Kantaverkkoyhtiö Fingridin mukaan uuden teollisen kulutuksen liittämisessä kantaverkkoon on Suomessa ilmennyt paikallisia rajoituksia.
Fingridin mukaan niukkuuden takana on sähkön kulutuksen ennakoitua nopeampi kasvu eteläisessä Suomessa samaan aikaan, kun alueellista yhdistettyä sähkön ja lämmön tuotantoa on poistunut toiminnasta. Myös sähköntuonnin loppuminen Venäjältä on osaltaan heikentänyt tilannetta.
Käytännössä tämä tarkoittaa, että uudet suuret sähkön kulutushankkeet saattavat vuosina 2025-27 joutua odottamaan liittämistä kantaverkkoon totuttua kauemmin. Rajoitettu liitettävyys koskee uutta teollisen mittakaavan kulutusta, joka ei ole vielä sopinut liittymisestä sähköverkkoon.
Liityntäkapasiteetin tilanne helpottaa, kun kantaverkkoa vahvistavat investoinnit valmistuvat vaiheittain. Nämä pitävät sisällään uusien siirtolinjojen rakentamista, sähköasemien muuntajien lisäämistä sekä erilaisia sähköverkon jännitteen ylläpitämistä tukevia kompensointiratkaisuja.
Fingridin neljän miljardin euron suuruisesta investointiohjelmasta merkittävä osa kohdistuu Etelä-Suomen kulutuksen kasvun sekä sähköjärjestelmän puhtaan siirtymän mahdollistamiseen.
”Tilanne on väistämättä hankala asiakkaillemme. Ennakoitua nopeammin kasvava sähkönkulutus ja poistuva sähköntuotanto haastavat alueellisesti kantaverkon siirtokykyä ja liitettävyyttä”, sanoo Fingridin kantaverkkopalveluista vastaava johtaja Jussi Jyrinsalo.
Fingridin investointiohjelma vastaa tähän haasteeseen jo lähivuosina, Jyrinsalo lupailee.
Uuden kulutuksen liittämistä eteläiseen Suomeen edesauttaa ennen kaikkea kulutuskohteen kyky joustaa sekä tiivis yhteistyö sähkön kantaverkon, paikallisen jakeluverkon sekä asiakkaan kanssa. Liityntäkapasiteetin riittävyyttä tukee myös alueellinen säätökykyinen sähköntuotanto, erityisesti yhdistetyn sähkön ja lämmön tuotannon pysyminen käytössä lähivuosina.
Fingridin päätös rajoittaa uusien sähköliittymien myöntämistä herättää kuitenkin huolia.
Elinkeinopolitiikan asiantuntijan mukaan nyt pitäisi vauhdittaa energiaverkkojen kehitystä ja hyödyntää puhtaan energiantuotannon kasvumahdollisuudet.
Fingridin uusien sähköliittymien myöntämisen rajoitukset tapahtuvat historiallisessa tilanteessa, jossa olisi syytä saada kaikki mahdollinen sähköntuotanto liitetyksi verkkoon, verkkoa vahvistettua entisestään koko maassa ja investointeja kotiutettua Suomeen, valittelee Suomen Ekonomien elinkeinopolitiikan erityisasiantuntija Ted Apter.
Hän toivoo Risto Murron vetämältä Kasvuriihi-ryhmältä sekä hallituksen puoliväliriiheltä määrätietoisia toimia, joilla vauhditetaan Fingridiä investoimaan nykyistä enemmän verkon kapasiteettiin.
”Vahvistetaan sähköverkkoa ja luodaan vetyverkkoa puhtaan energiatuotannon viisinkertaistamiseksi. Se loisi meille pidemmän aikavälin näkymän puhtaasti tuotetusta ja verrattain edullisesta energiasta, mikä houkuttelisi Suomeen teollisuusinvestointeja ja korkean lisäarvon työpaikkoja”, Apter visioi.
Viime syksyn budjettiriihessä hallitus kirjasi huolehtivansa Fingridin ja Gasgridin tarvitsemasta investointikyvystä kehysriihessä sovitulla tavalla, jotta energiaverkot eivät muodosta investoinneille pullonkauloja missään päin Suomea.
”Nyt on syytä kääriä hihat ja kirittää entisestään verkon vahvistamiseen liittyviä toimia. Ei voi olla mahdollista, että sähköverkon kapasiteetti muodostuu kasvun esteeksi. Esimerkiksi Saksan kemianteollisuuden työpaikkoja olisi mahdollista houkutella Suomeen juuri nyt.”
