnistunut välttämään Hollannin taudin jättirahastonsa avulla. Rahasto sijoittaa öljytulot ulkomaille, mikä estää valuutan liiallisen vahvistumisen ja talouden ylikuumenemisen.
Norja on myös noudattanut tiukkaa finanssipolitiikkaa öljytulojen käytössä.
Maa on asettanut tiukat säännöt sille, kuinka paljon öljyrahastosta voidaan vuosittain käyttää valtion budjettiin. Tämä on auttanut ylläpitämään monipuolista taloutta ja estänyt liiallisen riippuvuuden öljysektorista.
Lisäksi Norja on panostanut vahvasti koulutukseen ja innovaatioihin, mikä on auttanut ylläpitämään kilpailukykyä muilla teollisuuden aloilla öljysektorin rinnalla. Maa on myös investoinut merkittävästi uusiutuvaan energiaan ja muihin tulevaisuuden aloihin.
