Lokakuussa pörssikurssit heiluivat alkuvuotta rajummin. Monen sijoittajan osakesalkun arvo kulki vuoristoradalla. Mitä pörssikurssien heilunnasta pitäisi päätellä? Onko syytä huolestua?
Suuryhtiöihin sijoittava laittaa oman pääomansa kaikkein kilpailluimmalle alueelle.
Tässä on piristävä poikkeus teknoyrityksistä! Teknofirma, joka muistaa myös omistajaa.
Jotkut ehkä elävät pääomansa tuotoilla. Veikkaan kuitenkin että harvempi on yrittäjä.
Yhtiö, jonka markkina-arvo on alle 250 miljoonaa euroa, luokitellaan micro cap –kategoriaan.
Perinteinen Graham & Dodd -arvosijoittaja uskoo osakkeen arvostuksen palaavan järkevälle tasolle ennemmin tai myöhemmin – osta halvalla ja odota kunnes hinta korjaantuu.
Sijoituksen tulos ratkeaa tulevaisuudessa – mikään menneisyyden data ei voi taata tuottoa.
P/E-luku mittaa markkinan odotuksia firman tulevaisuudesta - mitä ruusuisempi tulevaisuus sitä korkeampi luku.
Osakkeita mainostetaan instrumenttina, joka on historiallisesti tuottanut noin kymmenen prosenttia vuodessa, mistä on helppo vetää johtopäätös, että vaikkapa indeksirahasto tuottaa automaattisesti kymmenen...
Tobinin Q vertaa koko markkinan hintaa yritysten jälleenhankita-arvoon (engl. replacement cost).
Arvosijoittajalle pörssikurssin volatiliteetillä ei ole mitään tekemistä sijoituksen riskin kanssa.
Sijoituskirjallisuus on täynnä osakkeen arvostuksen analysointiin tarkoitettuja menetelmiä, joiden avulla sijoittaja voi etsiä hinnoitteluvirheitä.
Suomalaisiin osakkeisiin sijoittaminen tuntuu turvalliselta.
Harva sijoittaja tuntee edes yhden raaka-aineen markkinatilanteen riittävän hyvin.
Ajatus rahastosta, joka moninkertaistaa indeksin tuoton, on houkutteleva.
Tehokkaan markkinan hypoteesi väittää ettei konsistenttia ylituottoa ole mahdollista saavuttaa.
Pienet yritykset kuuluvat finanssiteollisuuden paarialuokkaan, sijoituskelvottomiin osakkeisiin.